Soopa

Elintavasta bonuksia

Esko Aho ehdottaa Hesarin siteeraamassa Kauppalehden artikkelissa, että epäterveellisiä elintapoja noudattavien hoidoista ei korvattaisi niin paljon kuin terveellisesti elävien. Hän vertaa tilannetta autovakuutusten bonuksiin, jossa vähän kolaroivan vakuutusmaksut laskevat. Samaan tapaan terveellisesti eläville Aho jakaisi bonuspisteitä ja halvempaa hoitoa.

Juuri näin pitääkin toimia. Jos ihmisellä itsellään ei ole kiinnostusta oman itsensä huoltamiseen, miksi kuitenkin muiden pitäisi kantaa siitä vastuu. Jos taas ihmistä kiinnostaa oman kehonsa huoltaminen, yhteiskunta kannustaa ja tarjoaa halvempia hoitomaksuja silloin, kun hoidon tarvetta ilmenee. Aho jopa mainitsee taloudelliset kannustimet, joita poliitikot harvemmin käyttävät.

Ahon siirryttyä politiikasta ainakin hiukan vähemmän politiikkaan, on ajatuksiin selvästi tullut joku järki. Ehkä Sitran tornitalon huipulta avautuvista näkymistä on Ahonkin aivoon tullut tolkku, miten ihmisten käyttäytymistä kannattaa suunnata.

On tosin helppo ennustaa, kuinka poliitikot vastaavat Ahon heittoon: "tämä ei ole tasa-arvoista". Mutta kun se on. Terveysvalistusta on Suomessa harjoitettu niin kauan, että pinttyneimpäänkin päähän on varmasti siirtynyt ajatus tupakan, alkoholin ja rasvan epäterveellisyydestä. Itsestään huolehtivien ihmisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta on oleellista, ettei valtio käytä rahaa suhteettomasti kohteisiin, joilla ei ole aikomustakaan auttaa itse itseään.

Onko tämä nyt sitten ensi askeleita pois hyvinvointiyhteiskunnasta? Ei, ne askeleet on otettu jo kauan sitten. Tämä askel mahdollistaisi yhteiskunnan yhä pienempien resurssien tehokkaamman käytön niiden hyväksi, jotka tahtovat toimia yhteiskunnan kannalta edullisesti. Tasa-arvoista tässä ehdotuksessa on se, että nämä mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. Kaikilla on mahdollisuus olla syömättä epäterveellisesti ja harrastaa sen verran liikuntaa, että sillä vältetään kalliita sairauksia. Terveet elämäntavat eivät vaadi hyvää työpaikkaa, ja koulutusta, vaikka näillä varmasti onkin selvä positiivinen korrelaatio.

Lisäys klo 15:30
Oksa merkintöjä kirjoittaa myös Ahon lausunnosta, Mirva Haltia kirjoittaa pariinkin otteeseen ja Lipsanen & Ruso kantaa myös kortensa kekoon. Jokseenkin yhteistä kaikille on, ettei toimivaa mallia käytännön luokitteluun keksi kukaan.

Oksan ja Haltian mukaan karkeasti ottaen näyttää siltä, ettei yksilön teoilla saa olla vaikutusta tämän yhteiskunnalta saamaan tukeen. Oikeuksia ilman vastuuta. Oksa toteaa varsin huvittavasti, että Ahon esittämä bonusmalli kohdistuisi käytännössä vain pieni- ja keskituloisiin koska hyvätuloiset kävisivät edelleen yksityisillä. Luultavasti kävisivätkin, mutta kannattaa muistaa, että ne hyvätuloiset maksaisivat silti veroissaan suuria summia palveluista, joita eivät itse edes käyttäisi. Ja näinhän he tekevät nytkin. Tämän huomiottajättäminen on erittäin pahanlaatuista älyllistä epärehellisyyttä.

Luonnon tasapaino

TV:tä katsellessa sieltä tuli kuvia luonnosta ja hahmo puhui luonnon kiertokulusta. Myös autoilua sivuttiin, kun hahmo sanoi, että tietä ylittävää sorsapoikuetta pitää väistää. Oli kuulemma turhaa, että eläimiä kuolee niin paljon liikenteessä. Kun eläin pääsee luontoon se lunastaa paikkansa elämän normaalissa kiertokulussa.

Näytettiin hienoja maisemia ja hahmo jatkoi taas pehmeällä äänellä luonnon ylistämistä. Oli ihan sympaattisen oloinen kaveri.

Mutta.

Kaverilla oli haulikko kainalossa ja se oli metsästäjä.

Melko ristiriitaisia viestejä. Jos on metsästäjä ja käyttää metsästykseen jotain muuta kuin paljaita käsiä, ei ole mitään varaa puhua luonnollisesta kiertokulusta.

Rattijuopunut blogikriitikko kritisoi rattijuopumuksen dekriminalisointiajatuksia

Fi-lib:n Lasse Pitkäniemi kirjoitti, jo heinäkuussa kuinka rattijuopumus pitäisi laillistaa, koska se aiheuttaa yhteiskunnalle niin vähän haittaa.

Lasse:
"Oikeastaan rattijuopot eivät edes ole kovinkaan vaarallisia. Vuosittain noin 800 ihmistä loukkaantuu rattijuopumuksen vuoksi, heistä noin 10 % vammautuu pysyvästi ja toinen 10 % kuolee."

80 kuollutta ja 80 pysyvästi vammautunutta. Keskimäärin yhden ihmisen arvo valtiolle on noin 300 000 euroa (koulutuskustannukset, verokertymät yms.). Kuolleet maksavat siis noin 24 miljoonaa euroa ja vammautuneet saman verran. Lisäksi vammautuneiden huoltaminen maksaa. Eli hinta valtiolle työelämästä menetettyinä ihmisinä on noin 50 miljoonaa euroa. Sitten vielä loukkaantuneiden sairaspäivien kustannukset (sairaalamaksut, menetetty aika työelämässä).

Lasse:
"Enää yksi oleellinen luku puuttuu: noin 95 % tapauksista rattijuoppo tai hänen matkustajansa on ainut kuollut tai loukkaantunut, eli noin 800 sattuneesta henkivahingosta noin 40 koitui sivullisille, koska sekä rattijuoppo että hänen matkustajansa voivat oikeastaan syyttää vain itseään sattuneesta tapaturmasta."

Eli kun n. 40 ulkopuolista kuolee/loukkaantuu, ei tämän takia rattijuopumusta tule pitää laittomana. Ilmeisesti vain nykyaikaisen yhteiskunnan taustakohinaa. Ne 760 rattijuoppoa/rattijuopon matkustajaa Lasse katsoo hukkapaloiksi, joita ei pidä sen kummemmin laskeskella, koska olivat tehneet oman valinnan autoon nousemisesta.

No ei siinä mitään, saahan niin ajatella ja kysehän on vain arvovalinnasta. Survival of the fittest. Ei puututa siihen.

Lasse:
"Olenko ainut joka ei ymmärrä tätä logiikkaa: pidätämme vuodessa 10 000 henkeä pelkästä rattijuopumuksesta, estääksemme 40 sivullisen loukkaantumisen (joista neljä päätyy kuolemaan)"

Kyllä.

Kyse on ennenaikaisista ja ns. turhista kuolemista, jotka voidaan estää kunhan teknologia kehittyy ja saamme kaikkiin autoihin alkolukot. Vähän samaan tapaan autoihin on vuosien varrella lisätty mm. turvavyöt ja ikkunalasit, jotka eivät aiheuta verihaavoja. Pitäisikö turvavyöpakko poistaa myös, koska käyttämättä jättäminen on samanlainen "oma valinta" kuin humalassa ajaminen? Pitäisikö talvirengaspakko poistaa, koska sekin on "oma valinta"? Entä katsastukset ja niissä havaitut puutteet? Omia valintoja, jos ei pidä autoaan kunnossa.

Kun Lasse ehdottaa, että rattijuopumus pitäisi dekriminalisoida, mennään metsään kuin paraskin rattijuoppo kesärenkailla lumisateessa jäisellä tiellä. Jos rattijuopumus dekriminalisoitaisiin, se tarkoittaisi aivan varmasti kaikkien rattijuopumukseen liittyvien onnettomuuksien huomattavaa lisääntymistä. Jos jokin ei ole kiellettyä, se on sallittua ja rattijuopumuksen salliminen lisäisi onnettomuuksia. Ei siitä paljoa olisi iloa, jos rattijuoppo tuomittaisiin yliajon jälkeen taposta, jos hän ei alunperinkään olisi ajanut autolla rattijuopumuksen ollessa laitonta. (Tähän väliin kukin voi muistella uutisia rattijuoppojen yliajamista ihmisistä.)

Onko siis parempi pitää rattijuopumus laittomana, tuomita vuosittain n. 10 000 henkeä pelkästä rattijuopumuksesta kuin sallia rattijuopumus ja katsoa lisääntyneiden onnettomuuksien uhrien määrän kasvavan?

Valitettavasti yhteiskunnan tulee valvoa kansalaisiaan ja ohjata heidän käyttäytymistään yhteisen hyvän suuntaan.

Lasse:
"Joskus rattijuopumuskieltoa perustellaan moraalisilla syillä, eli että sen kieltäminen auttaisi kansaa ymmärtämään mikä on väärin ja oikein."

Kyse ei ole nyt siitä, onko joku toimi oikein vai väärin, vaan kyse on jonkun toimen haitallisuudesta. Valtio pystyy pitkän aikavälin tilastoja tutkiessaan ohjaamaan kansalaisten toimintaa valtion ja sitä myöten kansalaisten edun mukaisesti. Samalla tavalla parannetaan kaikkea muutakin turvallisuutta ja estetään estettävissä olevia onnettomuuksia ja kuolemia. Vähäinen onnettomuusmäärä on yksi sivistyneen yhteiskunnan mittareista. Se kertoo, että yhteiskunta välittää asukkaistaan, jokainen asukas on sille tärkeä investointi eikä yhteiskunta halua tämän investoinnin menevän hukkaan.

Oho!

Mitvit on päivittänyt, mitä vitt** (lastenohjelma), ajattelin heti.

Mutta ei mitään, sillä Mitvit käsittelee uskonvapautta. Koska laissa vielä suojellaan joidenkin ihmisten ajatuksia (=uskomuksia), mutta ei toisten, pitää uskonvapautta laajentaa. Vaadin lakiin lisättäväksi seuraavaa kappaletta, jotta myöskään minun uskonvapautta ei kukaan riko rangaistuksetta:
---
Pyhinä pidettäköön Soopan blogissaan, keskusteluissaan tai muilla tavoin muiden tietoon saatettuja ajatuksia ja ideoita. Myös julkilausumattomat ajatukset ja ideat katsottakoon pyhiksi. Pyhien ajatusten ja ideoiden pilkkaaminen, julkinen herjaaminen tai häpäiseminen katsotaan rikokseksi ja teosta on tuomittava ajatusten ja ideoiden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka erityistä törkeyttä, suunnitelmallisuutta ja laajaa julkisuutta osoittaen pilkkaa, herjaa tai häpäisee Soopan ajatuksia tai ideoita, on tuomittava vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Tietämättömyyttä Soopan ajatuksista ja ideoista ei tule katsoa tekoa lieventävänä tekijänä.
---

Noin. Kuulostaako hyvältä? Ei kuulosta. Mutta ajatuksieni ja ideoideni suojelemiseksi on sanottava, että ei uskonrauhan rikkomuksen teksti kuulostaa yhtään paremmalta.

Lähinnä herää kysymys, miksi joitakin tiettyjä ajatuksia ajattelevia ihmisiä pitää oikein erityiseseti suojella lain voimalla. Saattaa olla niin, että he eivät pysty kohtaamaan heidän ajatuksiaan kritisoivia viestejä. Vähän samaan tapaan kuin lapsille kohdistettua mainontaa säädellään koska lapset eivät kykene kriittisesti käsittelemään mainosten viestiä. He kun eivät vielä ole tarpeeksi kypsiä.

Näyttää siis siltä, että uskonrauhan puolustajia pitäisi oikeastaan sääliä, koska he eivät näytä pystyvän käsittelemään oman uskomuksensa vastaisia viestejä samaan tapaan, kuin muut kansalaiset pystyvät käsittelemään nykyaikaisessa yhteiskunnassa tapahtuvaa viestintää.

Parhaat lainsäätäjät, älkää siis lisätkö vaatimaani kappaletta Soopan ajatusten ja ideoiden pyhyydestä lakiin. Jos joku kyseenalaistaa ajatukseni tai ideani, pystyn käsittelemään kyseenalaistuksen kuten kuka tahansa täysivaltainen ja tasapainoinen yhteiskunnan jäsen. Kestän kritiikin, minun ajatuksiani ei tarvitse erikseen suojella. Pystyn elämään elämääni normaalien, kaikkia ihmisiä koskevien sananvapauspykälien tuomalla turvalla. Alkää myöskään lisätkö Soopan ajatuksia ja ideoita suojaavaa kappaletta lakiin koska se selvästi rikkoo muiden sananvapautta vastaan. Olkoon heidän sananvapautensa yhtä pyhä kuin minunkin sananvapauteni.

Sukupuolista

Kadulla kävelee vastaan kaksi nuorta naista, joista toinen puhuu puhelimeen:

- kyllä me osattiin täällä keskustassa ihan hyvin ajaa. Niinahan ajoi kuin mies.

Tasa-arvoa? Ennakkoluuloja? Feministit kuulolla hei, näin naiset itse puhuu.

Maratonijeesustelua

Joku oikea kolumnisti, siis paperilehdessä kirjoittava ja työstään palkkaa saava, kirjoitti, ettei Suomessa voi tapahtua Ateenan maratonin kaltaista katastrofia, jossa häirikkö hyökkäsi johdossa olleen juoksijan kimppuun. Suomessa kun ollaan panostettu turvallisuuteen. Kärkipään juoksijoiden mukana pyöräilee polkupyöräpoliiseja ja radan reunustoilla on turvallisuusväkeä riittävästi.

Ja höpön löpön. Suurin osa maratonreitistä on reunustettu lippusiimalla, vai mitä muovinauhaa se sitten onkaan, turvallisuushenkilöiden välissä on jopa 30 metrin aukkoja ja juoksijat juoksevat lähimmillään alle metrin päästä yleisöstä. Sitä metallista yleisöaitaa kun ei vaan riitä 10 kilometrin lenkille tien molemmille puolille.

Kävin äsken reitin varrella, se kun kulkee tuosta parin sadan metrin päästä ja jos sopivasti ikkunasta tiirailee, niin puiden lehtien välistä saattaa jopa näkyä juoksijat.

Potentiaalinen häirikkö voisi ottaa kameran mukaan, kyykistyä johonkin sopivaan kohtaan ottamaan kuvaa ja juoksijoiden ollessa kohdalla hypätä sellaisen päälle. Kaikissa paikoissa ei edes ollut lippusiimaa, joten tehtävä helpottuu vielä entisestään.

Tottakai kokonaisen maratonreitin aukoton turvaaminen edes tavallisia häiriköitä vastaan on mahdotonta. Myös oikeiden kolumnistien pitäisi se tajuta eikä jeesustella hienoista turvallisuusjärjestelyistä.

Hyötysuhde

Päivän Metro-lehti kirjoittaa (s. 7), kuinka talousrikostutkinta on tehostunut. Yksi tutkija kerää vuodessa 200 000 euron edestä hyötyä valtiolle. Luku on noussut tutkijoiden lisäämisen myötä aiemmasta 100 000 eurosta.

Voidaan varmaan karkeasti olettaa, että yksi talousrikostutkija maksaa palkka-, sosiaali-, työtila- yms kuluissa valtiolle vaikkapa 70 000 euroa. Ainakin suuruusluokaltaan. Alle 100 000 mutta yli 40 000 euroa.

Eikö tässä nyt ole kyseessä nimenomaan sellainen paikka valtiolla, että jokainen palkattu talousrikostutkija hyödyttää valtiota ~130 000 euroa? Palkataan niitä tutkijoita niin paljon, että yhden tutkijan tuoma hyöty putoaa vaikkapa vain omien palkkakulujensa tasolle.

Nyt äkkiä jokainen mailaamaan aiheesta omalle kansanedustajalleen. Ei valtiotakaan voi nyt päästää tuommoisia typeryyksiä tekemään. Eihän esteenä voi olla mikään muu kuin byrokraattinen numeroiden siirtely.

Kopteri

Kun Copterlinen helikopteri putosi veteen 12:45 tänään, on se aiheuttanut mm. Hesarin sivuille ruuhkaa. Sivut latautuvat hitaasti jos ollenkaan. Nopeampaa uutisointia saa vaikkapa Google newsien etusivulta, jossa onnettomuusuutinen on tällä hetkellä ylimpänä.

Kopterissa oli 12 matkustajaa ja 2 miehistön jäsentä, ketään ei ole tämän hetken tietojen mukaan löydetty. Kopteri itsessään on jo paikallistettu ja Hesarin uutinen, silloin kun sitä pääsi lukemaan, kertoi yhdessä lauseessa, että se on nostettu pinnalle ponttoonien avulla. Pari virkettä alempana luki, että sukeltajat etsivät kopteria.

Fiksumpia syitä onnettomuuteen voi etsiä vaikkapa lentoharrastajien keskustelupalstan säikeestä.

Aikaisemminhan Copterlinelle on sallittu lentäminen vain hyvässä säässä, kun lentäjien koulutuksessa havaittiin puutteita. Nämä puutteet lienee kuitenkin korjattu eikä huonossa oloissa lentämiselle ole nykyään rajoitteita.

Ihmisen arvo

Kun Sedis kirjoitti Tietämättömästä kansasta niin kansa vastasi: "emme me tietämättömiä ole. Tai vaikka jotkut ovat, niin heillä on sydämen sivistystä."

Ikään kuin niillä, joilla on myös kirjasivistystä, ei olisi sitä sydämen sivistystä.

A = sydämen sivistys
B = kirjasivistys

A + B > A

Khilou lisää, ettei oppiarvot vaikuta ihmisen arvokkuuteen. Ihmisarvo onkin pyhä käsite, jota ei tule rikkoa tai tökkiä.

Mutta millä termillä voisimme käsitellä ihmisen arvoa yhteiskunnalle? Lienee selvää, että Tarja Halonen on meille arvokkaampi kuin vaikkapa pahoin alkoholisoitunut, työkyvytön, Halosen kanssa saman ikäinen nainen, jolla ei ole elossa olevia lähisukulaisia.

Jos tässä yhteydessä, kun puhutaan ihmisten tärkeydestä (l. arvokkuudesta) yhteiskunnalle, ei ole soveliasta käyttää sanaa arvokkuus, joka viittaa arvoon ja jonka näin ollen voi mitata rahassa, niin mitä termiä sitten käytämme?

Ainakin yhteiskunta osoittaa varsin vastaansanomattomasti arvostavansa Tarja Halosta enemmän kuin keskimääräistä pahoin alkoholisoitunutta, työkyvytöntä, Halosen kanssa saman ikäistä naista. Haloselle maksetaan varsin kohtuullista korvausta tehtäviensä hoidosta, hänellä on käytössään virka-auto, adjutantti, hänelle tehdään kattava lääkärintarkastus vuosittain ja hänen puheitaan seurataan lehdistössä tarkkaan.

Voidaan toki sanoa, että yhteiskunta arvostaa ihmisen saavutuksia, asemaa ja vaikutusvaltaa eikä ihmistä itseään. Mutta yhteiskunnan suurena kasvottomana massana pitääkin toimia niin, muuten se ei pysty toimimaan. Jos Halosesta tulee pahoin alkoholisoitunut ja työkyvytön, niin ei häntäkään arvosteta samoin kuin nyt.

Toki ihminen saattaa olla läheisilleen arvokas, vaikka hän sitä ei yhteiskunnalle olisikaan. Ja on lukuisia tapauksia, joissa näin on, siitä ei ole epäilystä.

Onko yhteiskunnan sitten rationaalista arvottaa ihmisiä, laittaa heidät järjestykseen heidän yhteiskunnalle tuottamansa lisäarvon mukaan? Kyllä ja ei. On havaittu, että varakkaat tai hyvin ansaitsevat ihmiset pääsevät leikkauksiin nopeammin kuin vähemmän varakkaat. Yhteiskunnan kannattaa jossain määrin suosia varakkaiden ihmisten leikkauksia ainakin sellaisissa tapauksissa, että leikkaus mahdollistaa ihmisen työnteon.

Otetaan hypoteettinen tilanne:
Jos leikkaujonossa on kaksi ihmistä, vientiyrityksessä työskentelevä henkilö, jonka yritys vie ulkomaille Suomessa tehtyjä tavaroita viikottain miljoonan euron arvosta silloin kun hän on töissä, mutta vain puolella miljoonalla silloin kun hän ei ole töissä. Toinen henkilö on pitkäaikaistyötön sekatyöhenkilö. Kummankin perhesuhteet yms. muut tekijät ovat täysin samat, ainoastaan työstatus on erilainen. Henkilöistä toinen voidaan leikata tänään ja toinen kuukauden kuluttua ja leikattu on työkykyinen huomenna. Leikkauksen lykkääminen kuukaudella ei aiheuta kasvanutta kuolemanriskiä.

Kumpi leikataan ensin?
Vientiyrityksen henkilö kannattaa yhteiskunnan lyhytaikaisten taloudellisten intressien perusteella leikata ensin. Jos vastaavaa käytäntöä jatketaan ja kaikki leikkausjonon ihmiset järjestetään samalla tavalla, käytöntä kuitenkin johtanee liialliseen yhteiskunnan "kylmyyteen", joka pitkällä tähtäimellä saattaa olla yhteiskunnalle haitallista.

Joku voisi sanoa, että vientiyirtyksen henkilö on varmasti hyvin toimeentuleva, joten maksakoot leikkauksen itse ja menkööt yksityiselle. Mutta miksi hänen pitäisi mennä, jos hän hyvätuloisena on maksanut paljon veroja? Eikö hänellä nimen omaan silloin ole oikeus käyttää yhteiskunnan palvelujakin?

Onko sitten oikein, mikä on käsitteenä varsin hämmentävä ja riippuu katsantokannasta, että ihmisen merkitys yhteiskunnalle on riippuvainen hänen saavutuksistaan?

Otetaan tarkasteluun yksinkertainen tilanne, kaksi henkilöä, eri henkilöt kuin aiemmin, henkilöt A ja B. Henkilöt ovat saman ikäisiä, asuvat samalla paikkakunnalla, samassa kerrostalossa ja vieläpä viereisissä asunnoissa. He ovat yhtä miellyttävän näköisiä etkä tunne kumpaakaan. Tiedät ainoastaan, että A elättää työllään itsensä ja yhden muun, B ei pysty jostain syystä tuottavaan työhön yhteiskunnassa. Jos olisitte haaksirikossa ja voisit pelastaa vain toisen, kumman pelastaisit?

Koska ainut henkilöitä erottava tekijä on tuottavuus ihmettelen, miksi sen perusteella tuottavampaan henkilöön osunutta valintaa pitäisi pitää jotenkin moraalittomana. Eikö valinta silloin ole rationaalinen sekä yhteiskuntaa ja sen kehitystä tukeva? Pikemminkin päinvastaisesta valinnasta pitäisi olla syvästi huolissaan. Olisihan se laajassa mittakaavassa yhteiskuntaa varsin voimakkaasti romahduttava ja kaikkiin sellaisiin toimiin pitää puuttua jo ennen kuin ne kasvavat ongelmiksi.

Suurta tarvetta uudelle ihmisten arvokkuusjärjestykselle yhteiskunnassa ei ole. Terveyden- ja sosiaalihuollossa sekä koulutuksessa ihmisiä kohdellaan jokseenkin tasavertaisesti. Liike-elämässä ihmisten tärkeyden voi mitata palkassa. Mitä suurempaa palkkaa yritys maksaa jollekin henkilölle, sitä arvokkaampa yritys tämän työpanosta pitää.

Tästä irrallisena meillä on käsite ihmisarvo, joka on kaikilla sama.

Eli:
A = ihmisarvo
B = ihmisen arvo yhteiskunnalle [B: -1...1]

A + (-1)*B < A + 1*B

No, ehkä käsitteitä ei voi laskea yhteen, koska ihmisarvo otetaan kaikille annettuna ja rikkumattomana oikeutena, joka asettaa ainoaksi velvollisuudeksi olla alentamatta toisten ihmisarvoa.

Ämämmiä

Yleisuhreilun (sic.) MM-kisat ovat kovassa käynnissä. Paitsi nyt, kun ryhtyivät yötauolle. Vaikka yleisurheilu ei normaalisti juuri kiinnosta, niin nyt uhreilupaikan läheisyys on iskenyt hermoon ja olen seurannut kumpaakin ilmaislajia kadunvarresta. Kukaan ei hyökännyt johdossa olleen urheilijan kimppuun, kuten Ateenan miesten maratonilla, mutta ollaan sitä Suomessa varauduttu yllättäviinkin temppuihin. Poliiseja, sotilaspoliiseja, järjestyshenkilöitä ja yksityisten firmojen turvamiehiä oli reitin varrella enemmän kuin katsojia.

Vähintäänkin oudosti järjestäjät ovat rajoittaneet kuvaamista yleisölehtereiltä. Hesarin yleisönosastossa kirjoitetaan, ettei kiikareita saa viedä katsomoon. Viralliset ohjeet rajoittavat myös, ettei järjestelmäkameroita sallita, mutta järjestäjän edutaja lievensi tätä sanomalla, ettei yhtäkään omaan käyttöön kuvaavaa käännytetä portilta. No, tuskin yksikään lehti kelpuuttaakaan turistikuvakulmasta otettua kuvaa sivuilleen. Lisäksi kuvaa on vaikea myydä lehdille kun käytännössä kaikilla lehdillä on sopimus Lehtikuvan kanssa ja suurimmilla varmaan oma kuvaajansakin stadionilla.

TV-lähetystäkin on viivästetty muutamalla sekunnilla. Tämä oli helppo tarkistaa eilisen avajaisista, joissa paukuteltiin ilotulitteita. Asun 2150 metrin päässä stadionilta (ilmatietä) ja räjähdyksen ääni kuului ikkunasta 0,1 sekuntia sen jälkeen, kun se näkyi tv-ruudussa. Tästä voisi laskea, että tv-lähetystä on viivästetty 6,22 sekuntia. Eikä kyse ollut mistään digilähetyksestä.

Nyt en saa tietää kaikista tuloksista heti kun ne tehdään! Miten pystyn elämään tämän kanssa? Onkohan radiolähetyksiä myöhennetty? Mutta niissä ei välttämättä kerrota kaikkia tuloksia heti, eikä varsinkaan näytetä niitä. Sillä näyttäminenhän on ainut oikea ymmärtämisen muoto. Onko minun nyt välttämätöntä muuttaa viikoksi stadionille katsomaan kisoja?

Ei.

Bloginneassa Karuselli on saanut tiukan haastajan uudesta huumoriblogista nimeltä Kotikaruselli. Aika rankkaa menoa heti aluksi.

Kansalaisjournalismia

Kansalaisjournalisti Soopa tässä moi. Kun tää kansalaisjournalismi on nyt niin kova juttu ja in, niin mekin täällä Soopan toimituksessa otettiin kravatit kaulasta ja ryhdyttiin kansalaisiksi. Ei enää johtokunnan kokouksista muistioiden välityksellä tulevia juttuaiheita, ei inhottavia deadlinejä eikä aikaisia aamukokouksia. Mennyttä on myös firman pullat ja kahvit.

Ja kun kerran kansalaisia ollaan ja seurataan mitä ympärillä tapahtuu, niin mikäs sen merkittävämpää kuin tänään juostu Helsinki City Marathon. Niin sitä lähdettiin reitin varrelle miettimään kirjoitettavaa. Enää ei menty ilmastoidulla työsuhdebemarilla vaan alle otettiin omat rullaluistimet. Niillä sitä pääsee paikasta toiseen kätevästi eikä jäädä maratonin aiheuttamiin ruuhkiin istumaan. Valoissa istuskeli tuskastuneen näköisenä kilpailevan julkaisun toimittaja mutta minä vain nauroin sille ja huusin: "kansalaisjournalisti ei jää ruuhkiin!" Eiköhän se siitä opi.

Ja tottakai pystyn kirjoittamaan aiheesta kuin aiheesta paremmin kuin ammattitoimittajat. Onhan minulla ensikäden tietoa maratonin juoksemisesta. Ei siinä paljoa auta toimittajan tulla hurskastelemaan, että "minä olen ottanut asioista selvää juttujani varten 25 vuotta. Osaan tutkia nopeasti asioiden oleelliset seikat ja kirjoittaa niistä lukijoita kiinnostavan artikkelin." Kyllä asiat opitaan kokemalla ne eikä kyselemällä muilta, että "miltä nyt tuntuu."

Tietysti mukana kulki kamera. Kun lykkään tuohon vierelle kuvan niin siinähän ihmettelevät norsunluutorneissaan vanhat mediat, että miten tässä nyt näin kävi. Kansalaisjournalisti tuli ja laittoi kuvan nettisivulleen, ei voi olla totta! Kuulen jo kuinka hallituksessa keskustellaan:
- nyt se pystyy julkaisemaan kuviakin
- niin pystyy
- mitä teemme?
- kyllä jotain on tehtävä
- kaikki lukijat lähtevät muuten
- mihin?

Ja niin edelleen. Näen jo silmissäni kuinka lasikuutio pölyyntyy ja se unohtuu ihmisten mielistä, koska meillä on kansalaisjournalismi. Kansalaisjournalistiliitto tarjoaa yhteenliittymän riippumattomille kansalaisille ja saamme joukkovoimaa. Tulemme ja syrjäytämme vanhat rapautuneet, uudistuskyvyttömät ja näköalattomat mediat ja kerromme ihmisille pienistä ja suurista asioista. Asioista, jotka kerrotaan vailla poliittisen korrektiuden varjoa. Vailla päätoimittajan backspace-nappulan painalluksia. Vailla lehtitalon pullaa ja kahvia.

No ehkä se juttukin pitäisi sitten kirjoittaa:

Juoksivat, osa pääsi maaliin.

Pizza kebab

Itä-Pasilan virastokolosseista suurimman sisäkäytävälle on avattu uusi pizzeria-kebab -ravintola. Auringon pizza-kebab noudattaa muista vastaavista paikoista tuttua linjaa. Tiskin yläpuolella listat myynnissä olevista tuotteista kuperilla valotauluilla, kassakoneen vieressä A4-kokoon painetut versiot listasta, limut jääkaapissa, vesikannut alimmalla hyllyllä, myyjät maahanmuuttajia ja laseina kokislasit.

Suomessa täytyy olla joku instanssi mikä kouluttaa ja avustaa pizza-kebab -ravintolan perustamisessa. Kaikissa on suunnilleen sama lista, samat hinnat, samat kuvat ja samanlainen sisustus. Mutta mikäs siinä, ei voi erehtyä ja asiakas tietää mitä saa. Paikat muistuttavat toisiaan niin voimakkaasti, että voisi erehtyä niiden toimivan franchising-periaatteella.

Auringon pizza-kebab, jonka liikemerkissä on hiukan arvattavasti aurinko, tarjoaa hyvää peruskamaa. Listalla on tosin muutama uusi tuttavuus. Kebabit aurajuusto- tai kermaperunoilla varmasti tukevoittavat annosta ja rullakebab näyttää fajitaleipään kääräistyltä kebabilta. Nyt pari lounasta siellä syötyäni on rullakebabeita mennyt kaupaksi melko paljon. Avajaistarjouksena kaikki normaalikokoiset pizzat ja kebabit 3,90 euroa, ei paha. Elämä halpa.