Sukelluskurssilla oli eilen ainoastaan luento ja aiheena oli sukelluksen suunnittelu, yösukellus, syväsukellus ja sukellusturvallisuus.
Sukeltamisenhan on tarkoitus olla hauskaa ja mukavaa, koska kaikki harrastavat sitä vapaa-ajallaan. Jotta sukellustoiminta alusta loppuun sujuisi jouhevasti eikä aiheuttaisi hampaiden kiristelyä, vaaditaan hiukan kokonaisuunnittelua pelkän sukellussuunnitelman lisäksi.
Kokonaiseen sukellustapahtumaan kuuluu mm. sukelluslupien hankinta, säätilanteen selvittäminen ja seuranta, kohteen etukäteistutkinta ja tietojen hankinta, veneen, venekuskin ja sukellusvanhimman järjestäminen, potentiaalisille sukeltajille reissusta infoaminen yms. Sitten kun joukko ollaan saaatu kasaan ja kaikilla on omat varusteet kunnossa, sovitaan sukellusparit, sukellusjärjestys, pintapelastajat, käydään läpi pelastussuunnitelma ja matkataan sukelluspaikalle.
Henkilökohtaiseen sukellussuunnitelmaan kuuluu osassa 3 läpikäydyt ilmankulutuslaskut, reittisuunnittelu, mahdollinen tehtäväsuunnittelu ja varasuunnitelmat. Sukellusvanhimman annettua luvan puetaan varusteet päälle ja käydään läpi sukellusparin mahdolliset vieraat varusteet ja opetellaan myös käyttämään niitä sekä tehdään paritarkastus. Kun kaikki on valmista pyydetään sukellusvanhimmalta lupaa mennä veteen. Vedessä tehdään vielä kuplatarkistus (tarkistetaan, ettei kaverin laitteista tule kuplia vääristä paikoista) ennen kuin pyydetään lupaa lähteä pinnan alle.
Syväsukelluksella tarkoitetaan sukellusta, jonka suunniteltu maksimisyvyys on 30-50 metriä. Syväsukelluksella sukeltajalla tulee olla kahdennetut laitteet ja kaksi erillistä lamppua. Sukeltajalla ei saa olla mukanaan varusteita, joita hän ei ole aiemmin käyttänyt.
Yösukellus on jälleen aivan oma lajinsa. Yö ja pimeys tuottavat yllättävän monia hankaluuksia koko matkalle. Varusteiden pukemisvaiheessa veneessä ei yleensä ole mitään valoja päällä, jotta sukellusvanhin pystyy edes jotenkin tarkkailemaan vedessä olevia sukeltajia. Omat varusteet on siis tunnettava hyvin ja niihin pitää pystyä pukeutumaan käytännössä täysin pimeässä. Valon (varavalo on pakollinen) saa sytyttää vasta veteen mentyään, jotta sillä ei häikäise veneessä olijoita. Sukeltaminen pimeässä on hankalampaa mm. siksi, että matkaa ja syvyyttä on paljon vaikeampi arvioida kuin päivänvalossa. Käsimerkkien anto parille on hankalampaa jos kättä ei valaise omalla lampullaan, silloin tosin pitää varoa ettei häikäise kaveria. Noustessa pinnalle pitää ok-merkki näyttää esim. läheiseen kallioon tai sitten osoittamalla lampulla taivaalle, ei missään nimessä häikäisemällä veneessä olijoita. Sukelluslamput ovat melko tehokkaita, yleensä 50 W halogeeneja tai 15-30 W HID-lamppuja (=sinisiä kaasupurkauslamppuja).
Kirjoittanut soopa 09.09.03 15:06