Soopa

Tyhmyys ei välttämättä tiivistykään joukossa

Monesti kuultu väittämä joukossa tyhmyys tiivistyy ei välttämättä pidäkään paikkaansa, ainakaan kaikissa tapauksissa. Mellakat ja välituntikiusaamiset koulussa tukevat tyhmyyden tiivistymistä mutta käyttämällä ryhmän voimaa oikein, on mahdollista saada aikaiseksi parempi lopputulos, kuin mihin yksikään ryhmän jäsen pystyisi.

Mitä mitä, mullistuuko maailmankirjat nyt?

Jos ryhmä työskentelee yhdessä, lopputulokseen päädytään erilaisten kompromissien kautta prosessissa, jossa sosiaaliset taidot voivat muodostua tärkeämmäksi tekijäksi kuin asiantuntemus. Tämä ei tietenkään ole lopputuloksen kannalta hyvä asia. Jos ryhmän jäsenet työskentelevät yksinään ja ryhmän lopputulos muodostetaan yksilöiden lopputuotosten keskiarvona, saadaan varsin mielenkiintoisia tuloksia. Vai miksi Haluatko miljonääriksi -ohjelman jenkkiversiossa yleisön vastaus on oikeassa 91%:ssa tapauksista kun asiantuntijakaveri on oikeassa vain 65 %:n varmuudella? No tietysti yleisöltä kysytään helpompia kysymyksiä mutta voi taustalla olla jotain muutakin.

Eräässä kokeessa ryhmä ihmisiä arvioi purkissa olevien karkkien lukumäärää. Arvioiden keskiarvo oli 871 karkkia joka oli vain 2,5 % pielessä oikeasta karkkien määrästä, joka oli 850. Vain yksi 56 arvioijasta oli arvannut paremmin.

Toukokuussa 1968 jenkkien sukellusvene Scorpion katosi ja tiedemies John Craven valittiin johtamaan ryhmää, jonka piti selvittää sukellusveneen sijainti. Hän valitsi selvitysjoukkoon eri alojen ihmisiä, sukellusveneasiantuntijoita, matemaatikkoja ja hylkyjen etsijöitä. Craven antoi kaikille yksinkertaiset perustiedot, sukellusveneen viimeisimmän tiedetyn paikan sekä nopeuden ja näiden tietojen pohjalta jokaisen ryhmän jäsenen piti yksin muodostaa näkemys, missä sukellusvene olisi. Craven kokosi yksittäiset vastaukset Bayesin teorian avulla yhdeksi vastaukseksi. Myöhemmin sukellusvene löytyi 200 metrin päästä tästä pisteestä.

Tärkeää ryhmässä on riippumattomuus, erilaisuus ja hajautuneisuus. Google järjestää hakutuloksensa samalla periaatteella, se ei usko yhden suuren painoarvoon vaan monen pienen, joiden painoarvo päätellään taas niihin osoittavien linkkien painoarvon perusteella.

Ehkäpä Karpela pelkää blogeja ja Internetiä samasta syystä. Nettiä ei pysty paimentamaan, se päätyy parempiin lopputuloksiin kuin yksittäinen iltapäivälehden toimittaja eikä se ole riippuvainen jonkun pörssiyhtiön johtajasta, joka sanelee mitä saa kirjoittaa ja mitä ei. Eihän sellaista saa päästää vaikuttamaan hallitsemattomasti suuren yleisön mielipiteeseen.

James Surowiecki on kirjoittanut aiheesta kirjan "The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations", lue arvio kirjasta tai Michael Shermerin palsta Common Sense Scientific Americanista. Surowieckin kirja 13,90 euroa Akateemisessa tai Amazonista $ 9,95 digitaalisena kirjana.

Kirjoittanut soopa 10.05.05 15:37