Elämässä tulee vastaan tärkeitä kysymyksiä, asioita joita on syytä pohtia tarkemmin. Niitä, joihin nopean vastauksen antaminen ei sovellu. Niitä, jotka kertovat elämästä enemmän kuin ensinäkemältä luulisi.
Kysymys siitä, että milloin nainen on kauneimmillaan - saunan jälkeen vai meikattuna, on yksi tällainen. Kaikki varmasti keksivät muitakin tilanteita, jolloin nainen voi olla kauneimmillaan, mutta koska elämä on rajallinen, ja vaikka naisten kauneutta voisi rajattomasti tutkiakin, on kysymyksenasettelussa tehty tiettyjä rajauksia.
Pohtiahan tällaista kysymystä täytyy. Ei siihen voi heittää vastausta, että se on nyt näin tai noin ja sitten huomaakin jälkeenpäin, että toisinpäin.
Vähän kerrallaan sitä pitää tutkia, että minnekä se elämä kulkee, jos vastaa, että meikattuna. Sitten pitää taas pohtia, että miltä se maailma tuntuu jos vastaa, että saunaraikkaana. Onko elämässä minkälaisia tilanteita, jossa näkee meikattuja naisia ja taas minkälaisia ovat ne tilanteet, jossa saunan jälkeen kävellään kesäyössä, lämpimässä ja kiireettömässä.
Liekö ne meikattujen naisten tilanteet hälyisempiä, kiireellisempiä ja vähemmän läheisiä. Paikoissa jossa on paljon muitakin, usein tuntemattomia lukuisia, ohitse kiitämässä tai jättämättä kosketusta elämään. Ihmisiä, joiden sanat kuulee mutta ne eivät kosketa.
Ja onko sitten ne saunaraikkaiden naisten hetket sellaisia, joissa on aikaa kuunnella ja pohtia, välillä olla vain hiljaa kun kuitenkin on mukavaa. Taitaa silloin olla vähemmän ihmisiä paikalla. Ihmisiä, jotka kuitenkin tuntee paremmin ja joiden sanoilla on enemmän merkitystä. Ihmisiä, joita haluaa kuunnella ja joiden elämässä haluaa olla läsnä. Ihmisiä, joiden pelkän hengityksenkin kuulee ja se kertoo enemmän kuin tuhannet sanat meikattujen naisten keskellä.
Kaiken tämän jälkeen lienee selvää, että hetket saunaraikkaiden naisten kanssa ovat parempia. Ne ovat hetkiä joita paljon mieluummin vietän. Hetket nuo ovat paljon merkityksellisimpien ihmisten kanssa - ihmisten, jotka merkitsevät enemmän.