lokakuu 13, 2006
:: kriittinen nero puristaa timantin
"Ainoa hyväksyttävä syy luopua sinkkuudesta on se, että kohtaa vertaisensa, tai paremman." - Viivi Avellan
"Jos kaikki suunnitellaan voittoja eikä ihmisiä varten, syntyy pahoja ristiriitoja ihmisen suhteen." - Samuli Paronen
Mitä yhteistä on Samuli Parosella ja Viivi Avellanilla? No, aika paljon. Molemmat ovat kirjailijoita, joilta on julkaistu tekstiä, joka saa tuskallisen punan nousemaan lukijan hapoille väsyneistä pohkeista aina kiusaantuneisuudesta kiristyneille poskille saakka.
"Myös huippu-urheilusta on meillä tullut lähes uskonto." - S.P.
Kuolleista ei pidä sinun pahaa puhuman, varsinkaan ei kirjallisuuden Pantheonissa tuonpuoleisuuttaan viettävistä. Puhukaamme siis hieman pahaa kuolleista. Paskojen kirjojen lukeminen on joskus omituisen puhdistavaa. Iloinen kommunistiystäväni - hän jonka ironiasta vapaata makuuhuonetta koristaa valtava Lenin-juliste - sai taannoin ujutettua Mustanaamiovuosikertojeni väliin Samuli Parosen postuumin Testamentti -teoksen, jonka kirjailija Hannu Mäkelä on koostanut Parosen sanomalehtien kulmiin ja muihin kotitalousjätteisiin riipustamista aforismeiksikin luokitelluista ajatusaihioista.
"Nykyinen elämäntapa ei sisällytä elämää eikä sen tulevaisuutta." -S.P.
Jos minä mitään aforistiikasta ymmärrän, mikä on toki kovin epätodennäköistä, tulisi aforismin olla tiivis, tuore, oivaltava, yllättävästikin muotoiltu ajatus, mielipide tai näkökulma. Testamentin jokaisella aukeamalla myötähäpeän tunne on hiuksia kihartava. Teos on rajua vasemmistopropagandaa, liki vainoharhaisia sohaisuja vallan ja pinnan kulttuurin ydintä tavoitellen. Tähän asti kaikki voisi olla aivan hyvin, vaan kun ylöspano on epäoivaltavaa, naiivia, raakilemaista ja yksitoikkoista, jäljelle jää vain vanha vihainen mies, josta maailma ajoi ohi - ellei jopa yli - jo kauan sitten; mies joka huitoo hädissään ilmaan, koska kaikkialla on "niitä" - ja osuu niin harvoin, että sen luulisi olevan miltei mahdotonta.
"Ihminen pyrkii maksimoimaan hyvinvointinsa, ja toisten pahoinvointi edistää tavoitteen suhteellista toteutumista" -S.P.
Minullakin on muistikirja, johon joskus kirjoitan ideoita, kuten "tissit ovat kivoja, varsinkin naisten", mutta kuolisin häpeästä jos joku niitä joskus postuumisti julkaisisi. En suuremmin tunne Parosen muuta tuotantoa, mutta kirjoittajan nauttimasta arvostuksesta päätellen Mäkelä ja Otava ovat tehneet Paroselle karhunpalveluksen keräämällä ja julkaisemalla epäkypsiä, oivallusta vailla olevia katkeria vuotoja. Tai sitten kotimainen aforistiikka nyt vain on aika karua, mikä ajatus toisinaan vilahtaa kudoksissa aforismeihin törmätessäni. Sääli, sillä monessa luulen voivani samastua Parosen ja muiden vasemmistoraaputtajien perimmäiseen maailmankuvaan.
"Lätkä on tyhmää ja sit kans toi vormula saastuttaa maapalloa." -mitvit
Paskasta kirjallisuudesta innostuneena ajattelin blogistisista ja elämänkatsomuksellisista syistä lukea Viivi Avellanin Sinkkunaisen käsikirjan. Päätin mennä siis rohkeasti sinne, minne ilokseni vain muutama sata suomalaista on työntynyt aikaisemmin. Vaan kun luin Viivin kotisivuilta otteita kirjasta, kuolin niille sijoilleni, enkä niin ollen voinut ostaa, saati lukea kirjaa.
"Äijämies tekee mitä lystää. Hänen mustavalkoisia mielipiteitä ei voi muokkaa, sillä hän ei kuuntele muita." - V.A.
Onneksi kirja jäi ostamatta, sillä sivun otteiden perusteella kaikkinainen kommentointi olisi vain tuuleen huutamista ja kärpäsen siipien repimistä. Silti, yhtä jään ihmettelemään: eikö Tammelta löydy kustannustoimittajaa, joka osaisi ampua alas edes karkeimmat kielenmurhat? Kuka tuon opossuminraatoa muistuttavan, tunnistamattomaksi pahoinpidellyn tekstiulosteen on oikolukenut? Lukihäiriöinen Freddy Krueger?
Jopa Parostakin kiehtovampi maailmankuva kirjasta näiden lyhyiden näytteiden perusteella toki välittyy. Sääli vain, että samainen maailmankuva henkii päälle kaikkialta muualtakin. Arvostelen teoksen siis lukematta sitä, kielellä, jota sen kirjoittajakin ymmärtänee:
En panis!
Vaan on Parosella ja Avellanilla toki muutakin yhteistä kuin kyky epätyydyttää: kummastakin löytyy artikkeli Wikipediasta. Sen sijaan monesta muusta kirjallisesta kyvystä artikkelia ei löydy ja sekös suivaannuttaa. Vanhaa insinööri-labradorinnoutaja -vitsiä mukaillakseni, ei mikään ole niin pehmeä kuin lapsen pylly, paitsi runoilijan itsetunto. Niin Etabloituneet kuin ei-niin-tunnustetutkin suomikirjurit ovat kuitenkin keksineet populaariin kaadettujen kirjallisuuspalkintojen ja kustantajan hylsyjen katveessa oivan tavan kohottaa profiiliaan: kirjoitetaan itsestä artikkeleita Wikipediaan. Ihan oikeasti jätkät, eikös tuollainen nyt ole, meille kantaupseereille ominaista slangia käyttääkseni, vähän spedeä?
Kaikki haluavat tietysti olla hyväksyttyjä, tunnustettuja, näkyviä. Minä jos kuka tiedän, miten pahalta tuntuu, kun omaa kristallinkirkasta neroutta ei huomata, vaikka se loistaa jopa aamuisin vessanpöntöstä, mutta että jaetaan prenikoita itselle? Ei se varmaankaan väärin ole, hupaisaa se on kyllä. Minun täytyy myöntää, että en koskaan ole ymmärtänyt Timo T.A. Mikkosia, jotka lisäävät kirjaimia fasadiinsa. Kyse lienee samasta porukasta, joka silmät kiiluen lähettelee ansioluetteloaan Kuka kukin on -teokseen. Lotjonpohjan perunakellarissa, jossa vietin lapsuuteni, ei tavattu laatia säkeitä itsestä. Vaikka minä olen tietysti vain saamaton, tyhmä ja katkera.
On kaunis ajatus, että tietämystä modernista lyriikasta ja sen tekijöistä pyritään kohottamaan tuottamalla informaatiosisältöä eri medioihin, mutta siitähän ei ole oikeasti kysymys, jätkät. Hei jätkät? Jos ei muusta, sen huomaa yhteisöllisestä itkusta ja pyhästä vihasta kulttuurirahvasta portinvartiostoa kohtaan, kun joku ei saakaan saavutuksiaan matrikkeliin, joka oikeuttaa olemassaolon, ellei suorastaan takaa kuolemattomuutta. Vanhaa lapsen pylly-runoilija -vitsiä mukaillakseni, ei mikään isoa kanonisointia niin kuin tuntematon jumala, paitsi tuntematon nykylyyrikko. Ottamatta kantaa J.P. Sipilän runoilijanlaatuun, joka näytteiden perusteella saattaa olla hyvinkin merkittävä, mutta syvempään en omaa kokemusta tai osaamista, pyydän: älkää moittiko tietosanakirjaa siitä, että se toimii omien toimituksellisten periaatteidensa mukaisesti. Ja kirjallisuusheebot hei, kirjoittakaa pliis niitä tekstejä edes toinen toisistanne, niin se saattaa muistuttaa etäisesti kunniallista toimintaa, eikä silkkaa pönötystä.
Onpa jumalallisia, väärinymmärrettyjä armolahjoja toki muillakin kuin nykyrunoilijoilla. Nuoruudessani, vielä kaitaa polkua vaeltaessani, kuulin usein ihmeellisiä tarinoita hurskaista, jotka silkkaa pyhyyttään puhuivat hurmion saavutettuaan jo ammoin kuolleilla kielillä. Tämä tieteellisesti kyseenalaistamaton ihmetapahtuma ei tietenkään koskaan osunut kohdalleni, en edes päässyt todistamaan moista, niin eksyksissä ihmisraukka kuitenkin olin. Asia vaivasi aina minua jonkin verran, sillä olisihan se aidosti ihmeellistä, jos kuulisi Turonkönkääläisen syntisäkin polottavan muinaista arameaa. Ja nytpä vihdoin sain tämän ihmeen todistaa. Sana ja ylistys -seurakunnan pyhät miehet pistävät kielellä koreasti.
Mutta mitä hel... Jätkät tilailevat pizzaa? Minä olin kuvitellut, pelännytkin, että mulina olisi jotenkin uskottavaksi hioutunutta, mutta tämä rapa pepe sekere popo on kyllä niin huonoa ja juntin kuuloista, että minua ihan oikeasti hävettää näiden silmänkääntäjien puolesta. Oli oikein pakko kokeilla ja totesin pystyväni heti tuottamaan tuhat kertaa uskottavampaa pseudokieltä, vaikkei minulla ole edes lahjoja, armosta nyt puhumattakaan. Pieni vinkki: vähän enemmän kurkkukorahtelua ja pientä oppia vaikkapa Nama-heimon jännittävästä kluksutuksesta, sitten ihan helvetisti treeniä niin hauraimmat saattavat pudota tuohon. Siitä olen nimittäin huomattavan varma, että tuo armolahja ei ole Jumalasta, vaan pikemminkin ihan perseestä. Muutenhan tuo videon meiniki on tietenkin silkkaa timanttia. Mutta minä nyt olenkin vain tällainen tavallinen suomalainen pimeyden enkeli.
Kun tämä meni tämmöiseksi hanurinsoitteluksi, niin loppuun haluan siteerata Bob Helsinki-mainostoimiston AD Joni Kukkohovia hänen kertoessaan Hesarissa uudesta Seppälän mainoskampanjasta, jossa käytetään malleina ns. taviksia:
"Haluamme demokratisoida muodin kulutuksen.”
Tähän ajatukseen jätän teidät tänä epäonnen perjantaina. Älkää liukastuko hevonpaskaan.
Posted by mitvit at 13.10.06 16:38
Parahin MitVit,
Kuuseen kurkottajan on terveellistä saada maistaa katajan kapsetta, ja erityisen lohdulliselta se tuntuu tullessaan näin korkealta taholta. Siitä siis vilpitön kiitos. Pönötystä en kuitenkaan myönnä, arviointivirheeni toki. Ajattelin vain helpottaa niiden ihmisten nälkää, jotka googlettavat nimeäni. "Karri Kokon" jälkeen ylivoimaisesti suosituimpia tuloväyliä meikäläisen tontille ovat muuten "Jackson Pollock" ja "golden showers", joista kummastakin minulla on vain tekstuaalista kokemusta. Empiriaan perustuvaa ja sitä kautta neutraalia tietoa niistä lie löytyvän ihan muista lähteistä. Ei kun jatketaan sottaamista. Furthur!
Posted by: Karri at 13.10.06 17:50Siis aika raakaa pilaa saarnaajista tossa sana ja ylistys -videossa. Pääseekö nykyään muuten oikeuteen jumalanpilkasta? Kovasti yrittävät.
Se vasen suora kaverin naamaan oli kyllä hyvä. Kerran Italiassa katselin paikallista aamu-TV:tä, jossa oli jotain kömpelöitä mainoksia juontajien vetäminä. Siinä sitten juontajatar töräytti äijäkolleegansa silmään aimo annoksen aurinkovoidetta. Loppuohjelma oli hauskaa seurattavaa. Vahingonilo paras ilo.
Posted by: kervå at 13.10.06 18:03Hohoo! Kyllä minuakin Samuli Parosena vituttaisi, jos keskeneräisiä, sanomalehtien kulmiin kirjoittamiani lötkäytyksiä julkaistaisiin "testamentti"-nimen alla suurina aforismeina. Minusta tuo on kyllä melko rikollista. Silti suosittelen Parosen teksteihin tutustumista, siis niihin, jotka ihan hänen luvallaan julkaistiin.
-minh-
Ja minä kun luulin olevani itse tyhmä, kun tämän vuoden Kirjamessulla tavasin aforistikkojen osaston seinältä näitä Parosen viimeisiä enkä tajunnut niistä hittojakaan *sliuks*.
Kategorinen alemmuudentunto on ensimmäinen tulkinta-avain - sen jälkeen heitetäänkin usein nippu mäkeen.
Merkintäsi kaksi ekaa sitaattia sopisivat kyllä Hehän ovat kuin kaksi marjaa -sarjaan.
Posted by: marimba at 13.10.06 19:23hemmetti... tämä blogi on aivan pakko lisätä kirjanmerkkeihin, siis ihan oikeasti... koko soopa (en tarkoita että se olisi soopaa) oli aivan mahtavaa luettavaa. toivottavasti en ole mielesäsi t.a. mikkonen...
enkä minäkään myönnä hakeneeni kunniaa, kukkulaa tai mainetta... koko hässäkässä on käynyt nyt ihan puin päin... jos artikkelini (en tiennyt että itse lisääminen on niin suuri rike, nyt tiedän ja sinänsä ymmärrän sen... nekä ensin tiennyt että joku oli poistanut sen) olisi hiljakseen uponnut wikipedian artikkeleiden joukkoon se olisi uinunut siellä ruususen unta omassa rauhassaan, kunnes jos jostain syystä wsoyt sun muut ottaisivat minut siipiensä suloiseen syleilyyn tulosvastuulliseen maailmaan...
mutta nyt minua jopa harmittaa, että en ollut näin nerokas ja suunnitellut koko äänestystaistoa, jonka myötä nyky(päivän)runous (sillä runojahan "julkaistaan" netissä päivä vauhdilla) on löytänyt tilaa monen sellaisen ajatuksissa (jos katsoo kävijämäärän 300% kasvua kotisivuillani ja s-posti-liikennettä--- ja varmaan on karrillakin yms. liikenne lisääntynyt (toiv. ei vain väliaikaisesti), joka ei sille e.leinoa pidempää ajatusta ole antanut.
mutta vilpittömästi pidän blogistasi ja tavastasi kirjoittaa...
jatketaan omilla teillämme ja ties vaikka ne risteäisivät useammankin kerran,
jani
Posted by: jpsipila at 13.10.06 21:01Hyvä pelastus Karri Kokolta.
Tässä lyhyessä ja surkeassa elämässämme maapallolla ei ole koskaan pahitteeksi jos kanssaeläjä osoittaa inhimillisyyttä ja itseironiaa. Pönötys ja kunnian himo (kirjoitettuna erikseen), esim tämänpäiväisissä Nobel- tai Nobelitta-jäämis -puheissa taasen loitontaa ihmistä toisesta.
Mutta että nörtti ja rahvas ei tunnista korkeata runoutta - parnasso sentään!
Hyvät Karri ja jpsipila: Jätkät, minä tunnen tuon taktiikan, sitä kutsutaan "kuoliaaksi syleilemiseksi", ja.. se... toimii oudon... tehokkaasti.. näägh..
Hyvä Karri: Yhtään väheksymättä ihmiskunnan karrikokon nälkää, hiipii mieleeni kysymys, eikö ole ihan hyvä, jos ihmiset googlettamalla nimeäsi päätyvät kotisivuillesi? Mut hei, nämä nyt vaan ovat tällaisia jutskia. Sottaamisiin ja tota, eh, furthur vaan sinnekin.
Hyvä jpsipila: Alkaa perjantain suloinen punaviini vaikuttaa? Niin täälläkin, veliseni, niin täälläkin. Minulla on aina ollut vaikeuksia ymmärtää, miksi ihmiset pitävät lisääntynyttä liikennettä hyvänä an sich, mutta kai se liittyy jotenkin myymiseen. Muuten en lainkaan kyseenalaista vilpittömyyttäsi asiassa jos toisessakaan. Jatketaan sanoi Sokrates kun jalkaansa ampui. Teiden risteäminen on aina mukavaa ja uskon näin tapahtuvan. Siihen asti!
Hyvä minh: Sen verran selvennystä, että Parosen Testamentti on Mäkelän esipuheen mukaan ainakin jossain määrin Parosen itsensä siunaama. Joskin esipuheen aloituksen voi tulkita kyllä useammalla tavalla (kursivointi omani): "Tämän kirjan toimitustyön sain eräässä mielessä tehtäväksi jo Paroselta itseltään hänen kuolinvuoteensa ääressä..." Mene ja tiedä, sanoi entinen mies kun meni ja tiesi.
Posted by: mitvit at 13.10.06 22:26Kuoliaaksi syleilyä tai ei, on se kuitenkin syleilyä, veli hyvä, ja perustuu siihen että täällä, toisin kuin toisaalla, viinillä tai viinittä, saa muistutuksen siitä kuinka hyvää itselleen nauraminen tekee. Voi kun sen muistaisi!
Posted by: Karri at 13.10.06 22:58Karri hyvä, sanopa muuta!
Posted by: mitvit at 14.10.06 01:01Tavallaan harmittaa että menivät halimaan toisensa kuoliaiksi näin äitelän kunniattomalla tavalla. Hyvin alkanut taisto tyrehtyi alkumetreille. Ja blogikin kai loppuu tähän. R.I.P.
Posted by: Anni at 14.10.06 03:11niin se on outoa... tekeekö se hyvän mielen, vai onko kyse sitten jostain konkreettisesta (kävijämäärä) joka antaa itselle itsetuntoa... sitä ei tiedä, mutta kaippa meille kaikille kuluttajille myyminen on osa elämää ja hymyä, olisi tekopyhää väittää, että haluaisi olla yksin ajatuksineen (intrenet wikipediasta puhumattajaan) olisi silloin hyvin tylsä paikka... nyt eniten nautin youtuben itsetehdyistä musiikkivideoista...
jeshpoz jatketaan
Miksi ihmeessä olet lukenut Parosen Testamentti-teoksen vaikka mieheltä on ilmestynyt kunnollinen aforismikokoelmakin (Maailma on sana)?
Testamenttihan on koostettu Parosen sanomalehtien kulmiin yms. riipustamista ajatusaihioista, kuten sinäkin toteat. Tällaisten ajatusaihioiden julkaisemisesta postuumisti voi olla montaa mieltä, mutta ainakin niitä arvioitaessa ne tulisi lukea ja arvioida sellaisina. Niin ehkä olet tehnytkin.
Parosen tekstin luonnehtiminen rajuksi vasemmistopropagandaksi on korkeintaan puolitotuus, sillä Paronen oli myös ankara vasemmiston kritisoija.
Minun mielestäni Parosen lauseet ovat edelleen ajankohtaisia. Tässä niistä muuutamia Maailma on sana -kirjasta:
"Ne laskevat keskiarvoja kohtuuttomuuksiensa peitteeksi."
"Suomi kuuluu hyvinvointivaltioihin, suomalaiset pahoinvointikansoihin."
"Ihminen kasvaa hitaammin kuin tappaja."
"Jos tahdot hävitä sodassa, mene rintamalle. Jos tahdot voittaa, ryhdy myymään kranaatteja."
"Välineet ne tuloeroja tekee rosvoillakin: toisella sorkkarauta ja tiirikka, toisella Jumala ja laki."
"Eivät meitä syyt kiinnosta, etsimme syyllisiä puhdistuaksemme heidän veressään."
"Jos oikeisto tekisi kuten se puhuu, se olisi vasemmisto. Jos vasemmisto puhuisi kuten se tekee, se puhuisi kuten oikeistolle sopii."
"Karja syntyy paimentaen."
"Kaikki eivät voi paeta riviin."
"Emme tiedä. Myymme sitä Jumalana."
(Samuli Paronen)
Posted by: S ami Fe ir in g at 15.10.06 22:49Hyvä S ami Fe ir in g: Kuten, kieltämättä itselleni ominaisen epäselvästi, yritin tuossa merkinnässäni ilmaista, sain Testamentin lahjaksi. Siksi siis aloitin siitä. Olet aivan oikeassa, että aihioita lukiessa luonnoksenomaisuus tulisi ottaa huomioon. Koska tutustuin Paroseen teoksen kautta ensi kertaa, se kenties oli jossain määrin vaikeampaa.
On syytä painottaa, että merkintäni ei ollut kirjallisuusarvioksi tarkoitettu, vaan keveätä huomiointia minulle tapahtuneista tai näkyvistä asioista. Lisäksi korostan, että olen täydellinen diletantti niin Parosen, kuin aforistiikan ja lyriikan suhteen yleisemminkin. Se ei tietenkään, valitettavasti, koskaan ole estänyt minua heiluttamasta huuliani.
Vasemmistopropaganda on tietenkin huono ja turhan jyrkkä sananvalinta. Kuitenkin, Testamentin pohjalta mielikuvani, nyt jo osittain haalistunut, Parosesta on, että mainitsemasi "vasemmistokritiikki" kohdistuu lähinnä valtavasemmiston kyvyttömyyteen noudattaa omaa doktriiniaan, ei niinkään vasemmiston oppeihin ja maailmankuvaan sinänsä. Hyvä esimerkki on tuo kommentissasikin lainaama ""Jos oikeisto tekisi kuten se puhuu..." alkuinen aforismi.
Kaikkein eniten minua Parosen teoksessa - ja maailmankuvassa - tökkii kuitenkin tietty synkkä ja syvä huumorintajuttomuus. Vähäisellä kokemuksellani miltei uskaltaisin laajentaa tätä kotimaiseen aforistiikkaan ylipäänsä - voinet osoittaa ennakkoluuloni vääräksi. Testamentti on niin täynnä vihaista maailmantuskaa ja kaikennieleviä teemoja, että se tukehduttaa lukijan aika alkusivuille. Pieni absurdius, hetkittäinen keveys ja kenties jopa toivon pilkahdukset virkistäisivät paranoidia vaikutelmaa kummasti. Tämä raskasmielinen huumorintajuttomuus näkyy erityisesti näkökulman asetelmallisuudessa: on olemassa pahat Ne (valtaapitävät aina ja iankaikkisesti) ja ulkopuolinen kirjoittaja, joka pukeutuu liki profeetalliseen hyveen kaapuun julistaessaan tuskaista tietoaan siitä, kuinka maailma on ja kuinka sen pitäisi olla - tai itse asiassa jälkimmäistä vähemmän, vaihtoehtoja kun ei juurikaan esitetä. Kirjoittaja ei ikäänkuin koskaan aseta itseään alttiiksi, ei myönnä osallisuuttaan, tunnusta syntejään, vaan osoittaa aina sormella muita, rosvoja ja sotaherroja. Se on minusta kauhean raskasta ja epäkiinnostavaa.
Tai yksinkertaistaen: 200 sivua käninää kuinka kaikki ovat ahneita ja maailma on ihan perseestä, on aika raskasta kahlattavaa.
Tarkoitukseni ei ole opettaa Parosta, se taitaa olla vähän myöhäistäkin, mutta itse lukisin huomattavasti mielummin vaikkapa lainaamasi aforismin
"Ne laskevat keskiarvoja kohtuuttomuuksiensa peitteeksi."
muodossa
Laskemme keskiarvoja kohtuuttomuuksiemme peitteeksi.
Se olisi minusta jotenkin rehellisempää ja inhimillisempää. Minusta hyvä kirjoittaja, varsinkin näin isojen aiheiden äärellä, paljastaa vähän omaa kaulaansakin. Mutta hei, minä luenkin enimmäkseen Mustanaamioita. Siinä on myös aika mustavalkoinen kaveri - itsestäni nyt puhumattakaan.
Posted by: mitvit at 16.10.06 10:21"En suuremmin tunne Parosen muuta tuotantoa"
On se kirjoittanut yhden sympaattisen romaanin 40-luvun lopun merimieselämästä, "Laiva".
Posted by: Panu at 16.10.06 16:43Ei ollut hauska postaus.
Posted by: kriitikko at 22.10.06 17:40"Hohoo! Kyllä minuakin Samuli Parosena vituttaisi, jos keskeneräisiä, sanomalehtien kulmiin kirjoittamiani lötkäytyksiä julkaistaisiin "testamentti"-nimen alla suurina aforismeina. Minusta tuo on kyllä melko rikollista."
Samaa mieltä. Ja olosuhteen ollessa mainittu, ei pitäisi miestä postuumisti mennä kyseisen kokoelman perusteella pilkkaamaan.
Posted by: kriitikko at 22.10.06 17:45
