Soopa

On helppoa, kun voi aina puhua totta. Epärehellisyys on kognitiivisesti rasittavampaa. Pitää arvioida, onko taloudellinen hyöty valehtelun kuluja ja kahden todellisuusmallin ylläpidon rasituksen arvoinen. Joissain tapauksissa varmasti on.

Perusteluja helppous ja vähempi rasittavuuskin, vaikka toki olisi hienoa, jos olisi olemassa kiistaton ja objektiivinen moraalikoodi.

Kun kertoo kassalle tämän laskeneen väärin ja antaneen liikaa takaisin (yhä harvinaisempaa kassakoneen kertoessa vaihtorahan määrän) saa enemmän hyvääoloa kuin tunkemalla rahat hiljaa taskuunsa.

Sekin taisi palautua lähelle tuota Tommin perustelua.

Tästä kätevästi aiheeseen käyttämättömät tilaisuudet. K. Vonnegut, mikäli muistini on edes jollain tavalla virkeä, jossain kirjassaan esitteli ajatuksen siitä kuinka taivaan portilla suoritettujen, objektiivisesti tarkasteltuna, syntien laskemisen sijaan laskettaisiinkin käyttämättä jätetyt tilaisuudet ja vaadittaisiin pitävät perusteet käytön laiminlyönneille. Herkullinen ajatus.
Muistakaamme tosiasia että se, joka valitsee totuuden sijaan valheellisen elämäntavan tekee moninkertaisen työn yrittäessään pitää lokia siitä mitä ja kenelle on valehdellut jottei kokisi egolleen kiusallisia tilanteita valehdellessaan eri tavoin eri ihmisille. Uskoakseni tämmöisen tietokannan ylläpito ihmisaivoilla on melko vaikeaa. En tiedä. Voisihan tietysti yrittää muuttaa tätä valheellista totuutta itselleen "oikeaksi totuudeksi". Tai jotain.

Kansantalouden kannalta olisi voinut tietysti pohtia, kuka tuosta kyseisestä pullokuitista saa parhaat hyödyt irti. Sinä, kassaneiti, PalPa/panimot, oikea omistaja?

Oikea omistaja tuskin koskaan tulee kuittiaan kyselemään, joten tässä tapauksessa vaihtoehdoksi jää se, että kassaneiti lunastaa itse kuitin ja ostaa saamillaan rahoilla kassaneidin hyödykkeitä (esim. ulkomaisia tai kotimaisia elintarvikkeita) tai se, että kuitti jää lunastamatta ja voidaan katsoa lahjoitukseksi suomalaiselle panimoteollisuudelle. Teollisuus voi sitten takoa tuolla 4 eurolla vaikka 3-4 pulloa olutta, mitä ikinä sillä saakkaan. Positiivista tietysti on, että rahaa jää yksinomaan suomalaiselle teollisuudelle.

Suomen kansantalouden näkökulmasta sinä tuskin olisit pystynyt sijoittamaan rahoja sen paremmin kuin kassaneiti, joten kokonaishyödyn kannalta lienee paras, että rahalla tuetaan suomalaista teollisuutta. Yksittäisen kuluttajan kannalta sen sijaan hyödyn olisi voinut jakaa tasaisemminkin tuottajien ja kuluttajien välillä ostamalla sillä kotimaista olutta. Nyt kuluttajan hyötyä esim. alentuneiden tuotantokustannusten ja hinnanalennusten muodossa saattaa joutua vähän aikaa odottelemaan...