heinäkuu 18, 2003
Sääliä
Kävin tänään parturissa (kunnon haircut-bloggausta siis) ja parturoija oli raskaana. Vielä kun saksikäsi manasi liikkeen paahtavan kuumaa ilmaa, niin tuli tunne, että istu sinä siihen tuoliin niin leikkaan tässä itseltäni hiukset. Tietysti istuin penkissä käsittelyn loppuun asti ja toimin kuten normaalistikin, varsinkin kun tuleva äiti kertoi, että pitää nyt tehdä mahdollisiman paljon hommia (ja tienata rahaa) äitiysloman varalle. Onneksi äitiysloman alkuun oli vielä pari kuukautta, joten sain leikkauksen jokseenkin ilman häiritsevää vatsalla tönimistä.
Pitäisikö äitiyslomat kuitenkin olla pituudeltaan erilaisia eri aloilla? Ehkäpä en tuntisi oloani kovinkaan rentoutuneeksi ravintolassa, jossa tarjoilija kantaa ruokaa pöytään vatsa pömpöllään. Ja jos en voi tuntea oloani yhtä rentoutuneeksi, kuin jos tarjoilija ei ole raskaana, pitäisi tämä itse asiassa ottaa huomioon laskussa. Tiedän kyllä, että tämä on täysin moraalitonta äärioikeistolaista ajattelua. Mutta entäpä jos asiaa ajattelee puhtaasti asiakkaan elämyksen kautta, hänhän maksaa ruuasta, palvelusta ja ilmapiiristä. Toisen asiakkaan mielestä on hirveän söpöä ja ihanaa kun joku saa lapsen, toisen mielestä se häiritsee ilmapiiriä. Raskaana oleva äitihän on yhteiskunnassamme niin suuri tabu, että joka häntä kehtaa arvostella, hän helvettiin joutukoon.
Maksen sen verran veroja vuosittain, että kyllä sillä muutamat äitiyslomat kustannetaan. Annan kyllä penkkini bussissa jos joskus satun istumaan, mutta pitääkö minun vielä sen lisäksi tinkiä maksamistani yksityisistä palveluista? Ei.
Kirjoittanut soopa 18.07.03 19:10Ohhoh. Eli palveluammateissa saisi työskennellä vain virheettömiä, hyvävartaloisia nuoria? Siniset silmät, vaalea tukka? Ja mistä väite, että raskaanaoleva nainen olisi "yhteiskunnan suuri tabu"? Ehkä kukaan muu ei puhu raskaana olevan naisen mahan "ilmapiiriä häiritsevästä" vaikutuksesta siksi, että - rohkenen väittää - harvaa ihmistä se häiritsee. Jos mielestäsi raskaana olevan naisen pitäisi kyyhöttää liikkumatta kotona koko raskausaika, "yhteiskunnan suuri tabu" on pääsi sisällä.
Koko kirjoitus on aika viimeistelemätön ja en ole itsekään oikein tyytyväinen siinä esiintyviin sanamuotoihin. Olen useammin kuin kerran harkinnut sen poistamista tai uudelleen kirjoittamista ja varmaankin joitain tarkennuksia siihen jossain vaiheesssa teenkin.
Mutta vastineena esittämiisi kommentteihin:
Kommentoin raskaana olevaa palvelualan työntekijää nimenomaan siinä mielessä (oman kokemuksen kautta), etten olisi tahtonut tämän rasittaa itseään tuottaakseen minulle mielihyvää. Koin siis, että tämän raskaus ajaisi ohitse minun tarpeineni ja minun ei tulisi turhaan rasittaa häntä. Tämä varmaankin johtuu siitä, että tiedän raskauden hankaloittavan liikkumista eikä ylimääräinen ponnistelu raskauden aikana ole hyväksi. Olen myös kuullut, että raskauden aikana voi urheilla, mutta näiden yhteensovittamisesta käytännön tasolla minulla ei ole mitään havaintoa, joten olen ottanut enemmän auttavan asenteen.
Väitteesi "ilmapiiriä häiritsevästä vaikutuksesta" on varmaankin oikea noin keskimäärin ja yleisesti. Oma alkuperäinen lausuntoni oli kuitenkin tarkoitettu koskemaan vain ja ainoastaan ravintolaesimerkkiä, jossa raskaana oleva tarjoilija joutuisi melko varmasti alttiiksi tupakansavulle, joka ainakin minua häiritsisi enemmän kuin se, että raskaana oleva tuleva äiti ei joudu alttiiksi tupakansavulle. Äiti tehköön itselleen mitä lystää, mutta lapsen elämää hänellä ei ole mitään oikeutta vaarantaa.
Suuri tabu - en tarkoittanutkaan suurta tabua siinä mielessä, että heitä _pitäisi_ arvostella, vaan siinä mielessä, että heitä nyt vaan ei arvostella, mikä sinänsä onkin ihan oikein. Eli kyseessä ei olisikaan tabu vaan yleinen havainto yhteiskunnasta. Joka tapauksessa, joka häntä arvostelee, hän helvettiin joutukoon koska lapsia pitää tehdä, muuten Suomelle käy huonosti.
Onneksi jokainen kuluttaja voi aina äänestää jaloillaan ja tehdä omat päätöksensä rahan käytöstä täysin subjektiivisin perustein. Jos en halua, että pikaruokalassa minua palvellaan "pulla uunissa" hikikarpalot otsalla ja selkää pidellen, niin aina voin kantaa rahani muualle tuntematta syyllisyyden pistoksia. Sen enempää en viihdy ravintolassa, jossa rintaa tarjotaan lapselle julkisesti. Vähemmästäkin menee ruokahalu.
Siinä kukin yrittäjä voi sitten miettiä, suunnatako palvelunsa lapsiperheille vai jollekin muulle kohderyhmälle. Meitä, joiden niskakarvat lapsen kitinä saa välittömästi pystyyn, on kuitenkin paljon.
2.661
![[Valid RSS]](http://www.lariq.net/soopa/files/valid-rss.png "Validate my RSS feed"){kind=small}