Soopa

Luottamus

Marginaalin Jani kirjoittaa Lehtovaaragateen liittyen Internetin luotettavuudesta. Jani sanoo, että oikea tapa netissä on siirtää vastuu lukijalle. Lähdekriittisyyttähän on opetettu jo ties kuinka kauan peruskoulusta asti ja lukijan aivoon on istutettu jatkuva epäilyksen tunne. Lukijan täytyy jatkuvasti arvioida lukemaansa tekstiä ja pohtia, voiko siinä esitetyt väitteet pitää paikkaansa.

"Keneenkään, mihinkään ei voi luottaa" -viestittää Jani. Tahdon kuitenkin luottaa. Ja niin tahtovat myös muut ihmiset. Koko nykyaikainen yhteiskunta perustuu luottamukselle. Jos en voi luottaa, että matkalippuuni ostamani aika on käytettävissä koko maksetun kauden ajan, en osta sitä. Jos en voi luottaa, että kaupassa myytävät elintarvikkeet ovat pilaantumattomia, en osta niitä. Jos en voi luottaa, että parturi leikkaa hiukseni eikä kurkkuani auki, en mene parturiin.

Jos luottamusta ei ole, niin nukutko yösi yksin, et päästä ketään viittä metriä lähemmäs itseäsi etkä kerro itsestäsi mitään kenellekään? Tahdotko Jani todellakin asua sellaisessa maailmassa? Minä en tahdo.

Vaikka Jani tarkoittaisikin vain netissä olevaan tietoon luottamista, niin tahdon silti luottaa ystäviltäni tuleviin sähköposteihin, heidän kirjoittamiin blogeihin tai ottamiin valokuviin. Ja luotankin.

Mutta luotan myös tietoon, jonka tuottavista ihmisistä en tunne ketään.

Luotan tilastokeskuksen sivuilla julkaistaviin tilastoihin, nettipankissani oleviin tilitietoihini ja reittioppaan aikatauluihin. Kaikki nämä vaikuttavat fyysisiin toiminteisiini, sopimuksiini ja omaisuuteeni. Tähän asti luottamukseni on kannattanut.

Jani myös antaa ymmärtää, ettei Mertenin oppositioasema Lehtovaaragatessa ollut hänelle kunniaksi. Olin myös itse oppositiossa ja vielä ennen Merteniä. Kirjoitustani ei vain noteerattu muualla yhtä hyvin kuin Mertenin vastaavaa mm. koska omani oli huonompi. Nyt tietysti nolottaa, koska ravintola Lehtovaaran omistajan kommentit Hesarin haastattelussa "pitää rahastaa pois", ovat niin [nyt tarkkana, ettei haastetta kopsahda] harkitsemattomia ko. ravintolan ja asianajotoimiston julkisuuskuvan kannalta.

Vai nolottaako sittenkään? No ei nolota. Kirjoitukseni laatimishetkellä ravintolan omistaja ei ollut lausunut vielä mitään julkisuudessa, haastekirjettä ei oltu julkistettu ja ainut tieto, mitä kenelläkään normaalilla netinkäyttäjällä oli, oli Herkon julkistama reklamaatio ja pari merkintää blogissa. Onko siinä tilanteessa noloa pohtia sitä mahdollisuutta, että tiedot eivät pidä paikkaansa? Ei ole. Se on sitä Janin kuuluttamaa lähdekriittisyyttä.

Jani kuitenkin sanoo: "sanot jotain ja pum! se onkin kaikkialla. Älä ota sitä niin vakavasti." Olen tähän asti ottanut Janin kirjoitukset vakavasti mutta ilmeisesti olen tehnyt virheen. Ehkä hän sittenkin on oikeassa, ainakin omalla kohdallaan, eikä häntä pidä ottaa vakavasti. Muut vakavasti ottamani ihmiset aion edelleenkin ottaa vakavasti.

Kirjoittanut soopa 30.06.05 11:14