Soopa

Kohtuudella

Vanhan kansan keskuudessa on joku sanonta jossa puhutaan kohtuudesta, että pitäisi kohtuudella tehdä sitä ja tätä. Ikäänkuin neljä santsauskertaa mansikkakakkua ei olisi kohtuutta.

Urheilun kanssa puhuttaessa tämä tietysti tarkoittaa, ettei samana päivänä saa katsoa televisiosta Kalevan kisoja ja golfia. Jos on niin hullu, että itse tekee jotain, kannattaa ehdottomasti liikkua vain muutamana päivänä kuukaudessa, mutta sitäkin intensiivisemmin. Jos vaikka pitää pari viikkoa taukoa, lomailee ja matkustelee eikä tee muuta kuin kävelee, on ihan kohtuullista sen jälkeen urheilla hiukan reippaammin. Urakka on hyvä aloittaa tiukalla 2,5 tunnin pallopelillä pitkällä nurmikentällä helteisellä säällä. Mutta koska energiaa on vielä jäljellä, voi muutama tunti sen jälkeen lähteä 11 kilsan juoksulenkille. Välissä suoritetut 18 sekuntia pohkeiden venyttelyä vastaavat kuulemma ammattiurheilijoidenkin mielestä riittävää päivittäistä lihashuoltoa.

Seuraavana päivänä on syytä ottaa hiukan rennommin ja vuorossa onkin kaikkien, ja erityisesti Raymondin, rakastama cooperin testi. Tuo 12 minuutin elämän ihanuus nostaa jo hiukan sykettäkin normaalista neljänkymmenen tasosta. Liian lyhyistä harjoitteista ei tietenkään ole mitään iloa, joten rullaluistelu urheilukentälle ja takaisin, yhteensä reilu 18 km, kuuluu oleellisena osana päivän aktiviteetteihin.

Intensiiviharjoittelun kolmanteen päivään olikin sitten suunniteltu hiukan pidempi lenkki, 22 km. Aikaisempi lenkkeilyn pituusennätys kun oli tuo 11 km, ajattelin tämän sujuvan suorastaan lentäen. Miksei myös jälkimmäiset 11 km sujuisi yhtä kevyesti kuin ensimmäiset? Ehkäpä joku fysiologi osaisi vastata tähän kertoen lihasten energiavarantojen käytöstä ja nivelten rasituksesta jotain, minä kerron vain, että jälkimmäiset 11 km ovat aivan helvetin paljon raskaammat kuin ensimmäiset 11 kilometriä. Liekkönä sitten syynä erinomaiset venyttelyt vai mitkä, mutta en enää jaksanut muuta samana päivänä urheilla. Puolimaratonin väliaika oli suunnilleen 2:09:00, enkä ehkä olisi tiukallakaan loppukirillä saanut rikottua maratonin maailmanennätystä, joka on 2:04:55.

Harmittavasti vain tuollainen urheilu syvensi paino-ongelmaani entisestään, kun kalorikulutus oli yhteensä 5252 kcal, eli tutummin 17,5 litraa (53 pulloa) olutta. Painoindeksi laskee pian lukemiin, jossa muutun kaksiulotteiseksi. Ehkäpä ryhdyn sitten supersankariksi, pelottavaksi 2-dimensional maniksi jota kaupungin ammattirikolliset, kaikki pullojen rikkojat ja punaisia päin kävelevät, pelkäävät kuin pummilla matkustavat tarkastajia.