Soopa

Trollikotisivut

Joskus webissä törmää sivustoon, josta ei ole aivan varma, onko se tehty tosissaan vai ei. Jotkut sivut on tehty vakavissaan huumoripitoisiksi kun taas joissakin komiikka puskee tahattomasti esiin. Mutta joskus harvoin törmää sivuihin, joista ei oikein tiedä, onko kyseessä lintu vai kala. Tämä viimeisin löytö on jonkinlainen lentokala, mutta tarkkaa rotumääritystä en onnistunut tekemään. Jossain siellä Petteri Jussilan kategoriassa.

Muutamia poimintoja:
"I am specialised in perfumery. Studying chemistry and an intense training of my scent memory in eight years has made it possible for me to create almost any kind a fragrances."

"My occupation is a self-educated cosmetic chemist and perfumer."

"I´m Max Perttula 31-years old. "

"In 1998 when I was 16-years old we moved to Finland and I was doing the 9:th class in the elementary school once again to learn the Finnish language."

"In year 1997 I started a cosmetic business again -- I closed the part-time business in year 1998."

"My scent memory separates most of the chemicals in a perfume compound and I can start to recreate the composition."

"In spite that I have so many hobbies and skills I am unemployed at the moment."

"At the moment I have no spare time at all. I work day and night to get everything successful."

Max Perttula, olkaa hyvät (älä anna ristiriitaisuuksien hämätä):
Varsinainen sisältö
Pitkö flash-etusivuhässäkkä

Uusi blogi

Harvemmin kirjoittelen mitään uusista blogeista, mutta nyt on välttämätöntä mainita uusi Lehti - uutisia kansalle. Muutamia otteita:

"--puolueohjelmaan tullaan kirjaamaan ainakin 'köyhien sotkeminen suohon ja syvälle, vittusaatana,' sekä 'vähintään Paavia vastaava asema istuville ministereille.'"

"Pääministeri Matti Vanhaselle tänä keväänä hankittu uusi edustusauto on ministerin itsensä mukaan 'ihan vitun tykki peli!'

"Taivaassa myönnetään, että kaikkia esirukouksia ei kuulla. 'Näin käy joskus. Täällä on aina kesäisin ihan helvetin kiire', nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo.

Esirukouksia käsittelevä rivienkeli moittiin taivaan hallintoa yksinkertaisesti vanhanaikaiseksi. ' Isän, Pojan ja Pyhän Hengen toimialueet menevät liiaksi päällekkäin. Enkä usko, että tilanne paranee ennen Kristuksen toista tulemista', enkeli pahoittelee."

Kuten lainauksista voi päätellä, sisältö on kovin huumoripitoista ja runsaasti voimasanoja sisältävää. Kirjoituksia on ilmestynyt nyt parin päivän aikana melko huimaavaa tahtia, joskin voisin kuvitella tämän laantuvan tulevaisuudessa.

Jos juttujen määrä ja laatu pysyy ennallaan, ennustan, että Lehti - uutisia kansalle nousee blogilistan top-25:iin parissa viikossa ja syksyn aikana top-3:een.

Äijäimagon rakentamista

Olen yrittänyt rakentaa kotona äijämäisempää imagoa, naiset kun kuulemma tykkäävät enemmän sellaisesta tosimiehestä kuin olmin värisistä nörttineutreista. Imagonrakennustyöni ovat kuitenkin kaikesta päätellen valuneet täysin hukkaan, ainakin jos mitään voi päätellä eilisistä tapahtumista.

Esimerkki 1:
Luin tärkeänä valtakunnan päälehdestä politiikan ja talouden uutisia kun makuuhuoneesta kuului huuto tulla auttamaan jonkun tärkeän asian kanssa. Lampsin paikalle ja todetakseni joutuneen arvioimaan miten eräs tyyny korjataan, minkälaista kangasta siihen tarvitaan ja miten paikka ommellaan reiän päälle. Annoin muutaman semiasiantuntevan neuvon ja palasin päivän politiikan pariin. Jos miehinen itsetuntoni voisi jostakin kärsiä, olisin ryöminyt takaisin Hesarin ääreen.

Esimerkki 2:
Söin raavaan miehen päivällistä ja pohdin suurjännitemuuntajien ja kondensaattorien välisiä kytkentöjä (tai jotain muita äijäaiheita) kun arviotani kaivattiin koiran kaulapannan valmistamiseen tarvittavien materiaalien mitoituksessa ja ompelun suunnittelussa. Rasvainen ruoka alkoi äkkiä maistua ällöltä ja suolaakin oli liikaa. Hain jääkaapista hiukan porkkanaa ja järsin sitä selatessani Ommel-lehden viimeisimpiä kaavoja.

Esimerkki 3:
Yritin edellisen katastrofin jälkeen kerätä itsetuntoni rippeitä nurkista ja olin aloittelemassa tärkeitä kuvankäsittelytehtäviä (en enää edes yrittänyt tehdä mitään äijähommia vaan olin suosiolla siirtynyt tietotekniikan pariin) kun kuulin, että apuni olisi välttämätön ja käteni suorastaan kriittinen resurssi edessä olevassa kahden viherkasvin multienvaihto-operaatiossa. Luin nöyränä multapussin takaa ohjeet multien vaihdon toimenpiteistä ja toimin avustavana multakirurgina operaatiossa, joka kesti helpostikin 15 minuuttia. Lopputuloksena kaksi viherkasvia pääsi uusiin ruukkuihin ja minä raahauduin tietokoneen ääreen harmaaksi miehenkuvatukseksi.

Tänään otan itseäni niskasta kiinni. Käyn ostamassa olutta, kutsun kylään muutamia kovaäänisiä ystäviäni ja katsomme televisiosta formulaa tai jääkiekkoa, vai mitä kuulantyöntöä sieltä nyt tuleekaan. Emme lopeta ennen kuin viimeinenkin urheilukanava (olisin kirjoittanut tähän niiden nimiä, jos tietäisin) on lopettanut lähetyksen. Ugh.

Hyttyskesä

Koska puhelin oli jäänyt päälle toissapäiväisestä se päättää jälleen soida. No, keskeytys EU:n puheenjohtajan valinnassa olikin paikallaan:

- Soopa.
- Yli-intendentti Jyrki Muona Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisosastolta tässä terve!
- No terve Jyrki, mitäpä kuuluu?
- Kiitos ihan hyvää, sitä normaalia museokaman fiksaamista, dinosaurusten ja muiden hyönteisten luiden kiillotteluahan tämä on.
- Jaa jaa. Tänään on kovasti kirjoiteltu lehdissä tulevasta hyttyskesästä ja suakin oli haastateltu.
- Joo, tehtiin lehdistötiedote kun ajateltiin tämän kiinnostavan ihmisiä näin lomien alla. Juhannuskin on ensi viikolla.
- Nyt oli siis tulossa kova hyttyskesä?
- Juu, hyttysiä on tiedossa keskimääräistä enemmän, mutta mitenkään poikkeuksellisen pahaa hyttyskesää ei ole tulossa. Mutta ennustaminenhan on aina vaikeaa.
- Niin, varsinkin hyttysten ja säiden.
- Aivan. Mutta ennusteiden pohjalta olemme kuitenkin suositelleet maa- ja metsätalousministeriölle hyttystenkaatolupien määrän nostamista täksi vuodeksi.
- Paljonkos niitä lupia myönnetään?
- Olemme suosittaneet 85 miljoonan luvan myöntämistä. Hyttyskannan pitäisi kestää tällainen metsästys ilman pelkoa kannan pienenemisestä kestokyvyn ja uusiutumisrajan alle.
- Tästähän on välillä ollut lehdissä juttua, ettei hyttysiä metsästettäisi sukupuuttoon.
- Aivan. Tämän takia hyttystenmetsästyskautta on rajoitettu ja virallinen aloituspäivä oli 1.6. Ensimmäisiä hyttyspeijaisia on kuulemma jo pidetty Yli-Kiimingissä ja Lapualla. Huhut kertovat myös, että Kaivopuistossa olisi tavattu viime lauantain konsertin aikaan hyttysparvi, mutta tämä on melko epätodennäköistä.
- Miksi?
- Hyttyset välttelevät ihmisiä luontaisesti ja pyrkivät pois ihmisen reitiltä, jos vain kuulevat tämän liikkeet. Maastossa liikkuessaan kannattaakin pitää jonkin verran ääntä, jotta hyttyset kuulevat liikkeesi. Varsinkin emosta vieroitetut poikaset saattavat olla aggressiivisia ja epävarmoja omasta elintilastaan. Niihinkin kuitenkin tehoaa jämäkästi sanottu "istu" -käsky tai viimeisenä hätäkeinona napakka läpsäytys poskelle.
- Tämäpä oli hyvä tieto. Milloinka hyttystenmetsästyskausi loppuu?
- Virallisesti kausi loppuu 30.9. mutta vielä lokakuussa saa metsästää vanhoja yksilöitä. Autoilijoiden kannattaa kuitenkin muistaa, että hyttyset liikkuvat vielä lokakuussakin ennen lentämistä etelään talvehtimaan. Erityisesti kaksi tuntia pimeän tulon jälkeen ovat pahinta hyttyskolariaikaa maanteillä.
- Oliko hyttysistä vielä jotakin merkillepantavaa?
- Ei muuta kuin, että jos ottaa kesähyttysen, sitä ei saa hylätä talven tullen.
- Kiitos, minäpä pidän nämä asiat mielessä.
- Hienoa. Näkemiin.
- Näkemiin.

Ei taida museossakaan olla kesällä paljoa tekemistä, kun on aika paneutua hyttysasioihin. No, täytyy jatkaa tämän EU:n puheenjohtajavalintakokouksen pitämistä, ettei oman edun tavoittelijat suutu.

Puhelu Espoosta

Puhelin on ollut soimatta jo pidemmän aikaa joten on ehkä aika laittaa se päälle. Eipä aikaakaan, kun rasittava Knight rider -tunnussävelmä herättää minut päiväunilta.

- ummmmhh Soopa.
- Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen tässä terve!
- No terve Marketta, mitäs kuuluu?
- Kiitos kysymästä, ihan hyvää. Soittelin tässä vaan sitä, ettet vielä ole huomannut, että olemme täällä Espoossa löytäneet kaksi uutta kylää.
- Totta tosiaan, enpä ole muistanut kirjoittaakaan asiasta.
- No hyvä, koska uutisessa mainitut keskiaikaset kylät eivät suinkaan ole ainoat historialliset kaupungin johtoon viime päivinä tulleet kylät.
- Ahaa, mitäs muita kyliä olette löytäneet?
- No ensinnäkin Matinkylä löytyi viime viikolla.
- Eikös sen nyt kaikki tiedä?
- Ei suinkaan. Täällä kaupunginkansliassa kiersi kyllä juttua, että apulaiskaupunginjohtajan sukulaisia asuisi Matinkylässä, mutta oletimme niiden olevan vain jotain 1500-1600 -luvuilla eläneitä esi-isiä, emmekä siksi ole tutkineet asiaa sen tarkemmin ennen näitä uusia löytöjä. Nyt kesäkuussa suoritetuissa tutkimuksissa selvisi lisäksi, että Matinkylään pääsee historiallista tietä, Länsiväylää, pitkin.
- Niin tosiaan, sitähän käytetään vielä nykyäänkin. Monet kulkevat sitä vaunuilla, joita jotkut nimittävät autoiksi.
- Vai niin. Kaupunginarkeologimme mainitsi lisäksi, että neljäskin esihistoriallinen kylä on löydetty junaradan varrelta. Emme ole keksineet sille vielä hyvää nimeä, joten nimitämme sitä toistaiseksi Espoon keskukseksi.
- No onpas huono nimi!
- Eikö olekin! Jos sieltä löytyy asutusta tai alue osoittautuu muuten arvokkaaksi, järjestämme ehkä nimikilpailun paremman nimen löytämiseksi.
- Miten olisi, jos järjestäisitte siinä samalla nimikilpailun Länsiväylän uudelleennimeämiseksi. Suurin osa Espoolaisista kulkee sitä kuitenkin itään mennessä itäiseen satamakaupunkiin töihin päivittäin.
- Laitamme tämänkin harkintaan, kiitoksia vinkistä. Tämä olikin hyödyllinen puhelu.
- Eipä kestä, ja menestystä kaupunginjohtajan töihin.
- Kiitos ja moi!
- Moi!

Kaupunginjohtajat ovat tosi rasittavia, herättävät aina päiväunilta ja touhottavat niitä kaupunkijuttujaan niin tomerina ja tärkeinä. Täytyy yrittää kestää tuota Espoon meininkiä. Ymmärtäähän sen, kun ainut asia millä voi kehuskella on oopperatalo, ja sekin on Helsingissä.

Kumma juttu, ettei sir Tim Berners-Leestä ole kuulunut mitään vaikka se on käymässä Suomessa. Onkohan se suuttunut, kun en lähettänytkään sille sitä Millennium palkinnon shekkiä vaikka lupasin, ja se joutui raahautumaan tänne hakemaan sitä.

Kysyn vaanin kintereillä

Aamun aloitus on niin kovin vaikeaa, kun Kysyn vaan on lomalla. Tarjosin eilen Kysyn vaanille päivittäin kiloa uusia perunoita palkkioksi siitä, että hän jatkaisi bloginsa päivittämistä. Kysyn vaanin pyyntö 1,5 kilosta perunoita ja sillipurkista päivittäin oli kuitenkin liikaa emmekä päässeet sopimukseen.

Täytyy tyytyä odottamaan Kysyn vaanin seitsemän keskiviikkokysymyksen paluuta.

Yhteyssopimuksia

Merten kirjoittaa Internet-yhteysongelmista ja uhkaa vaihtaa palveluntarjoajaansa, jos nykyinen yhteys ei pian ryhdy toimimaan. Itsellänikin menisi varmasti melko pian palkokasvi nenään, jos yhteys olisi himasta monta päivää poikki.

Monilla yhteydentarjoajilla on sopimuksissaan erilaisia pykäliä siitä, missä vaiheessa kuukausimaksusta ryhtyy saamaan alennusta. Yleensä alennusta saa vasta silloin, kun yhteys on ollut poikki esim. 48 tuntia ja alennusta tulee tämän ajan ylittävästä osasta kunhan asiakas on tehnyt ilmoituksen ja tuo kaksi vuorokautta lasketaan arkipäivistä, jotta yhteydentarjoajilla on mahdollisuus kohtuullisin kustannuksin korjata vika. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yhteys menee rikki torstaina, asiakas ilmoittaa siitä perjantaina, firma korjaa yhteyden tunniksi tiistaina ja se rikkoutuu uudestaan ja se saadaan kuntoon vasta torstaina, on asiakas ollut ilman yhteyttä viikon mutta firman ei tarvitse korvata kuukausimaksusta senttiäkään.

Mitä jos homma toimisikin toisinpäin. Kuukausimaksullinen aika alkaa aina kaksi arkipäivää sen jälkeen, kun yhteys toimii säännöllisesti ja kuukausimaksun maksu keskeytyy aina yhteyden katketessa katkon ajaksi + kahdeksi arkipäiväksi. Ehkäpä yhteydentarjoajiakin kiinnostaisi pitää yhteydet kunnossa kun jokainen katko aiheuttaisi vähintään kahden päivän laskutusmenetyksen.

Jos sopimukset olisivat tällaisia, olisivat myös kuukausimaksut moninkertaisia. Yhteydentarjoajien olisi pakko vähintään kaksinkertaistaa kaikki laitteet ja yhteydet, mikä monessa tapauksessa tarkoittaisi yli kaksinkertaisia kustannuksia investoinneissa. Siitäkään huolimatta yksikään yrityse ei solmisi tuon kaltaisia sopimuksia kuluttajien kanssa, eikä niiden tietenkään ole pakkokaan. Mutta mitäpä tässä muutakaan ajatusleikkisi.

Harhaista tapahtumarikkautta

Parin päivän poissaolo sivistyksestä nousee esille selattaessa uutistapahtumia. Tärkeimpänä on luonnollisesti perjantaina pidetty ja harmittavasti missattu Kallion blogimiitti, joka ei kuitenkaan ole ylittänyt STT:n uutiskynnystä. Oulussa on useampi ihminen päässyt väkivaltaisesti hengestään, Porissa on kadonnut 5-vuotias ja ravintolassa on kuollut muusikko. Jos pohditaan ensimmäisenä mieleentulevia stereotypioita em. tapahtumista, voimme olettaa Oulussa nautitun paljon alkoholia ja sitten on hiukan riidelty ja puukko tahi kirves on heilunut. Porissa kadonnut lapsi on luultavasti hukkunut ja ravintolassa putoamisen johdosta kuollut muusikko on luultavasti intoutunut vaarallisiin temppuihin kännissä. Pitäisikö tämmöisen kuolemasuman yhteydessä aina muistaa sydän- ja verisuonisairauksiin kuolevien määrää ja sanoa, ettei tämmöiset pienet onnettomuudet tunnu missään? Samalla tavallahan tehtiin vajaa kolme vuotta sitten, kun WTC:n tornit sortuivat tappaen n. 3000 ihmistä ja tiedostavat ihmisryhmät muistuttivat kuinka monta lasta kuolee päivittäin aliravitsemukseen. Näin he ikäänkuin halusivat muistuttaa tiedotusvälineiden epäsuhtaisesta uutisointipolitiikasta. Jos tiedotusvälineet uutisoisivat joskus uutiskynnyksen ylittäneistä tapahtumista ko. tapahtumalajin frekvenssin mukaan, olisi sanomalehdet ja muut uutisia välittävät formaatit aivan järkyttävän tylsiä seurattavia eikä kukaan huomaisi merkittäviä tapahtumia. Poikkeavien tapahtumien huomaamiseen tarvitaan toimittajia ja tiedotusvälineitä, jotka eivät, valitettavasti, koskaan ole tasapuolisia tai yleensäkään todella harvoin onnistuvat uutisoimaan mistään aiheesta virheittä. Aivan kuten tämäkin teksti sisältää varmasti vaikka kuinka monta virhettä, vaikka kirjoittelinkin vain omista ajatuksistani ja yritin pelkistää maailman tapahtumat yksinkertaiseen toteavan tekstin muotoon.

Viinaa

On se hyvä, että meillä on jämäkkä pääministeri. Jossakin lööpissä luki, että Vanhanen tuhosi muistaakseni lahjaksi saamansa kossupullon. Ja koska muistelen Vanhasen olevan raittiimman puolen kavereita, voin olettaa tuhoamisen tapahtuneen rikkomalla pullo sisältöineen.

Myös Vanhasen alkoholipolitiikka noudattaa samaa linjaa. Lasketaan alkoholin hintoja reippaasti, jotta kansalaisilla on varaa ostaa enemmän kossua tuhottavaksi! Kerrankin meillä on pääministeri, joka esimerkillään näyttää, kuinka kansan tulee toimia eikä puhu muuta kuin mitä tekee. Suomi nousuun!

Lähdenkin tästä viikonlopuksi mökille tuhoamaan alkoholilla täytettyjä pulloja ja soittelemaan Vanhaselle, kuinka projekti etenee. Onneksi sataa, niin voi keskittyä juomiseen sisällä.

Keskiaikaisia riittejä

Kuvittelin eilisen vaalipaneelireferointi poikivan vähintään viisi tilauksen peruutusta ja olin jo valmistautunut vastaiskuun kirjoittamalla nerokkaan ja populistisen jutun ihmissuhteista, seurustelusta, sek*istä ja sen sellaisesta, mutta koska kukaan ei peruuttanutkaan tilaustaan jätän sen julkaisematta. Ja kuka vielä väittää, että bloggaisin vain joistakin ylevistä syistä, kyllä tätä julkisuuden, ja tottakai rahan takia tehdään!

Mutta ei ihan minkä tahansa rahan, vaan ainoastaan tilillä olevan saldon, nimittäin käteisen rahan, joka on aiheuttanut melkoista eripuraa, surua ja vaihtanut omistajaa sek*in varjolla ja jonka takia joku on joskus menettänyt jopa henkensä, voisi lakkauttaa tästä maailmasta. (Yritin saada tuohon virkkeeseen mahdollisimman monta sisäkkäistä sivulausetta, mutta rahat loppuivat kesken). Mutta takaisin itse asiaan, eli rahaan ja nimenomaan käteiseen sellaiseen. Siihen, jonka liikuttaminen ympäri maita ja mantuja on aika uskomattoman kallista (=raha pernaa). Kuinka mukavaa olisikaan, kun käteistä rahaa ei enää olisi? Kaikilla kerjäläisillä, oli sitten kyse pummeista, katusoittajista tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kerjääjistä, olisi pieni vimpain, johon voisi omalla rahakortillaan lahjoittaa hiukan rahaa. Tietenkään yhdelläkään pummilla ei olisi varaa ostaa moista laitetta, joten he vain ryhtyisivät ryöstämään ihmisiä, kätevää!

Itse olen jo pitkän aikaa yrittänyt siirtää kaiken rahaliikenteeni tilille ja nostan käteistä rahaa vain äärimmäisessä hädässä. Yritän jopa delegoida joitain käteisellä suoritettavia maksuja kavereilleni jotta voin sitten maksaa rahat heidän tileilleen ja saan omalle tiliotteelleni viestikenttään selityksen, mihin rahat ovat menneet. Vaikka olenkin joskus harrastanut kirjanpitoa aivan tosissani, niin pitkälle en ole mennyt, että pitäisin omasta taloudestani kirjaa. Vielä.

Käteisen lopettamisen yhteydessä ehkä huomattaisiin muitakin vanhanaikaisia tapoja, kuten uskonnot ja miehet, mitkä voitaisiin lopettaa tarpeettomina.

Tarkkaavainen lukija tietysti ihmettelee, miten Soopa tekee bloggaamisella rahaa kun sivulla ei näy yhtään mainosta eikä alivuokralaisetkaan maksa mitään. Idea onkin siinä, ettei Soopa saa tästä rahaa, vaan joutuu maksamaan sitä. Kätevää ja nerokasta.

Vaalipaneelia

Radio Helsingistä tuleva vaalipaneeli, jossa on mukana Esko Seppänen (vas), Alexander Stubb (kok) ja Irina Krohn (vihr.), Lasse Lehtinen (sdp), Kyösti Virrankoski (kesk) on aivan mielettömän hauskaa kuunneltavaa. Stubb tylyttää Seppästä joka on aivan kahvilla ja mainitsee kaikkien aikojen viideksi parhaaksi mepiksi Heidi Hautalan, Piia-Noora Kaupin, Eija-Riitta Korholan ja pari muuta naista. Muussakin keskustelussa Heidi Hautalan nimi nousee esille hyvän toimintansa ansiosta. Keskustelussa Seppänen paljastuu melkoiseksi öykkäriksi ja puhuu toisten päälle.

Radiosta on itse asiassa parempi seurata vaalikeskustelua kuin televisiosta, koska ulkonäölliset seikat eivät pääse häiritsemään. Kaikkein paras vaaliväittelyhän olisi tietysti sellainen, jossa paneelin vetäjä esittää kysymyksen, johon ehdokkaat vastaavat kirjallisesti rajoitetussa ajassa ja rajoitetun pituisin viestein. Silloin todellinen asiantuntijuus nousi esille ja turhat öykkäripiirteet jäisivät taka-alalle.

Pitäisikö EU:n perustuslaista järjestää kansanäänestys
Stubb jättäisi EU:n perustuslakiäänestyksen eduskunnalle.
Krohn tahtoo perustuslaista kansanäänestyksen.
Virrankoski pitää kansanäänestystä perusteltuna
Lehtinen antaisi oikeuden päätöksestä eduskunnalle
Seppänen tahtoo kansanäänestyksen

Stubb oikoo Seppäsen ja Virrankosken käsityksiä ja Seppänen syyttelee Stubbia epäisänmaalliseksi liittovaltiohenkilöksi, varsin huvittavaa. Miten kummassa Seppäsen virheellinen argumentointi ja halpahintainen populismi voi vedota joihinkin? Ilmeisesti äänestäjiä kuitenkin löytyy niistä, jotka haluavat säilyttää kaikkea olemassaolevaa ja kieltäytyvät kehittämästä asioita paremmiksi. Lasse Lehtinen ja Irina Krohn ovat melko hiljaa vapaassa keskustelussa, Virrankoski sentään välillä kertoo asioita asiallisesti perustellen, vaikka mielipiteet eroavatkin omistani.

Mitä tekisit ensimmäisenä jos sinut valittaisiin?
Stubb: hankkiutuisi hyviin valiokuntiin, perustuslaki- ja budjettivaliokuntiin, vastustaisi ohjelmistopatentteja (!, hyvä Stubb!) ja ajaisi palveludirektiiviä
Virrankoski: pyrkii säilyttämään valiokuntapaikkansa budjettivaliokunnassa ja pyrkisi vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan
Lehtinen: ei osaa sanoa mitään järkevää, mitä tekisi, vetoaa vain johonkin agendaan, mitä ei selvästi tunne
Seppänen: miettisi valiokuntapaikkoja ja tyrkyttäisi itseään johonkin toissijaisiin valiokuntiin, tärkeänä hän pitää palveludirektiiviä

Budjettihuhuja:
Virrankosken budjetti on 305 000 euroa. Hän ei suostu sanomaan suuria lahjoittajia ja väittää laittavansa itse kolmasosan tuosta summasta.
Lehtisen budjetti olisi huhujen mukaan miljoonia, tähän tosin on laskettu Haluatko miljonääriksi -ohjelman lähetyssekuntit mainossekunteina. LL itse sanoo budjettinsa olevan tasan 50 000 euroa, suurin osa rahoista tulee seminaaripaikoista.
Seppäsen budjetti 70 000 euroa alussa mutta on kasvanut noin 90-100 000 euroon, väittää maksavansa suurimman osan itse.
Krohnin budjetti on 11 500 euroa, josta suurin osa tulee puolueelta.
Stubbin budjetti on noin 100 000 euroa ja se on peräisin seminaarilipuista yms. golfkilpailuista.

Aivan helvetin suuria summia ja erotkin ovat melkoisia. Kukaan ei yllättäen myönnä, että hakisi rahan takia, edes ihan pikkaisen, mepiksi.

Medianäkyvyydestä sitten pölistään sitä ja tätä, mutta kukaan ei onnistu sanomaan mitään mullistavaa. Vaalikoneitakin hiukan mollataan, varsinkin niiden typeriä kysymyksiä kun ehdokkaat eivät ole osanneet myöhemmin vastata samalla tavalla, kuin tietoja täyttäessään.

Mikä on tärkein argumentti, jolla äänestejän tulee valita ehdokkaansa ja mikä on tärkein missio?
Stubbin mielestä ratkaisee minkälainen ihminen on kyseessä, onko asiantuntemusta ja onko samanlaiset arvot. Pääasia, kunhan on tyytyväinen äänestyspäätkökseen. Hän ei ole yhden asian henkilö.
Krohn vertaa äänestämistä Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa Bush pääsi valtaan kun ihmiset eivät äänestäneet. Äänestäjien pitää ajatella myös puolueen arvoja.
Virrankoski puhuu kokemuksen ja arvopohjan puolesta. Hänen mielestään pitää ajaa Suomen asioita ja näköjään unohtaa yhteinen hyvä.
Lehtinen höpisee ympäripyöreitä jostain huolista ja sanoo tekevänsä sitä, mitä on tehtävissä.
Seppänen sanoo, että pitää äänestää henkilöä, joka on liittovaltion kannalta tai muuten tulee iso paha susi ja syö pois.

Tottakai on selvää, että istuvilla mepeillä on suuri etulyöntiasema vaaleissa asiantuntijuuden ja julkisuuden takia. Ehkäpä mukaan pääsee jokunen uusikin yrittäjä.

Outoa on kuitenkin se, että pahoja asioita vastustavat ehdokkaat puhuvat siitä, kuinka yksimielisyydestä ei saa luopua mutta sitten samalla ihmettelevät, kuinka kuka tahansa pystyy kaatamaan tärkeitä hankkeita ja jarruttamaan EU:n kehitystä. Jos tahdotaan enemmistövaltaa, se tarkoittaa sitä, että joissain asioissa tulee Suomen kannalta epäedullisa päätöksiä ja joissain tapauksissa edullisia.

Laajemmin ajatellen kyse on siitä, pitääkö jokaisen kylän olla oma autonominen yksikkönsä, vai onko suuruudesta todellakin hyötyä. Sitten kun tähän on päättänyt oman kantansa, voi ryhtyä pohtimaan edistyksellisimpiä kysymyksiä, kuten onko globalisaatio hyvästä, pitääkö ivalolaista banaaninviljelijää tukea, onko työvoiman vapaa liikkuvuus edistystä vai kannattaako omassa torpassa pelätä naapurikylän Penan jengin ryöstöretkiä.

Automaattista silittämistä

Löytyy tiskikone, pyykinpesukone ja robotti-imuri mutta yhä edelleen täytyy silittää (ainakin jos siivooja ei ehdi). Mutta vihdoin ja viimein tästäkin ihmiskunnan ikeestä päästään eroon! Espanjalainen BSH Electrodomésticos on tuonut markkinoille automaattisilittäjän. Laitteen päälle puetaan paita ja laite alkaa puhaltamaan lämmintä ilmaa sisältään. 5-15 minuutin puhkumisen jälkeen puhallellaan vielä minuutti kylmää ilmaa, jotta paita myös pysyy sileänä. Taskujen yms. hankalampien kohtien kohdalle puhallellaan vähän enemmän ilmaa, jotta myös ne siliävät. Valitettavasti ihminen joutuu vielä pukemaan paidan automaatin päälle ja ottamaan sen pois.

Hintaa vempeleellä onkin sitten 900 euron tienoilla, mutta kaikkihan on suhteellista. Pesukone-kuivuri noin tonnin, tiskikone about 600, joten miksi ei silittämisautomaattikin voisi maksaa tonnia? Hella 500 ja jääkaappi-pakastin tonnin puhumattakaan viihde-elektroniikasta. Yksi automaatti lisää riviin, ei se niin hirveän paha voi olla, jos kuitenkin ostaa kaikki uudet vempeleet.

New Scientist kertoi.

Yksityinen avaruusalus

Kesäkuun 21. päivä kannattaa tarkkailla uutisia liittyen avaruusmatkailuun. X-prize-kilpailuun osallistuva SpaceShipOne yrittää silloin nousta avaruuden rajalle, 100 kilometrin korkeuteen. Jos reissu onnistuu, siitä tulee ensimmäinen yksityinen avaruudessa käynyt alus. Kyydissä tosin on ainoastaan pilotti ilman kahta matkustajaa, jotka pitää olla mukana voittaakseen 10 miljoonan dollarin palkinnon. Matka pitää tehdä kahdesti kahden viikon sisällä samalla aluksella.

SpaceShipOne omaa jo monia yksityisten alusten ennätyksiä, mm. korkeusennätyksen 64 km ja nopeusennätyksen 2,5 mach.

Koko X-prize kilpailu on, ainakin toivottavasti, varsin merkittävä lähtökohta edullisille avaruuslennoille. Tähän mennessä kaikki avaruuslennot on tehty valtioiden toimesta jättimäisillä budjeteilla. Kun avaruuslennot pian onnistuvat yksityisten toimesta muutamien miljoonien aluksilla, tulee valtiollisille organisaatioille melkoinen paine toimia tehokkaammin.

Vaalikoneita

Effi on julkaissut oman vaalikoneensa jossa pääpaino on tekijänoikeudellisissa kysymyksissä. Kysymyksiä on vain kuusi, mutta tarkoituksena onkin keskittyä vain tekijänoikeudellisiin asioihin. Voisi tietysti kritisoida, ettei kuudella kysymyksellä saada kuin raapaistua vähän pintaa. Kuusi kysymystä tekijänoikeuksista on kuitenkin äärettömästi paljon paremmin kuin kolmen suuren vaalikoneen kysymysvalikoima yhteensä tästä aiheesta, niissä kun tekijänoikeuksia ei ole sivuttu lainkaan.

Euroedustajaehdokkaista vasta 35 on vastannut Effin vaalikoneen kysymyksiin, mutta vastausten lukeminen onkin joissain tapauksissa varsin huvittavaa puuhaa. Otetaan esimerkiksi Pirjo Kemppi-Virtanen (kok), joka vastaa kysymykseen tuleeko Internet-käytön tiedot tallentaa operaattoreiden toimesta: "Varottava kuitenkin siirtymistä Orwellilaiseen poliisivaltioon ja väärinkäytösten mahdollisuutta." Kysyttäessä matkustajatietojen luovutusta USA:han hän vastaa: "Mitä haittaa tietojen luovuttamisesta on rehellisissä aikeissa matkustaville?" Näin hienosti Kemppi-Virtanen tulee todistaneeksi oman päättelykykynsä suppeuden. Valitettavasti hän ei ole pätevä euroedustaja kun ei pysty edes näin yksinkertaisiin kysymyksiin vastaamaan johdonmukaisesti, mitä tapahtuisikaan kun yritykset ryhtyisivät lobbaamaan jotakin vielä arveluttavampaa?

Ammattimaisille roskapostittajille vankeustuomioita kysyttäessä perustelut osoittavat monesti melkoista tietämättömyyttä. Leila Piirainen (vas) vastaa: "Sana vankeus saa aina karvani pystyyn. Eikö rangaustusten koventamisen sijaan voitaisi miettiä suojausmenetelmien kehittämistä?" Kyllä kyllä parahin Leila, kumma kun kukaan muu ei ole keksinyt tuota aiemmin, sillähän sitä päästäänkin koko ongelmasta eroon. Myös Heikki Auton (kok) vastaus on aika huvittava: "Eiköhän silloin ammuttaisi tykillä hyttystä." Suorastaan typerryttävää. Miten olisi vaikka seuraava: "Eiköhän silloin hakattaisi pesäpallomailalla mummoja" tai "Eiköhän silloin ajettaisi panssarivaunulla mielenosoittajien ylitse". Täytyy kyllä myöntää, että Autto kiteyttää ongelman suuruusluokan paljon paremmin. Melkoinen kielikuvien ammattilainen tuo Autto. Yllättävää kyllä, aiemmin nerokkuutensa osoittanut Kemppi-Virtanen on kartalla tässä kysymyksessä ja vastaa varsin hyvin: "Roskaposti on vakava uhka internetin toiminnalle ja voi jopa sulkea nykyisenkaltaisen avoimen verkon."

Jonkinlaisen naiviuuden, vai ehkä kyse pelkästään tietämättömyydestä, huipun esittää Marianne Marenk (kok) kysyttäessä, pitäisikö Internet-operaattoreiden tallentaa kaikkien asiakkaidensa Internetin käytöstä: "Kyllä. Tällä voimme taistella terrorismia vastaan." Huikaisevaa, suorastaan nerokasta. Jos Marenk näin taistelee terrorismia vastaan, miksi hän sitten vastustaa lentomatkustajien tietojen luovuttamista USA:lle? Marenkin päättely lentelee valitettavasti korkeammalla kuin mihin yksinkertainen äänestäjä kykenee. Ehkä Marenk sitten sieltä Brysselin-koneesta heiluttelee meille ja selvittelee perustelujansa.

Pekka Sinisalo (ps) kannattaa ohjelmistopatentteja seuraavasti: "Puhtaat ohjelmistopaketit ovat mielestäni hyvä asia, sillä ne helpottavat kuluttajan elämää. Toisaalta niiden ostamien ei saa olla pakiollista ja ne on voitava olla korvattavissa muilla ohjelmilla." Jälleen kerrassaan mainiota päättelyä. Jos rengas patentoitaisiin, voisi Sinisalo argumentoida, ettei patentin ostaminen saa olla pakollista, vaan rengas pitäisi olla korvattavissa muilla laitteilla. Miten olisi vaikkapa kuusikulmainen "pyörä"? Siinä sitten Sinisalo ihmettelisi, kun matkanteko ei olisikaan niin tasaista ja patentti ei yllättäen helpottanutkaan kuluttajan elämää.

Pekka Myllymäki (kesk) sen sijaan tempaisee Internetistä puhuttaessa mukaan lapsipr0no-kortin ja tietää myöskin terroristien käyttävän Internetiä yhteydenpitoon. Tämän takia operaattoreiden pitäisikin tallentaa kaikkien asiakkaiden Internetin käytön tiedot. Me täällä Soopan päätoimituksessa olemme myös kuulleet terroristien käyttävän puhelinta yhteydenpitoon, jotkut käyttävät jopa kirjeitä. Villeimpien huhujen mukaan jotkut tapaisivat toisiaan yli kolmen hengen ryhmissä julkisissa tiloissa! Näitä kaikkia yhteydenpitomuotoja pitää ryhtyä tallentamaan eikä yli kolme henkeä saa tavata, ei edes kotona!

Ennakkoäänestys alkaa tänään eikä Soopan päätoimittaja osaa suositella edellämainituista yhtään hyvää edustajaa. Kannattaa kuitenkin käydä vilkaisemassa Effin vaalikone ja lukea ehdokkaiden vastauksia itse. Jos sopivaa ei löydy, kannattaa reilusti jättää äänestämättä, koska silloin Soopan toimituksen väen äänillä on suurempi painoarvo.

Murha

Ei siinä mitään täysin ennenkuulumatonta ole, että joku suunnittelee murhaa. Eikä siinäkään, että ihmisiä tuomitaan murhan suunnittelusta tai murhan yrityksestä. Eikä vielä siinäkään, että murhajuonessa mukana olleet tuomitut tuntevat toisensa. Mutta siinä, että suunnittelee omaa murhaansa, murha epäonnistuu ja tulee tuomituksi oman murhansa suunnittelusta ankarammin kuin varsinainen murhan yrittäjä eikä murhan yrittäjä edes tiennyt, että tunsi murhattavan, on jo jotain todella murhaavan nerokasta. Tämän kaiken murhajuonittelun kuitenkin suunnitteli 14-vuotias poika ja murhan yrittäjä oli 16-vuotias, molemmat Englannista.

14 x Murha.