Soopa

Reaaliaikaista kielenkääntöä

Tosielämän baabelin kalaa on esitelty Yhdysvalloissa. Carnegie Mellonin yliopiston kehittämässä järjestelmässä puhujan päähän kiinnitetään elektrodeja, jotka mittaavat lihasten jännitystä ja päättelevät, mitä puhuja sanoo. Järjestelmä kääntää puheen automaattisesti muille halutuille kielille parin sekunnin viiveellä ja toistaa sen joko kaiuttimista tai näyttää tekstityksen kuuntelijoilel. Puhujan ei edes tarvitse puhua ääneen, riittää kun hän aukoo suutaan samaan tyyliin kuin puhuisi.

Luonnollisesti laite tekee vielä hölmöjä virheitä, mutta niinhän ihmisetkin tekevät kun tulkitsevat puhetta. Järjestelmä päättelee oikean käännöksen tilastoihin perustuen eikä yritä kääntää sanasta sanaan tekstiä. Sopivaa tilastomateriaalia on saatu tietysti Internetistä. Mistäpä muualta.

TV:stä tuttua

TV:ssä pohdittiin tärkeitä kysymyksiä. Jos ehtoollisella syötävä öylätti on ikään kuin Jeesuksen ruumis, niin onko ehtoollisen nauttijat kannibaaleja?

Ja jos Jeesus ja Teräsmies tappelisivat, niin kumpi voittaisi? Mutta tämä oli kuulemma tarpeeton kysymyksenasettelu, koska eihän Teräsmiestä ole olemassa.

Reikäinen juusto

Suomen matkatoimiston puhelinpalvelun tädin kanssa oli pienoisia kommunikointivaikeuksia. Yritin selvittää, miten saan tilattua Japanin Rail Passin voucherin kätevimmin. Kun hän oli kysellyt asiaa kollegoiltaan, sain selville, että voucheri pitää käydä tilaamassa ja maksamassa toimistossa henk. koht.

Soopa: Kannattaako mun käydä tilaamassa se voucheri tänään puolelta päivin vai viideltä?
Asiakaspalveluhenkilö: Siinä on päivän toimitusaika kun se tilataan meillä toiselta osastolta joka niitä kirjoittaa.
S: Onko tuolla tilaamisajalla oikeasti konkreettistä väliä, eli käynkö klo 12 vai 17?
APH: No se riippuu vähän työtilanteesta ja sisäisen postin kulkuajasta. Jos tilaat tänään, niin saat sen huomenna.
S: Teillä on siis huomennakin toimisto auki?
APH: Ainakin Stockmannin toimisto on auki huomenna. Voimme lähettä voucherin myös postin välityksellä.
S: Onko sillä väliä, käynkö tilaamassa sen puolen päivän aikaan vai viideltä?
APH: No se vähän riippuu eikä sitä niin suoraan voi sanoa. Tuon vouchereita kirjoittavan toimiston ihmiset lähtevät töistä viideltä eivätkä ole huomenna töissä.

Eli todellakin kannattaa käydä se tilaamassa puolen päivän tienoilla, jos haluan sen tänään kirjoitettavan. Ehkä en vaan kysynyt tarpeeksi selkeästi.

Sain tällä viikolla myös konkreettisia kokemuksia matkapuhelinten kestosta ja käyttöönoton helppoudesta. Olen käyttänyt samaa puhelinta jo vuodesta 2000. Puhelin on oma, vaikka työnantaja tarjoaisi myös puhelimen, eikä omaa rahaa tarvitsisi sitoa kovasti arvoaan menettävään tuotteeseen. Tuo vuonna 2000 ostamani puhelin on kestänyt päivittäisessä käytössä viisi (5) vuotta enkä ole huollattanut sitä kertaakaan. Akku kestää edelleen monta päivää.

No, ostin sitten uuden puhelimen. Edelleen omilla rahoillani kun työnantajan puhelimentilausjärjestelmä oli vastahankaan ja malli (se ainut) ei miellyttänyt. Kävelin Elisan kauppaan, totesin myyjälle, että myyppä (hieno sana näin kirjoitettuna) mulle Nokia 6630. Se ryhtyi ensin pullikoimaan, ettei myy, mutta hetken suostuteltuani se suostui kaivamaan kaapista paketin ja sain tyrkytettyä sille rahani.

Tämä oli eittämättä hankalin vaihe puhelimen hankinta- ja käyttöönottoprosessissa. Epäilijöille tiedoksi, myyjä ei oikeasti ensin halunnut myydä puhelinta mulle.

Kotona laitoin sim-kortin laitteeseen ja laitteen lataukseen. Hetken päästä käänsin sen päälle ja Sonera toivotti minut tervetulleeksi 3G-aikakauteen. MMS-, WAP- ja ties mitkä asetukset tulivat tekstiviestillä. Otin koneella valokuvan ja lähetin sen siipalle. Sitten surffasin GMailiin ja vastasin ystävän lähettämään sähköpostiin.

Mielestäni kaikki sujui mielettömän helposti.

Ehkä minussa on jotain vikaa kun edellinen puhelin kesti viisi vuotta ja sain uuden puhelimen näin helposti käyttöön.

Tämä on se viime vuosien tulevaisuus jossa tahdon tänään elää. Toivottavasti huomenna asiat on vielä paremmin.

Tiedemies toteaa omassa kommentissaan, että "Varmaan iso osa tutkimusta on turhaa."

Ehkä. Jossain (vakuuttava lähdeviite) todettiin, että noin 50% tutkimustuloksista on enemmän tai vähemmän pielessä. Arvioitiin myös, että vaikka tulos olisikin pielessä, se antaisi muille tutkijoille vinkkejä ainakin siitä, mihin suuntaan ei kannata katsella. Kokeilihan Edisonkin 847:ää eri materiaalia hehkulampun langaksi ennen kuin löysi toimivan.

Jos 50% tutkimustuloksista on pielessä ja jokaisessa tutkimuksessa suuri (kuinka suuri?) osa työstä ei suoraan tuota tuloksia, niin varmaan iso osa tutkimusta on turhaa.

Mutta koska sitä turhaa osaa ei etukäteen pysty arvioimaan, pitää ne turhatkin osat tutkia, jotta saadaan hyödylliset osat jalostettua tietotaidoksi.

Bloggaaminen ja harrastaminen kannattaa, jos haluaa saada itsestään jutun johonkin lehteen. Arvovaltainen Tietokone-lehti oli pyytänyt rautaista asiantuntemustani juoksutietokoneiden (ranteeseen kiinnitettävät sykemittarihärpäkkeet) testaamiseen. Mikäs siinä, mukavia laitteita.

Vitamiiniannokset

Ykkösen BBC:n tekemässä vitamiinidokumentissa tuli hiukan jarruttelua suurten vitamiinimäärien syönnille.

En valitettavasti nähnyt ohjelmaa aivan alusta, mutta e-vitamiineista jäi vaikutelmaksi, että ne pitävät vapaat radikaalit kurissa.

Beetakaroteenitabletit lisäsivät keuhkosyöpää kahdessa tutkimuksessa, toinen lopetettiin kesken kun syöpätapauksen nousivat 28%. Porkkanasta suoraan saatuna beetakaroteeni oli hyödyllistä, mutta lisätabletteja ei suositeltu.

Ruotsissa taas tutkittiin a-vitamiinin vaikutusta luustoon ja havaittiin sen mahdollisesti heikentävän luustoa. Ihmisten pitäisi syödä normaalia ruokaa ja lisävitamiineja ei pitäisi ottaa. Joku potilas taas oli syönyt vuosia suuria ylimääräisiä annoksia a-vitamiinia josta hänen maksansa oli vioittunut. Sopivaksi ylärajaksi määriteltiin 1500 mikrogrammaa päivässä.

Äksöniä yöllä

Kansalaissurinalistin toiveuni: toimintaa kaupungissa ja ensimmäisenä paikalla.

Vastapäisen talon kolmannen kerroksen ikkunasta tuprusi savua! Uuh, aah. Onneksi kamera oli pöydällä jokseenkin kuvausvalmiina. Siellähän äijät kantoi letkua ja olivat jo täydessä työn touhussa.

Paikalla oli sen verran monta paloautoa, että sillä olisi isompikin palo sammunut. Nyt edes paloasuntoa ylempänä olevaa asuntoa ei evakuoitu ainakaan hetkeä pitemmäksi aikaa.

Asukkaita haastateltiin ja palaneessa asunnossa tehtiin jälkitarkistuksia hetken aikaa. Ottivat ilmeisesti jokusen kuvankin sisältä

Homma oli ohi kokonaisuudessaan melko nopeasti ja sisäpihalle porttikongista ujuttautunut pikkutikasauto joutui taiteilemaan päästäkseen taas jatkamaan matkaa. Toimelias asukas oli tosin yrittänyt sulkea porttia kesken toiminnan, oli ilmeisesti pelännyt asiattomien ihmisten yrittävän sisäpihalle.

Tilannetta oli pitämässä silmällä myös useampi poliisi. Heidän tarkoituksensa tosin jäi hiukan epäselväksi, sen verran paljon ulkopuolisia paloautojen keskeltä käveli koko ajan. Ja kun homma oli ohi ja palomiehet olivat saaneet kimpsunsa ja kampsunsa pakattua, myös poliisit lähtivät. Olisivat tosin voineet sakottaa suojatien eteen pysäköityä autoa. Eihän sitä tiedä, vaikka se joskus olisi paloautojen tiellä.

Olisinpa toimittaja

Olisinpa paperilehden toimittaja. Toimittajan työ olisi ensin vaikeaa, kun bloggaajat nälvisivät virheistä, joita tekisin. Tottakai tekisin virheitä, karkeita ja kaameita virheitä, aivan kuten kaikki toimittajat tekevät.

Päätoimittaja olisi yhtä tyhmä kuin minäkin, eikä huomaisi virheitä.

Mutta sitten tajuaisin, että apu löytyy blogeista. Kirjoittaisin kaikista jutuistani raakaversiot mahdollisimman nopeasti, suorastaan heti ja laittaisin ne blogiini muiden nähtäville (ja painaisin blogilistan tarkista heti-nappia). Sitten lähtisin kaupungille lusmuamaan, maalaamaan grafitteja ja juomaan lattea. Jos siis joisin kahvia, mutta eihän sitä nyt 2000-luvulla enää kehtaa. Kävisin kirjastossa ja yliopistolla kuuntelemassa jotain luentoa. Sitten iltapäivällä suuntaisin takaisin toimitukseen, vilkaisisin kaikki kommentit, sähköpostit ja toisten blogit, jotka käsittelisivät artikkeliani. Tekisin muutokset juttuuni ja julkaisisin yhä parempaa journalistiikkaa.

Tuskin päätoimittaja sitä huomaisi.

Mutta bloggaajat saattaisivat huomata.

Koska monta aivoa ajattelee paremmin kuin yksi, tämänkaltaisen asiantuntijaraadin käyttäminen olisi luonnollisesti hyväksi. Valitettavasti yhdelläkään firmalla ei ole varaa tehdä sitä, koska lukuisien asiantuntijoiden, tai edes harrastelijoiden, palkkaaminen tulee tolkuttoman kalliiksi.

Esimerkkejä tästä on blogoslandian raja-alueilla havaittavissa viime ajoilta lukuisia, yhtenä hyvänä esimerkkinä Mediaviikon sekoilut 1, 2, 3, 4.

Media ja blogia

Hesarin kuukausiliitteen bloggaava toimittaja on kirjoittanut lauantaina yhtä blogimerkintää 10 tuntia putkeen ja on saanut aikaiseksi raakaversion. Kumma kaveri. Soopa ei ole koskaan saanut alle vuorokaudessa aikaiseksi edes otsikkoa lastun/merkinnän/aurinkolaivan raakaversiosta nyt puhumattakaan. Taitaa tuo kirjoittaminen ammattina näkyä tuotoksen määrässä.

Mutta ei laadussa.

Blogistanin rannikkoja tsunamin lailla huuhtonut tekijänoikeuslainsäädäntökeskustelu on saanut Anssin blogissa tilaa kahden lauseen verran. No, onhan Anssilla tietysti tärkeämpiä ja blogoslavian luonnetta paljon paremmin kuvaavaa sanottavaa. Kuten vaikkapa 4. lokakuuta alkava merkintä: "Tänään on vähän huono päivä. Olen kurkkuani myöten täynnä blogeja. Ei huvittaisi yhtään kirjoittaa päivän postausta." Ehkä tarkoituksena ei olekaan kertoa Hesarin kuukausiliitteen lukijoille, mikä se blogien juju oikein on. Ja kuinka nopeasti bloggaajat pystyvät reagoimaan tapahtumiin ja kaivamaan niistä esille oleellista tietoa. Pääasia, että lehden lukijat tietävät, että Anssia ei ole aina huvittanut bloggaaminen.

No, ymmärtäähän sen, ettei Anssi ole oikein ehtinyt panostamaan juttuun ja miettimään, mikä on oleellista. Maksetaanhan hänelle duunista vain palkkaa. Kun tekee tätä harrastuksekseen, niin se virta, se intohimo ja hurmos, se polte sydämessä kun tekstiä kirjoittaa, niin eihän sitä rahalla voi korvata.

Tästä vaikka esimerkkinä Soopan huolelllisesti laaditut merkinn -- onpas nämä uudet sukat pehmeät -- onkos blogilistan suosikkeja päivitetty, ei -- eihän mun jääkaapille pitänyt mennä vaan tiskipöyd -- oho, mikä beibi telkkarissa! -- eihän keittiössä ole telkkaria -- missä mä olen -- onkohan suosikkeja päivit -- pitäisi ottaa selvää, mitä japanissa kannattaa tehd -- suosikkeja ei päivitetty vieläkään! -- uusi maili, joku onnittelee eilisen juoksukilpailun voitos -- miksei kukaan päivitä blogiaan!

Publish - SAVE

Avioliiton pyhyys

10 syytä miksi homoavioliitot tulisi kieltää:

1. Homous ei ole luonnollista. Samalla tavalla kuin ihmiset ovat kieltäytyneet silmälaseista, muovista ja keskuslämmitteisistä taloista, koska ne eivät ole luonnollisia.

2. Homoavioliitot kannustavat ihmisiä homouteen. Samalla tavalla kuin seurustelu pitkien ihmisten kanssa tekee ihmisistä pitkiä.

3. Homoavioliiton laillistaminen avaisi oven erilaisille oudoille mahdollisuuksille. Jotkut ehkä haluaisivat jopa mennä naimisiin lemmikkieläintensä kanssa koska ne ovat oikeustoimikelpoisia ja voivat allekirjoittaa avioliittosopimuksen.

4. Heteroavioliitto on ollut olemassa pitkään eikä ole muuttunut yhtään. Naiset ovat yhä omaisuutta, avioero on yhä laiton ja pettäminen on yhä määritelty rikoslaissa.

5. Heteroavioliitosta tulee vähemmän merkitsevä jos homoavioliitot sallitaan. Britney Spearsin 55-tunnin avioliiton pyhyys olisi tuhottu.

6. Heteroavioliitot ovat oikein koska ne tuottavat lapsia. Homoparien, hedelmättömien parien ja vanhojen ihmisten ei pidä antaa mennä naimisiin, koska maailmassa ei ole vielä tarpeeksi lapsia.

7. Ilmeisesti homovanhemmat kasvattavat vain homolapsia, koska heterovanhemmat kasvattat vain heterolapsia.

8. Uskonto ei tue homoavioliittoa. Kaltaisessamme teokratiassa yhden uskonnnon arvot heijastuvat koko maahan. Siksi maassamme on vain yksi uskonto.

9. Lapset eivät voi kasvaa täysipainoisiksi aikuisiksi ilman kotoa löytyviä nais- ja miesroolimalleja. Siksi yksinhuoltajuus on kielletty.

10. Homoavioliitot muuttavat yhteiskuntamme perustaa, emme koskaan voisi sopeutua uusiin sosiaalisiin normeihin. Samaan tapaan kuin emme ole sopeutuneet autoihin, palvelusektoritalouteen tai pidempiin elinaikoihin.

(Tekstissä esiintyvät homo-sanat viittaavat sekä homoihin että lesboihin)

Käännös: Soopa

via Ilkka - Craigslist

Tiedeuutisia

Kiireyhteiskuntaa, jossa pitää olla kiire, vaikkei oikeasti olisikaan kiire, kiritetään entisestään. Kuten Futuramassa olemme jo nähneet, vuonna 2208 tiedemiehet kiihdyttävät valonnopeutta "to get around relativity". Mutta kuten yleensä, tulevaisuusennustukset menevät pieleen sillä Lausannen yliopistossa valoa saatiin kiihdytettyä nyt jo.

Valoa myös hidastettiin, mutta sehän nyt ei ollut edes ensimmäinen kerta.

Robottiautojen kilpailu Yhdysvaltojen Mojave-autiomaassa oli suuri menestys. Kaikkiaan viisi autoa pääsi haastavan 212 kilometrin reitin maaliin. Viime vuonna paras auto pääsi kymmenisen kilometriä ennen kuin jäi jumiin.

No tapahtuuhan sitä myös kotimaassa. Mediaviikon pääkirjoituksessa päätoimittaja Paavo Vasala suhisee median lahjusepäilyistä. Monilla yrityksillä kun on kuulemma tapana kustantaa toimittajia tutustumaan tehtaisiinsa tai kestittää heitä ravintoloissa. Tämä ei kuitenkaan Vasalan mielestä ole ongelma, koska tällainen suhdetoiminta ei vaikuta toimittajiin. Vaikea sanoa, onko Vasala tosissaan kehottaessaa tiedottajia "Hyvät tiedottajat, tarjotkaa lisää matkoja ja kestityksiä!" Mikäs siinä on kehottaessa, kun on käytettävissä media jonka avulla huudella itselleen lisää etuja.

On aina huvittavaa seurata, kuinka median on täysin mahdotonta suhtautua mitenkään kriittisesti omaa alaansa sivuaviin kysymyksiin. Kun toimittajakoulussa opetetaan, että media (lehdistö, tv, radio) ovat vallan kolmijako-opin neljäs elementti, ei ole ihme, jos toimittajille nousee hiukan urea pikkuaivoon. Tahdotaan olla niin sääntelystä vapaita taivaan lintuja, ettei kukaan saa tulla tohottamaan siihen väliin.

Vasala myös toteaa: "Toimittaja toimii median edustajana, jonka tehtävänä on hankkia tietoa, ei tehdä kansalaisia koskevia päätöksiä. Sen vuoksi toimittajiin kohdistuva korruptio tai paremminkin lobbaus on vapaassa yhteiskunnassa oltava kaikkien käytettävissä oleva keino." Parahin Vasala, tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta eduskunnan päätöksiin vaikuttaa julkisuus huomattavan paljon. Kun toimittajat ovat korruption kohteena, osa heistö korruptoituu ja heidän toimittamansa jutut vaikuttavat päättäjiin. Näin lobanneen tahon viesti menee läpi ja toimittaja on ollut oleellinen osa korruptioketjua. Mutta tätä ei kuulemma pidä säännöstellä mitenkään.

"On uskottava ja luotettava siihen, että toimittajien terve järki sanelee, että ei SAK:n maksama Lapin matka ole mikään peruste kirjoittaa myönteisesti työntekijöiden vaateista seuraavassa tupo-neuvottelussa."

Eikö? Eikö todellakaaan toimittajien sanavalintoihin vaikuta mitenkään muutaman päivän näkökantojen selostus, kaverihengen nostatus ja hyvät juomingit? Onko todella uskottava ja luotettava siihen, että toimittajat ovat korruption yläpuolella olevia yli-ihmisiä? Kun he kerran eivät ole sitä maailmalla, eivät he ole sitä myöskään Suomessa.

Kenen lie oikeuksia

Ei-niin-kovin-yllättäen tekijänoikeuslaki hyväksyttiin äänin 121-34 (poissa 44). Vastustajia oli enemmän, kuin alunperin odotinkaan. Yllättävän moni oli nähnyt valon. Silti järkeviä kansanedustajia ei löytynyt tarpeeksi.

Eka kerta

Olin äsken ensimmäistä kertaa eläissäni mielenosoituksessa. Mielenosoitusneitsyys on sitten mennyttä eikä tunnu juuri miltään. Tai no, ei tunnu pahalta. Mitä nyt työaikaa meni jonkun verran mutta hyvän asian puolesta.

Eduskuntatalon eteen oli kokoontunut poliisin arvion mukaan 300 huolestunutta kansalaista. Järjestäjät arvioivat etukäteen paikalle saapuvan ehkä sata ihmistä, joten asian tärkeys yllätti jopa järjestäjät.

Yksi tapahtuman järjestäjistä, tutkija Mikko Särelä, piti tilaisuuden aloituspuheen eduskunnan rappusilla ja sai mielenosoittajilta luonnollisesti aplodeja. Muutamat kansanedustajat olivat vaivautuneet paikalle myös kertomaan tekijänoikeuslaista oman kantansa. Peräkkäin puhuneet Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton edustajat saivat kumpikin yleisöltä aplodit lain vastaisista kommenteistaan.

Harvinaisen pihalla oli SDP:n Säde Tahvanainen. Hän ei edelleenkään nähnyt lain vastustajien mielipiteissä mitään muuta kuin mp3:set ja viittasikin niihin moneen kertaan saaden lähes jokaiselle lauseelleen buuauksia, naurua ja paljon huutoja, joissa kehotettiin tutustumaan lain vastustajien mielipiteisiin.

Edustaja Kasvi, samoin kuin Särelä, puhuivat lain hyvistä puolista, siitä kuinka se parantaa eri ryhmien tekijänoikeuksia, mutta korostivat, että lain huonot puolet ovat niin räikeitä, ettei lakia pidä hyväksyä. Kasvi kehottikin yleisöä tarkistamaan faktansa kahteen kertaan ennen niiden lähettämistä kansanedustajille, sillä "vaikka tekijänoikeusjärjestöt, levy-yhtiöt ja jopa opetusministeriö saa kertoa selviä valheita, yksittäisten kansalaisten viesteissä olevista virheistä tullaan valittamaan minulle."

RKP:n Astrid Thors puhui osin ruotsia ja ainakin suomenkielisessä puheessaan hölisi luultavasti eniten asian vierestä. Perussuomalaisten Timo Soini kertoi koko eduskuntaryhmänsä äänestävän uutta lakia vastaan huomenna ja muutenkin puhui pontevasti uutta lakia vastaan. Sanoi sen olevan jälleen yksi esimerkki EU:n huonoista vaikutuksista ja veti koko kiistan isänmaalliseksi taisteluksi EU:ta vastaan. Valitettavasti kaikki kuitenkin tiesivät, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on pieni, vain kolmen edustajan kokoinen ja Soini saikin osittain hyväntahtoisia naurahduksia lausunnoilleen.

Mielenosoitusta oli seuraamassa paljon tiedotusvälineitä. Isoista tv-taloista MTV3 ja Nelonen olivat ainakin paikalla. Yleisön joukossa risteili paljon luultavasti radioiden haastattelijoita nauhureista ja ammattimaisista mikrofoneista päätellen.

Tosin eipä se laki huomenna taida kaatua. Onneksi sentään useimmat puhuneet kansanedustajat kiittivät viesteistä. Eikä Karpelaa saatu esille, vaikka häntä kovaan ääneen paikalle huudettiinkin.

Nyt olen sekä kansalaisjournalisti että poliittinen vaikuttaja.

Lisäys 15:14:
Digitodayllä on jatkuvasti päivittyvä blogi keskustelusta eduskunnassa. Blogin alkupään merkinnöissä on kommentteja mielenosoituksesta. Näin tiedotusvälineiden pitää toimia!

Opettajakriisi

Hei hallitus ja eduskunta, me olemme kriisissä! Meille ei makseta riittävästi palkkaa kun paperitehtaan siivooja saa parempaa palkkaa kuin yliopistotukinnon suorittanut luokanopettaja.

Eikä nyt kannata vedota siihen, että luokanopettajakoulutus on hirvittävän suosittua toisin kuin siivojan tehtävät. Vaikka tässä nyt muka eletään markkinataloudessa, jossa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, niin eihän sitä tällä saralla saa käyttää hyväksi. Ranskassakin lakkoilevat julkisen liikenteen työntekijät ja vaativat suurempaa palkkaa, vähemmän yksityistämistä ja kiiltokuvia päivän parhaalle työntekijälle.

Ja me tiedämme. Tiedämme, että kodeissa ei kunnioiteta koulua kuten aiemmin. Kun opettajamme soittaa kotiin ja kertoo, ettei Riku-Olli tee läksyjä, niin kodista vastataan, että älkää meille soitelko, teidän opettajien ongelmahan se on joten tehkää työnne.

Tiedämme myös, että 90-luvulla tehdyt leikkaukset budjettiin ovat tehneet pysyvän loven mahdollisuuksiin tarjota hyvää koulutusta. Erityisoppilaiden [toim. huom. öyhöttäjien] määräkin on kasvanut huomattavasti ja nykyään niitä on jo lukuisia joka luokalla.

Hei hallitus ja eduskunta! Me käymme nyt keskustelua teidän kanssanne. Me emme uhkaa lakoilla tai syömäpuikoilla, emme raamattupiireillä tai teleskooppikarttakepeillä. Me tahdomme, että te tunnustatte koulutuksen tärkeyden ja annette meille lisää liksaa. Alkupalkkaan pitäisi saada pikaisesti 20% korotus. Muuten parhaat opettajat lähtevät muutaman työskentelyvuoden jälkeen muihin töihin ja putken toiseen päähän tulee epäpäteviä opettajia tilalle.

Nyt saa keskustelu jäädä tältä osin. Me uhkaamme teitä hallitus ja eduskunta! Me uhkaamme, että jos ette välittömästi nosta alkupalkkoja selvästi, aurinko pimenee. Ensin vain hetkeksi mutta jos liksa ei nouse, pysyvästi. Helsingissä pimennämme osan auringosta, ihan vain näytöstyyliin, puoli yhdeltä. Ja koska olemme EU:ssa, pimennämme aurinkoa ympäri Eurooppaa. Espanjan tienoilla pistämme koko auringon peittoon, ihan vain koska meitä huvittaa! Älkää siis ryhtykö ryppyilemään meille, tai nuoret eivät pian tiedä kuka on pääministeri ja mikä on välikysymys.

Ja ne kumoukselliset, jotka väittävät ettei nuoret edes tiedä, että pääministerin pesti on olemassa, tahtovat vain levittää kevytbeceliä Vaasan täysjyväleiväl.... siis levittää EU:n rekkadirektiivin mukaisia rekkojen enimmäisleveyks.... no äh, kyllä te tiedätte!

Krhmmmmm... Katsokaa siis taivaalle ja nähkää voimamme! Mutta älkää nyt sitä aurinkoa katsoko ilman silmiä suojaavia linssejä sillä me kerromme teille totuuden, teidän silmänne vahingoittuvat jos katsotte aurinkoa ilman suojaa. Kuvitelkaa nyt, jos me pimennämme auringon kokonaan, ette enää voi katsoa sitä ilman silmäsuojia! Kuvitelkaa, ei enää auringonlaskuja, ei punaiseksi värjäytyneitä pilviä. Vain pimeyttä, joka paikkaan tunkeutuvaa tukahduttavaa pimeyttä joka sysää sielut loputtomaan kuiluun.

Siksi teidän, hallitus ja eduskunta, täytyy, pelastaaksenne sielunne, nostaa opettajien alkupalkkoja!

[Puhe mukailtu Radio Helsingin keskusteluohjelma Yhteiskuntaopin keskustelun pohjalta.]

Uutta ajattelua

Rajojen rikkomista, uutta ajattelutapaa ja tyylikkyyttä jokapäiväisessä tuotteessa. Musta wc-paperi.

Niin tyylikäs ja niin tarpeellinen. Jokainen mainostoimisto ja muu itseään trendikkäänä pitävä taho käyttää tästä lähin vain mustaa wc-paperia.