helmikuu 28, 2006
Numeerisuus
Keskustelin joitain päiviä sitten lintuinfluenssasta ja sen aiheuttamasta potentiaalisesta pandemiasta. Keskustelukumppani esinumeerisen kommentin, koska sanoessani, että paras vastalääke on luultavasti hyvä kunto (on tämä sitten totta tai ei), hän kommentoi, että on siihen kuollut nuoria ja hyväkuntoisia ihmisiäkin.
Kyllä.
No onneksi olin lukenut netissä esinumeeristen ja numeeristen ihmisten eroista ja olin miettinyt tällaista tapausta tilannetta ennakkoon.
Vastasin, että sillä ei ole mitään väliä, koska emme tiedä altistumisesta mitään. Todellinen hyvän kunnon tuoma vastustuskyky mitataan, jos otetaan tarkastelueräksi vaikkapa tuhannen hengen ryhmiä, jotka altistuvat influenssalle yhtä paljon ja sitten tarkastellaan, kuinka suuri kuolleisuus missäkin ryhmässä on. Jos kuolleisuus on vaikkapa hyväkuntoisten nuorten ryhmässä 40% ja vanhusten ryhmässä 70%, on varsin selvää, että hyväkuntoisuudesta ja nuoruudesta on hirvittävän suuri etu selviytymisen kannalta.
Keskustelukumppani meni jokseenkin hiljaiseksi ja näytti siltä, että hän ainakin jollain tasolla ymmärsi mistä on kyse.
Hän kuitenkin vielä otti puheeksi jonkin perheen jossain Turkissa, jonka jäseniä oli kuollut. No, median tehtävähän on tuoda kärsimykselle kasvot, vaikka yksittäistapauksilla ei olekaan yhtään mitään väliä suuren kuvan kannalta.
Kanaa voi syödä juuri niin kauan kuin sitä saa kaupoista. Yksikään markkinatalouden ehdoilla toimiva yritys ei voi ottaa sitä riskiä, että se tahallaan toisi kuluttajien saataville vaarallisia tuotteita. Varsinkaan tässä tapauksessa, kun moisesta tempusta seuraisi varmasti syytteitä vähintään kuolemantuottamuksesta.
Olkaa varuillanne esinumeeristen ihmisten seurassa! (Vaikka itsekin ehkä joskus käyttäydyn sillä tavalla, niin toivottavasti minua valistetaan siitä tomppelimaisuudesta.)
(Tätä kirjoittaessa tiedossani ei ole, että Suomesta olisi löydetty yhtään lintuinfluenssatapausta.)
Kirjoittanut soopa 28.02.06 12:43Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka suuria eroja ihmisten kesken erilaisista viruksista selviämisessä on ihan geneettisillä eroilla. Eipäilen että osittain ikään ja kuntoon liittymättömistäkin syistä ihisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, kuinka hyvä heidän elimistönsä on nujertamaan tietyn tyyppisiä viruksia. Ainahan pandemioihin liittyen on niitäkin ihmisiä, jotka sattuvat olemaan niille kokonaan immuuneja. Se on aika mielenkiintoista.
Esinumeeristen ja numeeristen ihmisten lisäksi on myös meitä jälkinumeerisia. Ja meidän kannattaa todellakin olla varuillaan joutuessamme numeeristen tomppeleiden seuraan.
Sairaudelle altistuminen, siihen sairastuminen ja siihen kuoleminen on kolme eri asiaa. Altistumisessa hyvästä kunnosta ei ole apua. Päinvastoin, ainakin tuntemani urheilua harrastavat ihmiset sairastavat talvisin influenssat siinä kuin muutkin. Hyväkuntoisuus tulee harjoittelusta, harjoittelu rasittaa elimistöä ja rasittunut elimistö on vähemmän vastustuskykyinen. Tai onko sitten kuntoilusta väsynyt ihminen edes hyväkuntoinen?
Sairastamisessa hyvästä kunnosta on selkeästi apua. Vahva elimistö taistelee sairautta vastaan tehokkaamminn ja kestää myös kovaotteisemman hoidon. Toisaalta on myös niin vakavia sairauksia, että hyvä peruskuntokaan ei auta.
Tähän saakka lintuinfluenssaan sairastuneet ovat olleet siipikarjan kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Ihmisten levittämille influenssoille altiita on suurten ihmisjoukkojen kanssa tekemisissä olevat. Liikunnanopettajat sairastavat ihan yhtä lailla kuin uskonnonopettajatkin.
> Yksikään markkinatalouden ehdoilla toimiva yritys ei voi ottaa sitä riskiä, että se tahallaan toisi kuluttajien saataville vaarallisia tuotteita.
Hah. Aloitetaanko pitkä lista vaikkapa tupakkateollisuudesta?
Eilen televisiossa suomalaisen kanateollisuuden edustajat (erittäin numeerisia ihmisiä) vakuuttelivat, että lintuinfluenssasta ei ole haittaa tuotteiden markkinoille (=pörssikurssien ei tarvitse laskea) . Tuotantoketju on niin hieno ja ihmiset niin viisaita, että mikään ei voi mennä pieleen. Ranskassa ihmetellään jo että mikä meni, mutta kyllähän ne ranskalaiset (numeeristen ihmisten osuus kansasta romahtaa etelään päin mennessä) tiedetään.
Juuri äsken uutisissa kerrottiin, että Saksassa virus on löydetty kuolleesta kissasta. Ja että suomalaisten viranomaisten mielestä meillä ei kissanomistajilla ole mitään syytä huoleen.
Ja taas esi- ja jälkinumeeriset vetävät johtopäätöksensä ja toimivat epäloogisesti.
Hah, onpa tosiaan teollisuudenaloja, joiden tehtävä on tappaa, kuten mainitsemasi tupakkateollisuus. Listaan voidaan tietysti lisätä aseteollisuus, alkoholi- ja osin autoteollisuus, elintarviketeollisuudesta alat, jotka käyttävät paljon rasvaa ja suolaa yms.
Mutta hyvä huomio, koska olin tekstissäni epäselvä, kun päässäni mietin lähinnä Atriaa, HK:ta yms. elintarviketeollisuuden haaroja, jotka tuottavat ruokaa kauppoihin mutta en sitä kirjoittanut. Myöskään esim. elektroniikka- tai leluteollisuuden ei normaalisti ole tarkoitus tappaa asiakkaitaan.
Jälkinumeerinen nosti myös esille hyvän kunnon merkityksen tai lähinnä, onko sillä merkitystä ja missä vaiheessa. Kunnon kehityksessä harjoituksen jälkeen elimistön vastustuskyky laskee hiukan muutamiksi päiviksi, mutta nousee sen jälkeen entistä korkeammalle tasolle, jotta se selviäisi seuraavasta harjoitteesta paremmin. Kun harjoittelee säännöllisesti, keho on lähes jatkuvasti rasitetussa tilassa ja Jälkinumeerisen esimerkin valossa sairastuu siinä missä muutkin.
Kuten Hurinakin mainitsi, minuakin kiinnostaisi tietää kuinka hyvin ihmiset selviävät erilaisista sairauksista geneettisin eroin (Afrikassa on muistaakseni n. 10% ihmisistä HIV-immuuneja). Myös hyvän kunnon osuus on kiintoisa. Altistumisasteet vaihtelevat väestöryhmittäin, ainakin jossain keskisemmässä Euroopassa sotilaat oli laitettu puhdistamaan rantoja kuolleista linnuista. Vaikka heillä onkin suojavarusteet, altistuminen on todennäköisempää kuin vaikkapa vanhainkodissa istuskellessa.
2.661
![[Valid RSS]](http://www.lariq.net/soopa/files/valid-rss.png "Validate my RSS feed"){kind=small}