Soopa

Uutispäivä

Vaikka Suomessa on vappu eikä oikeastaan mitään merkittävää tapahdu, valuu maailmalta paljon mielenkiintoisia uutisia.

Talouspuolella päällimmäisenä on luonnollisesti Googlen listautumisilmoitus. Viime vuonna Google teki miljardin liikevaihdolla 100 miljoonaa voittoa ja työllisti noin 1600 ihmistä. Voitollisena yhtiö on ollut jo vuodesta 2001 ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voittoa tuli 63 miljoonaa. Kaikki summat dollareissa. Aiheesta uutisoi moni muukin.

Geologian tai minkä lie historiamaantiedon puolella tutkijat uskovat löytäneensä Atlantiksen Kyproksen ja Syyrian väliltä. He käyttivät vedenalaisia karttoja määrittääksen sopivan sijainnin noin 100 kilometrin päässä Kyproksesta. Vaikka tutkijat vaikuttavatkin vakuuttuneilta, on jotenkin vaikea uskoa, miksi jokin saari olisi uponnut noin 1600 metrin syvyyteen ja juuri se saari olisi ollut sivilisaation huippu aikanaan. Viittauksia Atlantikseen on löydetty ainoastaan Platonin teksteistä ja onkin esitetty, että hän keksi koko Atlantiksen vaikuttaakseen fiksummalta. Ei välttämättä niin kaukaa haettua, sanoihan Platon myös, että ideat ovat ainuita, joilla lopulta on väliä. Ehkäpä Atlantis on ollut hyväkin idea. Platon voinut vähän muutella tulivuorenpurkauksessa vuonna 1650 eaa. räjähtäneen Santorinin saaren tarinaa. Santorini tuhoutui yhdessä yössä kun tulivuori purkautui ja tuhosi saaren lähes täysin. Santorinissa oli viemäröinti, monikerroksisia taloja ja loistavia seinämaalauksia. Platon tosin mainitsi Atlantiksen uponneen joskus 9600 eaa. Onhan se tietty tosi kivaa, että on satuja menneistä sivilisaatioista, joilla on ollut käytössään ties mitä teknologioita ja yhteyksiä maapallon ulkopuolisiin sivilisaatioihin. Mutta onhan joulupukillakin lentäviä poroja. Guardian ja Slashdot uutisoi.

No onneksi maailmalla tehdään myös hyödyllistä tutkimusta. Johns Hopkinsin yliopistossa onnistuttiin korjaamaan pahasti vaurioituneita selkärangan hermoja hiirillä. He ruiskuttivat kuhunkin rottaan noin 12000 motoriikkasolua joista noin 4000 lähti toimimaan toivotulla tavalla.

Päivän tekninen vimpain on laserilla terästetty monokkeli. Laser heijastaa monokkeliin tietoja halutusta aiheesta ja tiedot näyttävät kelluvan ilmassa noin käsivarrenmitan päässä käyttäjästä. Laitteeseen kuuluu tietokone, joka välittää tiedot monokkeliin langattomasti. Hintaa laitteella on vielä hiukan liikaa, n. 3200 €, mutta kaupallisessa käytössähän se ei ole kovinkaan suuri summa. Honda on hankkinut mekaanikoilleen monokkeleita ja säästöä on tullut säästyneen työajan muodossa n. 1600 € kuukaudessa.

Monokkelin pääosat:
1. Laser, joka heijastaa silmään menevän valon
2. Kuvan laajentaja, laajentaa kuvan pupillin kokoiseksi
3. Linssi, joka tarkentaa kuvan
4. Kuvan heijastaja

Kunhan hinta tuosta laskee, tulee laite aivan varmasti viihdekäyttöön, kuten vaikkapa peleihin tai korvaamaan television, jos vain tarkkuus riittää.

Toisaalla on havaittu tarkka paikka aivoissa, johon ikääntyminen vaikuttaa pienentyneen verenkierron muodossa.

Varkaiden kannattaisi olla hiukan tarkempia Gazassa. Kaksi Palestiinalaista yritti ryöstää miestä aseella uhaten mutta ryöstön kohde sattuikin olemaan Hamasin itsemurhapommimies. Pommimies ei luopunut räjähteistään vaan räjäytti kaikki kolme. Pommimies oli matkalla Israeliin toisen Hamasin jäsenen ja oppaan kanssa kun ryöstäjät pysäyttivät seurueen.

Loppuraskaannuksena voi vilkuilla Irakista amerikkalaissotilaan ottamia kuvia, jos on kyllästynyt aina samalta näyttäviin suurten uutistoimistojen antiin. Mukana on hiukan rankempaakin tavaraa.

Säätutka

Harmittavasti Helsingin yliopiston Porthaniassa sijainnut säätutka on hiljentynyt jo 22.3.2004. Onneksi vaihtoehtojakin löytyy, Viron rannikolla oleva säätutka kattaa koko Etelä-Suomen pitkälle yli Tampereen. Tarkempia säätietoja löytyy Linnunrata.netin sivuilta, jossa on listattuna ilmanpaine, sademäärä, lämpötila, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus ja tuulen hyytävyys. Nämä kaikki tosin Loviisassa, joka tyydyttää kovin pientä osuutta suomalaisista.

Monowheel

Tämä blogipostaus on juhlallisesti 200. julkistettu kirjoitus. Ja seuraava kommentti on sadas kommentti.

Ehdottomasti iltapäivän, jos ei peräti koko alkaneen vuosituhannen mielenkiintoisin ajoneuvo on RIOT wheel. Yksipyöräinen kulkuneuvo jossa moottori on pyörän sisällä ja kuljettaja istuu renkaan edessä. Vempeleen on suunnitellut ja rakentanut Jake Lyall, koodari, joka ei ollut ennen idean saamista tehnyt autotallihommia, opiskellut insinööritieteitä tai edes hitsannut.

Ajoneuvo pysyy tasapainossa paikoillaankin koska renkaan sisällä on suuri vastapaino joka pitää painopisteen vauhdin ja kiihtyvyyden/hidastuvuuden mukaan oikeassa paikassa. Täydessä äkkijarrutuksessa lisäksi kuljettajan penkki hidastaa vauhtia maata vasten. Laite painaa melko paljon, 500 kiloa ja on n. 140 cm korkea. Renkaan sisällä oleva skootterin polttomoottori on melko tehoton ja renkaan, vai pitäisikö puhua monopyörästä, ensimmäisen version huippunopeus on kolmenkympin tienoilla. Seuraavien versioiden on tarkoitus olla hiukan pienempiä ja paljon kevyempiä. Kolmosversioon on tarkoitus laittaa tehokas sähkömoottori ja rikkoa sähkömoottoristen yksipyöräisten kulkuneuvojen nopeusennätys.

Kaasuttelu, jarruttelu ja kuljettajan korkeuden säätö tapahtuu tyylikkäästi joystickillä ja ohjaaminen omaa painopistettä siirtämällä puolelta toiselle. Nimi RIOT Wheel ei tule mellakasta vaan ReInvention Of The -sanoista.

Vaikken moottoripyöriin sen kummemmin ole ihastunut, niin tällä olisi tyylikästä päästellä kaupungilla.

Popular Science uutisio laitteesta lyhyesti.

Tunnustuksien kulma

Luettuani Yksityisetsivän kirjoituksen vähäkalorisen CRON-dieetin elinikää pidentävästä vaikutuksesta koin pakottavaa tarvetta tunnustaa toimineeni eilen täsmälleen päinvastoin. Mutustaessani jättiperhepizzaa tutustuin myös ilmeisen suosittuun suomalaiseen kulttuurimuotoon, jääkiekon arvokilpailujen seuraamiseen ravintolassa. Koska tämä tapahtumaketju aktualisoitui trendikaupunginosa Kalliossa, voin hyvillä mielin sanoa saaneeni tämän viikkoisen annokseni sosiaalisesta diversiteetistä ja muistella tätä kaikkea ilmastoidussa toimistossa korkeakoulutettujen kollegojeni kera. Jotta en olisi aivan näin oksettavan ylimielinen kommentteineni myönnän, että kirjoitukseni sanavalintoihin vaikuttaa pizzan, tai pitsan, yllättävän huono maku. Tässä avoin kirjeeni Sivuraiteelle (koska tietysti he lukevat säännöllisesti blogiani!): Parahin Sivuraide, olen saanut teiltä aikaisemmin varsin hyvää tai vähintäänkin mukiinmenevää pizzaa, mutta eilinen annos ei valitettavasti täyttänyt herkkien makuhermojeni vaatimuksia. Ei, vaikka otan huomioon pizzan halvan hinnan aiheuttamat paineet laadun ylläpitämisessä. Luultavasti kuitenkin tulen jälleen syömään ravintolassanne jossain vaiheessa tätä tai ensi vuotta kun muistini on pyyhkinyt eilisen negatiivisen kokemuksen pois aivokuoreltani.

Jo ennen kuin pääsin edes sisälle ravintolaan, minulta tiedusteltiin, olenko näyttelijäsukua. Kiersin kysyjän ja tiirailin, pilkistääkö takin alta puunhakkuuväline, joka hetken päästä lähestyisi takaraivoani. En ollut näyttelijäsukua.

Palatessani herkkähipiäistä sieluani järisyttäneeltä matkalta kohti blogistanin hienostoaluetta bongasin Matrix-pankkiautomaatin. Ja koska sattumalta, siis täysin sattumalta, kannoin mukanani kameraa, otin turhamaisuuttani kuvan pankkiautomaatista luultavasti rikkoen jotain pankkien turvallisuusasetuksia. Ja koska kaikki pankit lukevat blogiani, niin se automaatti on siinä makkaratalon makkaran alla, niiden autoramppien lähellä.

Vähentääkseni kirjoitukseni aiheuttamia oksennusrefleksejä kurkkutorvessa voisin loppuun kirjoittaa teräviä kommentteja Radio Helsingin epäkaupallisuuden kaupallistamisesta, presidentin valtaoikeuksista ja ulkopoliittisesta toiminnasta Ilta=julkaisujen lööppien syvällisyydellä tai paheksua etukäteen sitä, kuinka vappu on muuttunut arvostetusta työläisten juhlasta teinien kännäysillaksi kaupungilla ja miksi niitä pulloja täytyy särkeä ja meluta ja voi keväinen koirankakka sentään!

Muistatko mitä teit viime kesänä

Elizabeth Loftus on Californian yliopiston, UCI:n, professori psykologian, sosiaalisen käyttäytymisen ja oikeustieteen aloilla. Hän on tutkinut muistamiseen ja muistoihin liittyviä asioita ja todistanut mm. O.J. Simpsonin oikeudenkäynnissä asiantuntijana. Hän on tutkimuksissaan havainnut, että ihmisille pystytään luomaan valheellisia muistoja. Skepsiksen sivuillakin kirjoitetaan asiasta:

"Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin odottamaan toimistohuoneessa tutkimuksen alkamista. Kun he olivat olleet puoli minuuttia yksin, heidät vietiin toiseen huoneeseen. Siellä heidän tulikin yllättäen mainita niin monta esinettä ”odotushuoneesta” kuin he vain pystyivät. Tutkijoiden odotusten mukaisesti tutkittavat muistivat toimistohuoneeseen tyypillisesti kuuluvia esineitä (mm. tuoli, pöytä), ja vastaavasti he eivät muistaneet esineitä, joita toimistohuoneissa on vain harvoin (mm. pääkallo, ilmoitustaulu). Tämän lisäksi osa koehenkilöistä kuvitteli huoneessa olleen kirjoja, joita tässä toimistohuoneessa ei hyllyistä huolimatta ollut. Toisin sanoen aikaisemmat tietorakenteet (tässä: toimistohuoneeseen kuuluvat esineet) vaikuttavat muistamiseen."

Ihmisen muisti päättelee asioita tuttujen viitekehysten perusteella ja täyttää aukkoja, joita ei pysty suoraan muistamaan. Loftuksen muutkin tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, kuinka muistia pystytään manipuloimaan. New Scientistin haastattelussa hän kertoo urastaan ja mielenkiintoisista tutkimuksistaan, muun muassa: "There are all those people who, when somebody cries abuse, want to embrace it, and my first thought is to wonder if this is a false accusation." Tämän kaltaisten lausuntojen takia hän onkin saanut niskaansa syytteitä. Hän pitää yhtenä tavoitteenaan saada oikeusjärjestelmästä oikeudenmukaisempi mm. valistamalla tuomaria ja juryä silminnäkijöiden muistikuvien todenmukaisuudesta.

Kannattaa lukaista Guardianin juttu Loftuksesta ja Loftuksen kirjoittama pitempi artikkeli vääristä muistikuvista.

Sen jälkeen kun muistia on sopivasti sekoitettu, voidaankin muuttaa käyttäytymistä. Tähänhän on monia lääkkeitä olemassa mutta sama voidaan tehdä pelkällä hajullakin. New Scientist kirjoittaa Skotlannissa tehdystä tutkimuksesta, jossa huonosti käyttäytyvien koirien hengittämään ilmaan suihkittiin feromonia, joka rauhoitti koiria. Koirat haukkuivat vähemmän ja hiljaisemmin ja osoittivat enemmän kiinnostusta vieraita kohtaan kuin verrokkikoirat. Ainehan on mitä loistavin ympäristöihin, jossa on väkivaltaisia tai aggressiivisesti käyttäytyviä yksilöitä, kuten vankiloissa, mielisairaaloissa tai mielenosoituksissa. Rajun mielenosoituksen rauhoittaminen olisi melko helppoa kun vaan levittäisi mielenosoittajien joukkoon kaasua ja sitten pyytäisi mielenosoittajia sitten vaan lähtemään kotiinsa.

Miehet tarpeettomiksi

Lopultakin naiset voivat todeta miesten todella olevan tarpeettomia, kun kahden naaraspuoleisen hiiren munasoluista saatiin synnytettyä jälkikasvua. Prosessissa ei käytetty lainkaan uroshiirien soluja, joten miehille voidaan vähitellen sanoa hyvästit. Periaatteelliseseti tämän on tiedetty olevan mahdollista jo pitkään, mutta vasta nyt onnistui ensimmäinen koe. Uusimmain teorian mukaan dinosauruksetkin kuolivat sukupuuttoon siksi, että lämpötilan muutoksen vuoksi naaraita syntyi liian vähän. Jotkin hyönteiset lisääntyvät luonnossakin partenogeneettisesti, mutta nisäkkäillä partenogeneettisesti jakaantumaan alkaneet munasolut ovat kuolleet muutaman päivän ikäisinä. Partenogeneettinen reaktio voi nisäkkäilläkin alkaa esim. sähkön vaikutuksesta.

Nyt kehitetty keino todellisesta neitseellisestä syntymästä on kuitenkin melkoisen tehoton. Kaguya-hiiri ja tämän sisar olivat ainoat elossa syntyneet poikaset 457:stä muokatusta munasolusta.

Tämän miehiseltä kannalta katsottuna suorastaan musertavan uutisen lisäksi naiset voivat rautatabletteja popsimalla parantaa aivojensa suorituskykyä, ainakin jos heillä on vähänkin rautavajausta. Tutkimuksessa havaittiin, että pienestäkin raudan puutteesta kärsivät naiset suoriutuivat huomiokykyä, muistia ja oppimista vaativista testeistä huomattavasti huonommin kuin ne, joilla oli veressään tarpeeksi rautaa. Riittäväksi määräksi rautaa määriteltiin 125g/l ja anemian raja oli alle 120g/l.

Ikäänkuin tämä ei vielä riittäisi, jyräävät naiset paremmalla lukutaidollaan. Ja Suomessa ero on OECD-maista kaikkein suurin! No mutta hups, tarkemmalla lukemisella havaitaan, että Suomen miehethän lukevat parhaiten kaikista miehistä, mutta suuri ero tulee siitä, että Suomen naiset ovat niin hirvittävän ylivoimaisia verrattuna kaikkiin muihin, seuraavina tuleviin Uuden Seelannin naisiin eroa kertyy 18 pistettä (571-553).

Pitäisikö näistä kaikista tuloksista sitten olla jotenkin huolissaan? No ei mielestäni, varsinkin kaksi ensimmäistä uutista kertoo tieteen edistysaskelista, joista on syytä olla aina iloissaan, parantavathan ne lähes poikkeuksetta elämänlaatua. Lukutaitojen vertailussa voi tietysti kiinnittää huomiota sukupuolten väliseen suureen eroon, mutta mielestäni on syytä silti olla aidosti hyvillä mielin siitä, että Suomalaiset olivat kummankin sukupuolen parhaita. Sitten vielä kun tuon saisi generoitua pitkäaikaiseksi Suomen eduksi globaalissa markkinataloudessa, ei meillä ole mitään hätää.

Kunkin maan menestyminen perustuu lopulta siihen, kuinka hyväksi vaihtotase saadaan viritettyä. Ylijäämäisessä vaihtotaseessa maahan jää enemmän rahaa viedyistä tuotteista kuin tuoduista tuotteista maksetaan. Tällä hetkellä tilanne ei tietenkään ole tasavertainen, koska maailman maiden lähtötilanteet ovat niin erilaiset. Osa on käynyt kansainvälistä kauppaa vuosisatoja, osa vasta opettelee alkeita. Vaikka Yhdysvaltojen vaihtotase on vuosikaudet ollut vahvasti miinuksella, porskuttaa valtio pelkällä koollaan eteenpäin. Toki heidänkin velkaantumisesta varoitellaan. Suomen vaihtotase taas on reilusti plussalla, mutta osa tästä ylijäämästä hukkaantuu mm. ilmastosta, sijainnista, pienestä väestöstä, suuresta maasta ja byrokratiasta johtuviin seikkoihin. Jos sama määrä ylijäämää saataisiin demografisesti vastaavaan maahan, jonka väestö olisi vaikkapa 20 miljoonaa, pinta-ala 100 000 km2 ja sijainti jossain Espanjan tienoilla, voisimme ohjata paljon enemmän rahaa tieteelliseen kehitystyöhön ja huippuosaamisen kehittämiseen.

Tulevaisuudessa tulee yhä enemmän ratkaisemaan kussakin maassa oleva huippuosaaminen. Luonnollisesti keskinkertaista osaajia tulee olla paljon, jotta huippuosaajia saadaan kasvatettua riittävissä määrin. Valtaosa väestöstä saadaan puuhakkaaksi kun he tuottavat palveluja toisilleen, osa kehittää jotain uutta ja osa tekee tuotteita, joita voidaan myydä ulkomaille.

Tommipommi on muutamaan otteeseen tuonut julki ideaansa, jossa kaikille tarkoitettu peruskoulutus pitäisi lakkauttaa sen takia, että kiinnostuneet osaavat itsekin oppia. Olen asiasta eri mieltä. Jos emme pysy kilpailussa mukana, meillä ei pian ole mitään mitä voisimme viedä ulkomaille. Jos meillä ei ole mitään vietävää emme myöskään pysty ostamaan ulkomailta mitään ja näivetymme hetkessä soita kuokkiviksi Jusseiksi.

Iki-tilinumero

Nyt kun ikuisia sähköpostiosoitteita on ollut saatavilla jo vuodesta 1995 ja kännykkänumerotkin muuttuivat viime vuonna periaatteessa ikuisiksi, esittää joku kolumnisti Hesarissa (linkittäisin juttuun, jos Hesari ei vaatisi tilaajiltaan rahaa verkkoversion lukemisesta), että tilinumeroidenkin pitäisi olla ikuisia. Tämä onkin mielestäni aivan loistava idea! Alkuun pankit luonnollisesti höpisisivät teknisistä ongelmista vaikka kuinka, joita varmasti olisikin paljon, mutta kuten puhelinnumeroidenkin kohdalla, kyllä ne siitä sitten saataisiin toimimaan. Pankkimaailma lienee telesektoria hiukan monimutkaisempi tilinumeroidensa kanssa, siellä kun on lainanumeroita, erilaisia tilityyppejä, kortteja yms. selvitettävänä. Pitkä siirtymäaika varmaankin olisi tarpeen, jotta kaikki muutokset pankkien lukuisin järjestelmiin saataisiin tehtyä.

Tämä kaikki olisi luonnollisesti kuluttajan parhaaksi. Vaikka muutosten tekeminen maksaisikin melkoisesti rahaa, olisi ikitilinumeron tuoma pankkien entistä suuremman kilpailutuksen tuoma hyöty huomattava. Jos kehitys kulkisi samaan suuntaan kuin teleoperaattoreiden tapauksessa, näkisimme jonkin ajan kuluttua muutaman hengen pankkeja, jotka ostaisivat tietotekniikkapalvelut olemassaolevilta pankeita ja eläisivät tapahtumien pienillä marginaaleilla.

Pankin ja sitä kautta tilinumeron vaihtaminen ei nykyäänkään ole niin hankalaa kuin aluksi luulisi. Itse vaihdoin pankkia parisen vuotta sitten eikä tilinumeroa kovin moneen paikkaan tarvinnut ilmoittaa. Verottaja, työnantaja ja kuka? Jos joku sinne jotain haluaa laittaa, niin onhan ne aikaisemminkin kysynyt numeroa joka kerta erikseen. Osoitteenmuutoskin on huomattavasti tilinumeron vaihtoa hankalampaa. Sitä paitsi, vanhan tilin voi säilyttää rinnalla hiukan pidemmänkin aikaa, jos epäilee, että sinne joku vielä jotain joskus laittaa. Vaikka olinkin harmissani siitä, että pankki, jossa olin asioinut koko ikäni, meni vaihtoon, vähensi harmitusta huomattavasti heidän nuiva asenteensa kilpailutukseeni. Kaatukoon norsunluutornissaan.

Käsikirjasta elokuva

Kuten Kalamuki uutisoi, Douglas Adamsin kirjoittaman kirjan Linnunradan käsikirja liftareille, elokuvan kuvaukset on aloitettu Englannissa. Kirjoitin aiheesta jo syksyllä jolloin tiedossa oli nykyinen aloitusajankohta, mikä onneksi piti. Nyt ei enää tarvitse kuin toivoa, ettei elokuvasta tule ainakaan mitenkään suunnattoman paskaa, tosin liikaa tähän ei kuitenkaan kannata uskoa. Mistään Sormusten herran filmatisoinnin tasoisesta pläjäyksestä lienee turha unelmoida. Jo pelkästään Adamsin viisiosaisen trilogian kutistaminen yhteen elokuvaan aiheuttaa haasteita juonikuvioiden määrän lisäksi itse käsikirjan keskeisen osan lisäksi. Jos käsikirjan tekstit toteutetaan jollakin kertoja-tyyppisellä ratkaisulla, niin mitä samaan aikaan näytetään? Jos taas käsikirjan tekstit maailmankaikkeudesta jätetään kokonaan pois, menetetään viittaus nimeen täysin. Jos et jostain syystä vielä ole lukenut kirjoja, niin lukaise ainakin ensimmäistä jotta tiedät mistä on kysymys ja voit vastata 42 aina tarpeen tullen. Onneksi omasta edellisestä lukukerrasta on jo niin kauan aikaa, etten muista enää liian tarkasti tapahtumia ja saatan sulattaa elokuvan juonikuviot.

Toisenkin avaruuteen sijoittuvan eepoksen kuvauksissa on päästy tuotantovaiheeseen. 80-luvun alun avaruusoopperan Galactican uusia jaksoja on ryhdytty tekemään Vancouverissa. Sci fi -kanava esitti jenkeissä viime joulukuussa muutaman osan uutta Galacticaa joka nousi koko viime vuoden katsotuimmaksi minisarjaksi kaapelikanavilla. Uusia jaksoja ryhdytään esittämään alkuvuodesta 2005. Nuo ensimmäiset jaksot Galacticasta olivat mielettömän hienoja ja pahimmista avaruuteen liittyvistä typeryyksistä oli päästy eroon. Lentomallinnuksessa oli otettu huomioon ilmattomuus ja Viperit kääntyivätkin lentosuunnasta riippumatta ampumaan mihin tahansa. Toki kaarroksiakin oli jätetty mukaan. Ohjuksia oli mukana ja niitä ammuttiin paljon. Cylonit osoittautuivat suurimmaksi osin riittävän laskelmoiviksi ja kylmähermoisiksi. Ammukset tosin lensivät edelleen liian hitaasti. Ensimmäisten jaksojen tunnelma oli synkkä, jopa yllättävän synkkä, eikä häpi-häpi kohtauksia ollut häiritsevissä määrin. Vaikeita päätöksiä täytyi tehdä eikä mistään ilmaantunut sopivalla hetkellä jotain mystistä pelastusta. Eiköhän tämäkin sarja löydä tiensä Suomen telkkariin melko pian.

Currya ruokaan

Pidätkö currysta? Vaikket pitäisikään, niin kannattaa silti syödä sillä alustavissa rottakokeissa sen on havaittu tuottavan entsyymiä joka suojaa aivojen neuroneita. Erityisesti vanhemmille ihmisille curryn syöminen on hyödyllistä, sillä se suojaa mm. Alzheimerin tautia vastaan. Lue tarkemmin Betterhumansin artikkelista.

Voi kuitenkin mennä hetki, ennen kuin lähiravintolan ruokalistan ei-laktoosia, sisältää vehnää -listoille ilmestyy suojaa aivovaurioilta -merkki. Kun ruoka-aineita tutkitaan ja niiden vaikutuksia terveyteen selvitetään on ajan tasalla pysyttelevällä ravintoloitsijalla melkoinen työ painattaa ruokalistojaan uusiksi aina uusien tutkimustulosten mukaan. Mutta olisihan se hienoa, kun ruokalistassa lukisi "parantaa sitä ja tätä 35% käytettynä kuuden viikon ajan" ja sitten viittaus johonkin tutkimukseen. Tosin tämä varmaan hankaloittaisi monen kuluttajaparan elämää kun tietäisi tarkalleen, mitä haittoja ja hyötyjä jonkin ruuan syömisestä on.

Alkoholilaastari

Nikotiinilaastari on tyystin vanhanaikainen, alkoholilaastari on tätä päivää! Laastari käsivarteen eikä alkoholin juominen enää maistu. Alkoholilaastarissa on samoja kemikaaleja kuin nikotiinilaastarissa ja yhden niistä on havaittu vähentävän haluja juoda alkoholia. Valitettavasti ei siis onnistu kännit pelkästään liimailemalla laastareita ympäri kehoa. Laastari tosin ei vielä vähän aikaan ole tulossa markkinoille koska se on vasta menossa testeihin.

Ehkäpä sillä saataisiin hiukan pienennettyä alkoholistien määrää. Mahtaa valtiota (ikäänkuin se olisi tiedostava entiteetti) harmittaa kun Altia valmistaa Viron markkinoille entistä haluttavampia tuotteita ja valtio yrittää taistella terveyshaittoja vastaan. Toisella kädellä annetaan viinaa isommassa paketissa ja toisella tuputetaan valistusta. Lopputuloksena on tietysti alkoholisoituva kansa joka ei pysty hoitamaan velvollisuuksiaan yhteiskunnassa. Mutta minkäs teet, kun ei asuta Pohjois-Koreassa.

Aivojen muistikeskus

Huonomuistisena ihmisenä huomasin varsin mielenkiintoisen uutisen tiedelehti Naturen sivuilta. Tutkijat Cambridgestä ovat löytäneet aivoskannauksilla pienen alueen aivoista, jossa lyhytkestoisen muistin asiat sijaitsevat. Alue on vain kolikon kokoinen ja siitä riippuu, kuinka monta asiaa pystyt pitämään mielessäsi. Yleisesti uskotaan, että testillä jossa mitataan
kuinka montaa asiaa pystyy mielessään pitämään, on yhteyttä älykkyyteen. Tätä yksittäistä aluetta voidaankin pitää aivojen pullonkaulana. Kyllä pitäisi saada isompi pullonkaula.

Näyttämällä välähdykseomaisesti värikkäitä palloja ja viivoja sisältävää kuvaa ja toista vastaavanlaista kuvaa sekuntia myöhemmin, useimmat ihmiset pystyvät erottamaan kolmen-neljän elementin samankaltaisuudet tai eroavaisuudet. Jotkut huomaavat vain yhden tai kahden elementin muutokset kun jotkut pystyvät huomaamaan jopa viiden elementin muutokset. Tätä erittäin lyhyen muistin kapasiteettiä on pidetty yhteydessä kognitiivisiin kykyihin.

Vähitellen aivojenkin salaisuudet avautuvat ja ihminen paljastuu väistämättä pelkäksi solujen rykelmäksi ilman mitään kummallisia päälle liimattuja sieluja. Tokihan sielu on käsitteenä hirmu kiva, voidaan selitellä tapahtumia joidenkin mielestä kauniimmilla sanoilla ja vältellä havaittavissa olevan maailman lainalaisuuksia.

Perjantaikysymyskulma:
Kun nyt ei ole käsillä yhtään uskovaista, niin voisiko joku sellaisen lähellä oleva kysyä, miksi Jumala ei ota kaikkia taivaaseen? Jos kerran Jumala on luonut kaikkeuden sekä kaikille kohtalot, niin miksi joillekin on luotu sellainen kohtalo, että hän ei pääsekään taivaaseen? Onkos Jumala hiukkasen ilkeä? Reilu kaveri päästäisi kaikki sinne, ei olisi egoisti joka vaatisi palvontaa olennoilta, jotka on luonut ja olisi muutenkin hyvä tyyppi.

Palvonnan vaatiminen on vähän sama kuin jos koodari kirjoittaisi koodin, joka toistaa "olet hyvä tyyppi" -tekstiä uudelleen ja uudelleen. Jos sitten tulisi sähkökatkos tai koodissa olisi bugi eikä tekstin toistaminen onnistuisikaan, koodari rankaisisi koodia. Eihän se koodin vika ole vaan koodarin.

IE:n käyttäjät tervetuloa

Blogistanissa näyttäisi olevan vallalla opastusmeemi pois Microsoftin Internet Explorerin käyttämisestä. Ovatpa jotkut jopa ilmaisseet, etteivät tarjoa yhtä hyvää lounasta IE:n käyttäjille. Mutta tänne ovat kaikki käyttäjät tervetulleita selaimeen ja kengänkokoon katsomatta. Niin exploreeraavat kuin operoivatkin käyttäjät (vaikka yritin, en keksinyt huonompaa lausetta). Ja sitä paitsi, onhan Microsoftin käyttöjärjestelmiä käyttävillä ainakin jonkin verran rahaa tai suhteita olemassa, kun ovat moisen maksullisen ja ehkä jopa kalliin softan käyttöönsä hankkineet. Mutta eipä siinä, vaikka käyttäisit Linuxia, Unixia, Maccia, Palmia tai Symbiania, tervetuloa tänne vaan. Meillä ei pakoteta katselemaan vähäsen sieltä täältä läpinäkyviä png-kuvia vaan keskitytään oleelliseen, eli sisältöön. Eikä siihenkään kovin paljoa.

========================
Hiukan edellisen jälkeen puhelimessa:
- Soopa.
- W3C:stä Tim Berners-Lee tässä terve.
- Terve Timppa ja onnittelut Millennium-palkinnosta.
- Mistä?
- Tästä miljoonan euron teknologiapalkinnosta joka myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa ja sulle napsahti.
- Aijaa, en ole kuullutkaan.
- Joo.
- Mutta mä soittelin tosta, että sun blogissa on jotain juttua, jossa suhtaudutaan hiukan ironisesti tyyppeihin, jotka ovat tehneet hienoja blogileiskoja.
- Niiiiiin no, mä yritin vähän tuoda esille, että kyllä sitä pelkällä sisällölläkin pärjää ja osallistua keskusteluun, vaikkei mulla mitään sanottavaa olekaan.
- Mutta sun blogihan on ihan sairaan ruma.
- ???
- Me valittiin sun soopa-blogi täällä W3C:n vuosittaisessa rumin suomenkielinen blogi -äänestyksessä ylivoimaiseksi voittajaksi. Se on niin ruma, ettei tulevina vuosina tätä palkintoa enää edes jaeta.
- Eh... Voisinksmä tehä jotain tämän parantamiseksi?
- Ensinnäkin poistat ne läpät siitä, että kyllä IE:lläkin voi surffailla.
- No voihan sil...
- Ja toiseksi teet jotain sille leiskalle, ettei se näytä niin kauhealta. Sä olet kuitenkin tehnyt veppisoftia jo yli seitsemän vuotta ja muutaman hyvän leiskankin, joten luulisi jonkun niistä omallekin saitille riittävän.
- Mutta eihän suutarin lapsella kenkiä ennenkään ole ollut.
- Nyt suu poikki tai et pääse enää lukemaan Kysyn vaania. Ja sano Haloselle, että pistää sen miltsin mun tilille.
- No jos mä sitten sanon.
- Hyvä. Ei mulla tässä nyt muuta.
- Kiva kun soittelit.
- Näkemiin.
- Moi.
-------------------

No ei kai sitä auta kuin totella. Kysymys on siitä, pitääkö saittien toimia niillä selaimille, mitä ihmiset käyttävät vai pitääkö käyttäjille aiheuttaa lisäharmia vaatimalla uusimpia selaimia. Tätä sitten eri ihmiset painottavat eri tavalla riippuen siitä, kuinka tärkeäksi he kokevat varsinaisen surffailijan ja kuinka tärkeäksi tekniikoilla kikkailun.

Ensimmäinen Millennium-palkinto

Ensimmäisen miljoonan euron Millennium-palkinnon saaja on julkistettu, hän on www:n kehittäjä Tim Berners-Lee. Tim Berners-Lee keksi www:n idean 1989 työskennellessään Euroopan hiukkaskiihdytinlaboratoriossa Genevessä ja julkisti webin 1991. Berners-Lee kehitti ensimmäisen webbipalvelimen, selaimen ja protokollan, URL-osoitteen sekä HTML-kielen. Melkoisia saavutuksia siis. Nykyään Berners-Lee johtaa W3C-organisaatiota joka kehittää webin standardeja edelleen.

Palkinto itsessään ei toisaalta ole muuta kuin Suomen viimeisin julkisuustempaus, jossa yritetään kohottaa maamme imagoa teknologiamyönteisenä valtiona. Suomessa asiasta tietysti kohkataan kovasti ja ehkä sen maailmallakin joku mainitsee varsinkin, kun saajaksi valittiin ensimmäisenä melkoisen kova tyyppi. Norjaakin alkoi harmittamaan Ruotsin saama valtava julkisuus Nobel-palkinnoista ja siksi he alkoivat jakaa omaa matematiikan Abel-palkintoa. Vaikka nimet kuulostavatkin hassun läheisiltä, oli Abel aivan oikea henkilö joka eli Norjassa 1800-luvun alussa. Hän oli jopa kohtuullisen merkittävä matemaatikko ja sai aikaan joitain uusia tuotoksia vaikka kuolikin vain 26-vuoden iässä. Abelin edistyksellisyyttä osoittaa myös hänen kuolinvuoteellaan kiroamansa oman aikansa teknologia, joka ei onnistunut parantamaan häntä.

Berners-Leetä voi hiukan rajoja venyttämällä verrata kirjapainotaidon keksijään Guttenbergiin. Molempien keksinnöt ovat vaikuttaneet huomattavasti yhteiskunnan kehittymiseen ja tasa-arvon toteutumiseen. WWW keksittiin, tai kehitettiin, varsin erilaisena aikana ja koska sen keksimisestä on kulunut historiallisesti mitattuna vielä kovin vähän aikaa, ei sen merkittävyyttä pystytä vielä kovin hyvin arvioimaan. Olisiko liian paljon arveltu, jos 1000-luvun merkittävimmät keksinnöt olisivat kirjapainotaito, lentäminen, radio ja Internet? Tosin, vaikka Guttenberg tai Berners-Lee ei olisi keksintöjään tehnyt, olisi joku muu keksinyt ne kohtuullisen lyhyen ajan sisällä kuitenkin. Tämän todistaa monien muiden keksintöjen kohdalla havaittu yhtäaikainen jonkin keksiminen eri puolilla maapalloa.

Millennium-palkinto on tarkoituksena jakaa tulevaisuudessa joka toinen vuosi teknologisesta keksinnöstä, joka hyödyttää ihmisten elämänlaatua, perustuu humaaneille arvoille ja edistää kestävää taloudellista kehitystä. Ongelmaksi näiden ylevänkuuloisten periaatteiden täyttäminen tullee muutaman vuoden kuluttua, kun huomataan, että kannattaisi mieluummin palkita uusia keksintöjä kuin vanhoja. Ja uusien keksintöjän kohdalla on varsin vaikea päätellä, tuleeko jokin niistä edistämään edellä mainittuja asioita. Valtio on päättänyt sponssata palkintoa ainakin kaksi sen ensimmäistä jakokertaa ja päättää jatkosta sen jälkeen. Jos positiivista julkisuutta ei maailmalla tule tarpeeksi, valtio varmasti jättäytyy rahoittajan roolista pois ja sen jälkeen voi olla vaikeaa saada aikaan yhtä hienoa seminaaria ja palkinnon luovuttajaksi presidenttiä.

Lue myös juttu siitä kun Tim soitti Soopalle.

Komeettalaskuri

Arizonan yliopiston tiedemiehet ovat tehneet laskurin, jolla kuka tahansa voi selvittää maahan törmäävän asteroidin tuhovaikutukset. Järkäleen koon, nopeuden ja tiheyden lisäksi saa määritellä mm. osumakulman ja oman etäisyytensä osumapaikasta. Laskuri kertoo parametrien perusteella mm. maanjäristyksen, lämpösäteilyn ja lentävien maankappaleiden vaikutukset havainnoijaan. Mielenkiintoista.

Suurempia komeettoja törmää maapalloon varsin harvoin (laskuri antaa arvion siitä, kuinka usein kokeillun kokoinen murkale maahan syöksyy), joten oleellisimpia eksistentiaaliriskejäkin löytyy. Nyt kun geenimanipuloiduista ruuista on vouhkattu muutama vuosi, huomannevat tiedostavat tahot pian kaiken, mihin liittyy sana nano, pahuuden ja vaaran ihmiskunnalle. Niitä vastaan on sitten helppo taistella samoin argumentein kuin geenimanipuloitua ruokaakin: "tätä ei ole testattu tarpeeksi kauaa ja pitkän aikavälin vaikutuksia ei tiedetä". Sitä vastaanhan voi tietysti argumentoida, että fossiilisten energialähteiden lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset kyllä tunnetaan, mutta niitä käytetään silti, vaikka puhtaampia vaihtoehtoja on olemassa.

Tietenkään mitään uutta tuotetta ei voitaisi tuoda ikinä markkinoille, jos välittömästi em. argumentin jälkeen ko. tuotetta pitäisi tutkia vaikkapa 100 vuotta, jotta voitaisiin vakuuttua sen turvallisuudesta, jolloin sitä kehittävä yhtiö olisi tietenkin mennyt konkurssiin jo aikaa sitten. Jos tätä käytäntöä olisi harjoitettu pidemmän aikaa, ihmettelisimme vieläkin, miksei pyörää saanut ottaa käyttöön kärryissä, kun se olisi ollut niin kätevä. Tähän paikallinen luddiitti toteaisi sen vähentävän työpaikkoja kuormia kantavien ihmisten keskuudessa ja näin tuovan harmia yhteiskunnalle. Miksi kantajat eivät opetelleet vetämään kärryjä? No koska paikallinen poliitikko oli luvannut, että kaikkien työpaikat säilyvät.

Bongauskulma:
Lauantaina havaittiin Lappeenrannan Doriksen jonossa Hanna Pakarinen, joka ei yrityksestä huolimatta päässyt naamavipillä jonon ohi sisään. Kuuleman mukaan seurue ei tästä sen kummemmin hätkähtänyt vaan jatkoi jonottamista ja pääsi sisään siinä missä muutkin asiakkaat. Soopa kiittää ilmiantajaa ja kannustaa Hannaa jatkamaan vaatimattomalla linjallaan.

Ruskettuminen ja UV-säteily

Kuten kaikki tietävät, auringon säteily aiheuttaa muutoksia ihmisen soluissa. Monet jopa odottavat näitä muutoksia innokkaasti paikallaan oleillen. Halutuin muutoksista on rusketus.

Aurinko lähettää lyhyen aallonpituuden säteilyä maahan. Tämä säteily jaetaan kolmeen osaan: UV- (~8% kokonaisenergiasta), näkyvään valoon (39%) ja infrapunasäteilyyn (53%).

UV-säteily jaetaan kolmeen osaan sen aallonpituuden perusteella: UV-A, UV-B ja UV-C. Ilmakehän happi estää UV-C -säteilyn pääsemisen maapallon pinnalle. UV-B -säteily aiheuttaa muutoksia elävissä soluissa. Jotkut muutoksista voivat olla haitallisia, kuten vaikkapa melanoomaa aiheuttavat, kun taas joitakin muutoksia (rusketusta) monet havittelevat. Pilvet estävät säteilyn pääsyä ja tiivis sadepilvi voi estää 50-80% UV-B -säteilystä ja näkyvästä valosta vielä enemmän.

UV-B -säteily on Suuomessa maanpinnalla voimakkaimmillaan kesällä iltapäivällä kello 13-15. Tällöin aurinko on mahdollisimman suoraan maanpinnalla olijan 'yläpuolella', jolloin ilmakehä heikentää säteilyä kaikken vähiten. Kolme tuntia suuntaan tai toiseen pudottaa säteilyn määrän puoleen. Vaikka talvellakin aurinko silloin tällöin paistaa ja näin keväällä yhä enemmän, ei talvella ole auringonotosta mitään hyötyä. Talvella aurinko paistaa Suomeen sen verran viistosti, että UV-B -säteily suodattuu kokonaan pois. Mitä lähemmäs kesää mennään, sitä 'korkeammalle' aurinko nousee ja säteet pääsevät maanpinnalle kulkemalla lyhyemmän matkan ilmakehässä. Vähitellen säteet alkavat ruskettaa. Tästä syystä myös korkeassa ilmanalassa, kuten vuoristossa, ja päiväntasaajalla oleskelu ruskettaa nopeammin. Kilometrin korkeudessa UV-säteilyä on 7% enemmän ja kahdessa kilometrissä 20% enemmän kuin merenpinnan tasolla.

UV-säteily heijastuu erilaisista pinnoista eri tavalla. Juuri satanut lumi heijastaa 85% säteilystä, vesi taas heijastaa alle 10% tulevasta säteilystä. Eli ei se merillä oleminen niin paljon vaikuta. Vaaleat pinnatkin, kuten valkoinen betoni tai hiekka haijastaa enemmän, n. 15-20%.

Faktakulma:
1 metri (m) = 1 000 000 000 nanometriä (nm)

Erilaisten säteilyjen aallonpituus elektromagneettisella asteikolla:
Röntgenaallot: 0,001-100 nm
Ultraviolettisäteily (UV): 100-400 nm
Näkyvä valo: 400-720 nm
Infrapunavalo: 720-120 000 nm
TV- ja radioaallot: 120 000-100 miljardia nm

UV-A -säteily (315-400 nm) on ultraviolettisäteilyistä kaikkein harmittominta. Se pääsee lähes kokonaisuudessaan maan pinnalle.
UV-B -säteily (280-315 nm) on A-versiota voimakkaampaa ja osa siitä heijastuu otsoonikerroksesta takaisin avaruuteen.
UV-C -säteily (100-280 nm) on vaarallisinta UV-säteilyistä mutta se heijastuu (lähes) kokonaan takaisin avaruuteen otsoonikerroksesta.

UV-säteilyn määrään ja sen vähentymiseen liittyy varsin oleellisesti otsoonikerros ja sen vaikutuksesta voi lukea tarkemmin lähteistä.

Lähteet:
The essential guide to ozone
UV radiation
Exposure to UV Radiation
Ozone Depletion
UV Monitoring Network Glossary
Lähteet ovat keskenään ristiriidassa monien lukujen kanssa, joten tarkkaavainen ja lähteet tarkistavan lukijan ei kannata aivan pienimmistä numerovirheistä huomauttaa. Isommista kannattaa.

Gmail

Kuten monet ovat huomanneet, Googlen webbimaili Gmail ei ollutkaan pilaa vaikka niin luulinkin viime perjantaina. No välillä menee arvaukset pieleen. Gmailista on jo ehditty kirjoittamaan arvioitakin, kuten Google tietysti toivookin. Eipähän tarvitse käyttää rahaa mainostamiseen. Mitään kummempaa bugisuutta siitä ei löydy, muista mailiohjelmista tuttu kansioajattelutapa on poistettu ja tilalla ovat maileille säädettävät avainsanat ja kategoriat. Viestejä ei tarvitse tuhota, koska tilaa on gigatavu, eikä voi vaikka haluaisi, sillä tuhottaville viesteille vain asetetaan 'arkistoitu'-nimilappu ja ne edelleen löytyvät haulla.

Epäilyttävää on Googlen harjoittama politiikka automaattisesti skannata maileja ja kohdistaa mainontaa käyttäjälle sen mukaan, mitä sanoja viestissä kulloinkin esiintyy. Mainonnassa ja hauissa käytetään samaa tekniikkaa ja tyyliä, kuin Googlen hakusivuillakin.

Minua moinen viestien skannailu ei niin haittaa, vaikka webbimailia enemmän käyttäisinkin. Jos jonkun webbimailin vakikäyttäjäksi pitäisi ryhtyä, olisi Gmail varsin varteenotettava vaihtoehto juuri tuon mielettömän suuren käytettävissä olevan tilan takia.

Kysyn vaan kärkeen

Kysyn vaan kävi eilen ainakin kahteen otteeseen Pinserin top-listan kärjessä. Ohessa ruutukaappaus (klikkaamalla isompi) todisteeksi.

Pinserin aprillipila oli mainio. Kuten samik totesikin, kunnon aprillipila aiheuttaa aina vähän duunia toisille. Tätä pilaa oli vieläpä valmisteltu etukäteen. Se, että niin monet menivät lankaan, kertoo tämän päivän yhteiskunnan monimutkaisuudesta ja siitä, että aprillipiloja on vaikea erottaa oikeasta sisällöstä. Varsinkin teknisellä alueella saa pienellä vaivalla melko vakuuttavia tuloksia. Googlen mailipalvelu Gmail on yksi tällainen, varsinkin kun Google julkaisi selvänkin aprillipilan. Tietotekniikassa aprillipilat vielä tuppaavat toteutumaan muutamassa vuodessa, joten voi hyvinkin olla, että joku julkaisee 2007 webbimailin gigan maililaatikolla.

Ette usko, että gmail on pilaa? Yrittäkääpä rekisteröityä sinne.

Vaikka itse työskenetelenkin tietotekniikan parissa, huomaan pitkin vuotta monia tuotejulkistuksia tai artikkeleita, jotka voisivat aivan hyvin olla aprillipiloja. Ei mikään ihme, että tekniset vimpaimet aiheuttavat monille, varsinkin vanhemmille ihmisille, ahdistusta ja tietokoneen keskusmuisti ja kovalevy menevät sekaisin. Aivan kuten meni kirjoittajallakin 80-luvulla.

Monet tietävät, että ainakin osa selaimista tallentaa surffatut sivut ja kuvat kovalevylle talteen joksikin aikaa. Jos harmitti, että kävit vilkaisemassa jotain Kuukkelikuvia mutta vähän ajan päästä ne oli poistettu, niin ei hätää, ne saattavat löytyä vielä koneesi kovalevyltä. Uudehko Windows ja IE-yhdistelmällä tsekkaa hakemisto:
Documents and Settings\[käyttäjä]\Local Settings\Temporary Internet Files\
Jos ei löydy, niin etsi kovalevyltäsi kuvaa topkysynvaan-thumb.gif, se on tuo tämän jutun pikkukuva ja ohjaa sinut oikeaan hakemistoon.

Kyllästymistä

Joskus oltuaan tarpeeksi kauan samassa duunissa, tulee aika vaihtaa hommia. Vaikka nykyisessä ei olisikaan sinänsä mitään vikaa, vaihdos piristää elämää ja hommiin löytyy uutta potkua. Tottakai vaihdossa on riskinsä. Entä jos uusi duuni ei olekaan yhtä hyvä kuin edellinen? Entä jos henkilökemiat ei toimi? Pienestä taantumasta huolimatta työpaikkoja on tarjolla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin eikä pieni ilmapiirinvaihdos välttämättä ole pahasta. Eräs ystäväni on töissä Googlella ja vinkkasi heillä avoinna olevasta paikasta ja oli jo puhunut HR-vastaavallekin musta. Mikäs siinä, onhan Googlen työsuhde-edut kohtuullisen hyvät, vaikkei lomaa olekaan niin paljoa kuin mihin Suomessa on totuttu ja näyttäähän tuo aina hyvältä CV:ssä. Sopivalla puffaamisella saisi Googlen varmaan sponsoroimaan Kultaisia Kuukkeleitakin.