heinäkuu 21, 2006

:: on mutaation aika, osat I-XXIII

Löydä oma juttusi sanoi entinen mies, kun pesäpallomaila hanurissa seksuaalista
vapautumista teeskenteli.

Siinä minä olin, kalliolaiskolmion urbaanipöntöllä työntelemässä elastista isohoota, kun mielenkulman alle lipsahti ajatusta etäisesti muistuttava knölli; mistä mä oon tiätsä tulossa? Minne tää jengi menee? Kuka meitsi on? Mikä on niinku mun ihqoma juttu?

Kateudella katselin, kuinka rakas ystäväni, Suomi -niminen pohjoinen tasavalta, oli jo löytänyt oman juttunsa. Suomi löysi omimman identiteettinsä, tuon raastavan menestysformulan, uusrahvaanomaisesta shokkiefektistä: alkuhämärissä harjoiteltiin eukonkannoilla, kännykänheitoilla ja hyttysenläiskinnällä niin että ihan Ameriikanmaasta asti piti tulla ihmettelemään. Tappoiskuna lähetettiin purukumihirviö euroviisuihin ja lopputulos on luettavissa kansallisesta kaanonista. Viimeisimpänä vitsinä temppua uusinnetaan nimeämällä Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi Suomen perse. Ei liene pienintäkään syytä epäillä, etteikö Suomi kannikan mitalla voittaisi kulttuurikauneuskisojakin.

Jos olisin säätiöity sielun veli, löytäisin luultavasti paikkani maailmassa Hollannista - meinaan olisihan se aika nuhkeata. Alankomaat, tuo kaukainen tuhlaajaserkkumme Liberaliassa, on puolestaan asettunut identiteettiinsä jo aikaa sitten hassujen kahvikauppojen ja punaisten lyhtyjen pimentämän lihanläiskeen juovuttavassa katveessa.

Kovin paljon hammasrattaiden lonksetta on aiheuttanut iloiseen hassismaahan perustettu Veljellisen rakkauden, vapauden ja monimuotoisuuden puolue, joka myös pedofiilipuolueena tunnetaan. Vaikka ajatus saattaa aluksi kiihdyttää sylkirauhasten toimintaa, on se tarkemmin ajatellen oiva osoitus, kuinka maailma toimii ajoittain mainiosti, kun vain malttaa lukea parenteesit; kissa istuu pöydällä, demokratia ja sananvapaus kukoistavat ja muutama torspo nauretaan ulos yhteisöstä, ihan viralliseen rekisteriin. Muistan jostain lukeneeni (en löydä linkkiä) yhden kolmesta puolueen jäsenestä jo menettäneen opinto-oikeutensa lastensuojelualalla jäsenyyden tultua ilmi. Että niin se maailma vaan pelaa. Ehdotankin käytännön laajentamista muille elämänalueille: perustetaan välittömästi esim. rattijuoppojen diversiteettipuolue, potentiaalisten pankkiryöstäjien kansallinen koalitio sekä Olof Palmen murhaajat rp. Näin moni asia ikäänkuin selvittää itse itsensä. Yksinkertaista, rakas Kate Hudson.

Ja kuin savuna ilmasta, siinä viattomana kokkarista pakaravälistä pusertaessani, minulle ilmestyi McDonaldsin rasittava mainospossu, joka ei kuitenkaan kehottanut minua syömään kanaa, vaan vaativasti toistelihe lausetta: "muuta maalle. Muuta maalle".

Niin minä siipaloin possun pekoniksi, haistatin Kalliolle emäksiset, pakkasin hammasrautani '69 Chevyyn ja - niin - muutin maalle etsimään todellista itseäni, syvintä minuuttani, aidointa olemisen tapaa.

Että täällä sitä nyt ollaan, maalla, ilman kaapeliteeveetä, kesäklubia ja kaukolämpöä. Olen saanut paljon uusia ystäviä, kuten naapurini nahkanaaman, joka on hiljainen kaveri, mutta perin innokas sahailemaan saunapöllejä. Lähistöllä majaileva Niskasen punertava perhe on myös tullut läheiseksi ja saanut minut ymmärtämään muutamia maanläheisiä asioita, kuten, lainatakseni itse isäntää, "tärkeintä on, että nää intiimit asiat pidetään ihan perheen sisällä". Kirkkainta minuuttani en kuitenkaan vielä ole löytänyt.

Muutamia ennenkokemattomia asioita on toki tullut eteeni, kuten ilmassa sinkoilevat pienet lihaklöntit, jotka vinkuvat ja sirkuttavat omituisesti. Niitä minä olen sitten pienoiskiväärilläni pudotellut, mutta eivät paskiaiset ole ainakaan vielä vaienneet.

Myös puutarhassani sijaitsevasta maakerroksesta puskee jotain omituista vihreää karvaa, jota pitää katkoa terävillä esineillä, ettei se aivan villiinny. Olenkin kutsunut jo hyvän ystäväni agentti Appelsiinin apuun taistelussa vihreää uhkaa vastaan. No, toisaalta, kuten olen yleensä tavannut sanoa, "ei mitään, mitä ei voisi napalmilla hoitaa".

Notta eiköhän se itseys sieltä, kun vähän malttaa ravistaa. Että terveisiä ja tiedoksi vaan tutuille ja hutsuille sinne pressokupin ja tuontioluen äärelle: sauna palaa ja nisupulla porisee uunissa.

Emmekö me vain rakastakin hekumallisia aasinsiltoja?

Posted by mitvit at 10:59 AM | Comments (7)