Soopa

Totuuksia yhteiskunnasta

Ihmelammas kirjoittaa totuuksia Suomesta ja Nokiasta ja siitä, kuinka talous toimii huolimatta poliitikkojen yrityksistä rajoittaa sitä. Viime viikkoinen kaikkien kolmen, SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n, vartin mittainen työnseisaus on merkki juuri tästä pysähtyneisyydestä 70-luvulle, jossa töitä kuviteltiin olevan kaikille kunhan niitä vaan vaadittiin. Sijoittajien rahat päätyvät paikkoihin, joissa ne tuottavat parhaiten. Toki on olemassa eettisesti sijoittavia rahastoja, jotka välttelevät vaikkapa sotateollisuuden yrityksiä, mutta nämä ovat kuitenkin niin marginaalisia etteivät vaikuta globaalin talouden toimintaan.

Talous nimenomaan on globaalia. Siinä ei paljon Lauri Ihalaisen toiveet Turengin konepajan puolesta auta, jos jonkun sorvin tekeminen ei Suomessa kannata. Omaa maailmankatsomusta helpottaakseen/vaikeuttaakseen kannattaa pohtia, minkälaisia työpaikkoja Suomessa tulee olemaan 5/10/15 vuoden kuluttua. Nyt jo tiedämme, että yksinkertaiset kokoonpanotyöt tulevat siirtymään Kiinaan ja Intiaan mutta myöskin tietotaitoa vaativat työt tulevat sinne siirtymään yhä enemmän. Pieni kielialueemme rajoittaa siirtymistä jonkin verran mutta on turha kuvitella, että Nokia perustaisi Suomeen enää yhtään merkittävää toimipistettä. Jos jonkin työn pystyy tekemään paikasta riippumatta, se tullaan tekemään kokonaistaloudellisesti edullisimmassa paikassa. Pelkkä Suomen ilmasto on rasite taloutemme kilpailukyvylle. Malesialaisen tehtaan ei tarvitse rakennusvaiheessa ottaa huomioon lumikuormaa tai hiekoituskuluja. Vaihtotaseen ali- ja ylijäämää kannattaa tarkkailla. Niin kauan kuin Suomeen tulee enemmän rahaa myydyistä tuotteista kuin mitä me ostamme tuotteita ulkomailta, olemme voiton puolella (=ylijäämäinen vaihtotase). Kun vaihtotase kääntyy pysyvästi pakkaselle, tulee valtio velkaantumaan yhä enemmän ja matka kohti banaanivaltiota on alkanut. Tämä kannattaa pitää mielessä kun turisti kysyy tietä kadulla tai muuten vain häiritsee rauhaasi. Hän tuo Suomeen sitä rahaa, jota yhteiskuntamme tarvitsee.

Varsin suuri osa suomalaisista tulee työskentelemään erilaisissa yhteiskunnan ylläpitotehtävissä kymmenen vuoden kuluttua. Kiinteistöt, tiet, putket, sähkö- ja tietoverkot ja muut yhteiskunnan perusrakenteet monimutkaistuvat jatkuvasti ja tulevat vaatimaan yhä suuremman määrän erikoisosaajia vain toimiakseen. Tähän päälle sitten vielä palveluiden pyörittäminen ja kaiken uuden kehittäminen. Ehkäpä vanhalle alkutuotanto, jalostus ja palvelut työrakenteelle voisi kehittää kilpailijan: ylläpito, kehitys ja palvelut.

Ihmisläheiset työt tulevat säilymään parhaiten, siivoojaa/lääkäriä/poliisia/lähettiä/tarjoilijaa kun on vaikea siirtää Intiaan jos joku täällä vielä asuu. Suomeen tulee yhä enemmän kansainvälisiä ketjuja joiden keskusjohto on jossain muualla kuin Suomessa. Tämä tulee väistämättä johtamaan työpaikkojen vähenemiseen vastaavissa suomalaisissa tehtävissä. Todennäköistä on myös valtionhallinnon automatisoituminen. Tämä ei kuitenkaan vähennä työpaikkoja niin paljon kuin olisi suotavaa, koska lait monimutkaistuvat jatkuvasti ja automatisoituja järjestelmiä täytyy muuttaa, ylläpitää ja kehittää. Ovat poliitikot tosin jotain järkevääkin saaneet aikaan kun ovat huomanneet, että ainoastaan huippukehitys tulee pitämään Suomen pinnalla. Tämä huippukehitys ja sen ympärille sikiävät työpaikat tulevatkin olemaan Suomen henkireikä kunnes sekin etumatka kurotaan umpeen. Kauko-Idässä kun valmistuu insinöörejä vuosittain enemmän kuin Suomessa on kansalaisia, yritä siinä sitten hangoitella vastaan.

15 vuoden päähän on tosin vähän idioottimaista tehdä jotain ennustuksia, mutta suurten suuntaviivojen hahmottaminen helpottaa elämää. On todennäköistä, että esim. oma työni on siirtynyt johonkin Intian suurkaupungin pilvenpiirtäjään 10 tai 15 vuoden kuluttua.