Talvi 1939-40 oli keskimääräistä talvea huomattavasti kylmempi. Suomen erittäin huonosti varustetut ja osittain omia talvivaatteitaan (malli Cajander) käyttäneet joukot onnistuivat torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen osin kylmän talven ansiosta. Talven, joka oli yksi kolmesta kylmimmästä koskaan mitatuista.
Olenkin viljellyt viime viikkoina sanontaa, että jos 39-40 olisi ollut tämmöinen talvi kuin nyt, puhuisimme venäjää.
New York Times kirjoittaa, että Yhdysvalloissa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole saanut kannatusta ehkä siksi, että siellä on kulloisellakin hetkellä monta erilaista säärintamaa. Euroopassa taas kulloinenkin säärintama saattaa vaikuttaa kerrallaan moniin maihin kokonaisuudessaan.
Olin jo niin tyytyväisenä blogini pitkästä hiljaiselosta, mutta ajattelin kommentoida Tiedemiehen aurinkolaivaa:
"Kaikki maksut polttoaineveroon, mukaanlukien autojen tuontivero."
Sinänsä hyvä idea, koska se tehokkaasti ohjaisi kansaa kohti vähemmän polttoainetta kuluttavia ajoneuvoja. Ajaminen vähenisi ja jos suorastaan ihme tapahtuisi, joku poliitikko saattaisi ihan tosissaan havaita, että tiivis yhteiskuntarakentaminen on ns. hyvä juttu (kuluttaa harvaa asumista vähemmän resursseja rakentamiseen, ihmisiltä kuluu vähemmän aikaa ruumissäkkiensä siirtämiseen paikasta toiseen).
Muutamia ongelmia tästä kuitenkin tulisi, jotka kuitenkin olisivat tilapäisiä kunnes siirtymäajasta päästään yli. Nykyisten ajoneuvojen arvo putoaisi karkeasti ottaen puoleen, mikä saattaisi harmittaa joitakin kun Suomessa on reilut 2 miljoonaa henkilöautoa. Bensiinin (sala)kuljettaminen naapurimaista lisääntyisi.
Olisin jotain kirjoittanut Tiedemiehen kommenttipalstalle, mutta se kun vaatii käyttäjätunnuksen bloggeriin. Miksi ei kommentointia kaikille?
Muita aiheita:
Viime vuoden loppupuolella autoillessani Mojaven autiomaassa keksin, että ehkä kaikki sosiaalisten pelien vaikutukset eivät olekaan nollasummaisia. Oman arvon kohottaminen vaatii resursseja ja ainakin jonkinlaista liiketoimintaa on kehittynyt tämän ympärille (muoti- ja kauneusteollisuus). Saattaa tosin olla, että nämäkin resurssit olisivat olleet ihmiskunnan tulevaisuuden ja ihmisten kokonaisonnellisuuden kannalta tehokkaammassa käytössä muualla.
Mietin myös, että luultavasti ensimmäinen kommentoija todistaa arveluni sivuvaikutusten positiivisuudesta vääräksi, kuten niin monesti aiemminkin.