tammikuu 12, 2005
Ilmaisuus
Viime päivinä blogistanissakin on puhistu Bill Gatesin lausunnoista, joissa tämä väittää open sourcea nykyajan kommunismiksi. Open sourcella on tietysti paikkansa nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa, jossa jokainen voi päättää mitä tahtoo ajallaan tehdä ja tahtooko jakaa tuotoksiaan muiden hyväksi.
Viime vuonna pääministerimme Matti Vanhanen lausui varmaan kuuluisimmassa lausuntonsa, että kaikkien pitäisi asua Mäntsälässä järven rannalla ja tehdä lapsia. Luonnollisesti tästäkin monet hermostuivat. Vanhasen lausuntoa ei sinällään kuitenkaan ole osoitettu vääräksi, onhan hänellä oikeus mielipiteeseensä, ennen kuin Pressossa mainittiin Vanhasen unohtaneen, ettei Mäntsälä olisi läheskään niin auvoinen paikka, ellei se olisi Helsingin lähellä. Ilman Helsinkiä Mäntsälä olisi kuoleva kylä, jossa vain harva haluaisi asua.
Sekä open sourcessa että Vanhasen kommenteissa on kyse samasta asiasta, kumpikaan ei tule toimeen ilman lähellä olevaa suurempaa entiteettiä, joka käytännössä rahoittaa pienemmän olemassaolon. Vai kuvitteleeko joku, että open sourcella saataisiin toiminnanohjaus-, lennonjohto- tai kanta-asiakasjärjestelmiä. Suurimman osan open source -ohjelmista tekevät ihmiset, jotka päivätyökseen kehittävät maksullisia ohjelmia jossakin yrityksessä. Iltaisin he sitten menevät mäntsäläänsä, hoitavat omaa lapsiprojektiansa source forgessa ja käyvät nukkumaan.
Open sourcelle on tottakai tilauksensa ja monet ohjelmat ovat epäilemättä ansainneet paikkansa. Open sourcella on toki ongelmansakin, kuten motivoituneet kehittäjät ja pitkäikäisyys. Aktiivisimmilla ohjelmilla on kymmeniä kehittäjiä mutta monet ohjelmat kuolevat source forgen uumenissa hiljalleen. Source forgessa on noin 75000 projektia ja 100. aktiivisimmalla on vain 5 kehittäjää. Vaikka kehittäjien lukumäärä ei kuljekaan käsi kädessä aktiivisuuden kanssa, olisi minulla suuren yrityksen tietohallintopäällikkönä ainakin jokseenkin mahdoton ottaa käyttöön bisneskriittistä ohjelmaa, jota kehittää 1-2 henkilöä. Toki softayrityksetkin voivat mennä konkurssiin ja tällöin asiakkaat ovat tietysti vielä enemmän tyhjän päällä, kun edes lähdekoodia ei ole saatavilla. Suuremmissa yrityksissä riskejä kuitenkin hallitaan suunnitelmallisesti ja sovellusten ostaminen IBM:n ja Microsoftin kaltaisilta vakailta yrityksiltä on helppo tapa hallita riskejä.
Open sourcen kasvavasta merkityksestä ja mahdollisuuksista kertoo IBM:n päätös lahjoittaa 500 omistamaansa patenttia vapaaseen käyttöön. Aivomassa pohti erilaisia tapoja rahoittaa mm. vapaan lähdekoodin ohjelmistoja. Kuten tekstistä voi päätellä, olemme vielä aika kaukana siitä, että röntgenlaitteen käyttöjärjestelmän voi ladata ilmaiseksi netistä.
Ohjelmistopatentit suosivat suuryrityksiä perusteettoman paljon ja estävät pienten innovatiivisten sovellusten kehittämistä, oli kehittäjänä sitten yritys tai open source -yhteisö. Suuryritykset tekevät tietysti kaikkensa lobatakseen tiukat ohjelmistopatenti läpi EU:n lainsäädännössä. EU:ssa yritettiin ohjelmistopatentteja säädä läpi joulukuussa maatalousneuvostossa, onneksi Puola esti tämän.
Kirjoittanut soopa 12.01.05 10:38"Sekä open sourcessa että Vanhasen kommenteissa on kyse samasta asiasta, kumpikaan ei tule toimeen ilman lähellä olevaa suurempaa entiteettiä, joka käytännössä rahoittaa pienemmän olemassaolon."
No ei. Tai siis, Vanhasen kohdalla se pitää paikkansa, Open Sourcen ei pääasiassa.
Open source -ohjelmilla voidaan myös tahkoa rahaa. Harrastelijaprojektien lisäksi onkin iso joukko ohjelmia, joita kaupalliset yritykset kehittävät ja julkaisevat open sourcena. Esimerkiksi ruotsalainen MySQL voi pulleasti huolimatta siitä, että julkaisevatkin tietokantaohjelmistoaan avoimena.
Rahaa ei vain voida tehdä samalla tavalla myymällä tuotteita (lisenssejä) niin kuin suljetulla koodilla, vaan pitää keksiä vaihtoehtoisia ansaintamalleja. Usein myydään vaikkapa ylläpitopalveluja.
Tai jos softa ei ole yrityksen päätuote, voi olla kannattavaa kehittää sitä open sourcena. Esimerkiksi laitevalmistaja voi julkistaa laitteensa ohjelmakoodin, jolloin yritys saa parhaimmillaan ilmaista laadukasta työvoimaa OS-yhteisöstä. Yhteisö kehittää ilmaiseksi vaikkapa jostain tallentavan digiboxin käyttöliittymästä huippulaadukkaan, jolloin itse laitteen myynti kasvaa.
Toisaalta silti useimmiten on taloudellisesti järkevintä kehittää suljettua ohjelmakoodia.
Sivusin hieman tätä asiaa toissapäivänä: http://kognitioita.blogspot.com/2005/01/informaatioidealismia.html
Open sourcellakin voi hankkia rahaa mutta lienee niin, ettei suurin osa open source projekteista hanki rahaa niin paljoa, että sillä maksaisi kehittäjille edes säällistä tuntipalkkaa. Hyviä esimerkkejä päinvastaisesta toki on, kuten Kognitioita mainitsi, mutta koko teollisuudenalaa mitattaessa, open sourcen kehittäjät saavat yhä suurimman osan tuloistaan kehittämällä suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Lisäksi nämä kehittäjät ovat oppineet paljon sovelluskehityksestä työskennellessään yrityksissä, joissa tuottavuuteen on panostettu huomattavasti. Onkin mielestäni luultavaa, että open source -yhteisön kehittäjät ovat hyöytyneet tästä opista ja koko yhteisö on ottanut opikseen suljetun lähdekoodin maailman virheistä.
Piti linkittämäni tuohon Kognitioitan kirjoitukseen. Onko blogisi jo Pinserin listalla?
Kiitokset kommenteista.
Joissain tapauksissa homma etenee niin, että ohjelmistoprojektissa käytetään open source-tuotteita sen perusrakennuspalikoina (web-serveri, tietokanta, luokkakirjastot jne). Jos projektin myötä syntyy parannuksia käytettyihin open source-työkaluihin, aina parempi. Tämä harvemmin vaikuttaa itse myytävään ohjelmistoon joka on räätälöity asiakkaan vaatimusten mukaan. Vaikka tässä ei varsinaisesti "myydä" open source-työkaluja, niillä voi monesti pudottaa asiakkaalle kertyviä kustannuksia. Esimerkkinä vaikkapa tietokannat ja sovelluspalvelimet joiden päälle enterprise-sovellukset rakentuvat ja joiden kaupallisten mallien lisenssikustannukset ovat tyrmistyttävän suuria.
Toki kaupallisten ohjelmistojen, esim. juuri tietokantojen tai sovelluspalvelinten lisenssimaksut ovat suuria, mutta yritys, joka niitä haluaa, haluaa myös varmuutta toiminnalleen. Tukipalvelut, vaikka maksaisivat kuinka paljon ovat myös yllättävän arvostettuja. Ei ole edes kovin harvinaista, että toiselta mantereelta lennätetään asiantuntija säätämään jotain tuotetta muutamaksi päiväksi jotta se saadaan toimimaan. Jos käyttää open sourcea, voi tällaisen vastuullisen tukipalvelun löytäminen olla vaikeaa.
Tietysti on monia räätälöityjä projekteja, joissa vaikkapa 20 000 euroa tietokantapalvelimen lisenssistä on suhteettoman paljon ja jolloin open source -tuote on järkevin ratkaisu. Projektien kokoluokkien kirjo on kuitenkin niin suuri, että molemmille löytyy tilaa ja molempia tarvitaan.
Noiden yleiseen käyttöön luovutettujen lisenssien lisäksi IBM on panostanut huomattavan monta miljoonaa open source -sovelluskehittimen kehittämiseen. Kehittivät siitä myös maksullisen version josta sitten saavat varmaankin takaisin kehitystyöhön valuneet sentit. Ilmaista versiota voi sitten käyttää kotona, oppilaitoksissa ja vähemmän avokätisissä työpaikoissa.
Open sourcessa on myös ongelmansa. Jos lisenssi, jolla jokin koodi on julkaistu vaatii myös siitä jatkokehitetyn koodin julkaisua, ei tuollaista koodia kovinkaan helposti oteta käyttöön jos jokin yritys joutuisi sitä jatkokehittämään omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Mikäpä yritys omia liiketoimintaprosessejansa tahtoisi julkistaa.
Open source on erittäin tervetullut tapa kehittää ohjelmistoja mutta se on paljon velkaa suljetuille ohjelmistoille ja niitä kehittäville yrityksille. Velkaa nimenomaan siinä mielessä, että kehittäjät ovat saaneet oppia huonoista ja hyvistä tavoista kehittää järjestelmiä sekä myös siinä, että monet voivat vapaa-ajallaan rauhassa keskittyä harrastusprojektiin kun siitä ei tarvitse hankkia elantoa.
Blogini ei ole vielä Pinserin listalla, vaan odottaa edelleen vuoroaan lisäysjonossa.
2.661
![[Valid RSS]](http://www.lariq.net/soopa/files/valid-rss.png "Validate my RSS feed"){kind=small}