Hienosti sanottu. Amen. Ja Salaam aleikum.

Ei tähän tarvitse lisätä mitään. Ei oikeastaan olisi tarvinnut enää kommentoidakaan. Moista rauhallista, kylmäpäistä ajattelua kaipaisi enemmän jokaiseen maailman kolkkaan.

Sanat suustani. Ja maa jalkojen alta. Hienoa!

"Olen yrittänyt kuvitella sanaa, piirrosta tai kirjoitusta, joka voisi saada minut sellaisen raivon valtaan, tuntemaan itseni niin loukatuksi, että olisin valmis äärimmäiseen väkivaltaan ilmaisijaa kohtaan. Minä en keksi sellaista."

Kuvakaappaus blogilistasta, jonka keskipalstan yläreunassa (ylettyen ajoittain tekstin päälle) vilkkuu kirkkaanvärinen kansainvälisen brändin mainos?

Kyllä.

Tyhjentävästi sanottu ja puhuttelevasti muotoiltu. Mutta minä olinkin jo etukäteen samaa mieltä, vaikka en olisikaan osannut sitä yhtä kirkkaasti ilmaista. Haluaisin pystyä näkemään tuon merkinnän hartaan muslimin silmin. Haluaisin tietää, mikä siinä muka mättää, mistä kohdasta voi muka olla eri mieltä.

Haluaisin myös lukea jonkun muslimien oman mitvitin vastaavanlaisen kirjoituksen. Ymmärtäisinkö sen luettuani vieraan näkökulman paremmin vai olisiko siinä jokin perustavanlaatuinen epäloogisuus? Olisi kai, muutenhan tällaiset konfliktit olisivat kaatuneet omaan älyttömyyteensä jo aikoja sitten.

Muttaku mulla on paha mieli!

Erittäin hyvä kirjoitus. Tosin jos lukisin tätä muslimina kokisin sen, että julkaiset kuvat uudestaan, vaikka olen ilmaissut niiden loukkavan minua, hieman vähemmän yhteyttä rakentavana. Vähän niin kuin, että ojennetaan kättä samaan aikaan, kun toisella yritetään tuupata nurin. Vähän niin kuin, että ähäkutti, teen näin, koska voin ja sinuahan se ottaa päähän, lällällää. Ilman kuvia tämän saman kirjoituksen voisi julkaista vaikka arabimaissa aitona ja vilpittömänä keskustelunavauksena. Ne muslimit, jotka ovat suhtautuneet rauhallisesti tapahtuneeseen jäävät nyt valitettavasti ilman ääntä, kun kaikki mistä puhutaan on äärimuslimien uhkailu ja aseiden kalistelu.

Minä en ymmärrä tuota, että kyseinen tanskalainen sanomalehti ja muutkin tahot oikeuttavat tuollaisen uskonnolliseen ja etniseen taustaan liittyvän loukkauksen sananvapauteen vetoamalla. Sananvapauteen vedoten pitäisi myös sitten periaatteessa hyväksyä antisemitistiset kannanotot, eikö vain?

Mun mielestä ei sanavapaus, eikä mikään muukaan "vapaus", oikeuta sitä, että tiettyjä ihmisiä voidaan herjata ja rienata.

Anonyymille:

Minä en ymmärrä tuota, että suvaitsevaiseksi itsensä luokittelevat ihmiset oikeuttavat näitä islamilaisia lähimmäisiämme uhkaamaan pohjoismaisten lähimmäistemme henkeä ja terveyttä pyssy kourassa, puhumattakaan että Tanskan, Norjan, Ranskan tai Saksan valtioita vaadittaisiin pyytämään anteeksi sananvapauttaan. Suvaitsevaisuuteen vedoten pitäisi myös sitten periaatteessa hyväksyä se, jos pilakuvasta suutahtanut mujahideen täräyttää jonkun aivot pellolle, eikö vain?

http://shobakvoices.blogspot.com/2006/02/muslim-mountain-out-of-danish-molehill.html

Joo. Hyvä oli teksti. Näin puhutaan kasvoista kasvoihin.

Tässä tilanteessa on se viimeinen mahdollisuus miettiä väkivallan oikeutta uhata ei-väkivaltaista sanan- ja mielipiteenvapautta.

Vitsi ei ole avoin loukkaus. Mutta jos se siihen pyrkii, se on huono vitsi - itse asiassa se ei ole vitsi lainkaan.

Mutta minun mielestäni nuo tanskalaisen pilapiirtäjän kuvat eivät ole loukkauksia. Ne ovat nimenomaan vitsejä.
Ja jos muslimiteokratia ne toisin tulkitsee, niin asiat ovat todella - todella huonolla tolalla.

Ehkäpä tuo kasvoista kasvoihin keskustelu onkin liian myöhäistä silloin, kun viha on jo saanut oikeutuksen ja vallan muslimiväestössä...

Bad Moon is Rising from Middle-East - once again!

Hyvin sanottu, Mitvit. Kiitän.

Älkää täällä kiitelkö. Menkää ja tehkää muutkin tuossa yllä esitettyjen ajatusten opetuslapsiksi ja ennen kaikkea eläkää ja toteuttakaa itse tätä ajatusta blogeissanne (ja kaikkialla muuallakin). Ei se niin toimi, että omalla taholla vaikenee tai asettuu jopa tukahduttajien puolelle ("voishan ne danskut olla niinq kilttei muslimeille"), ja käy sitten taputtelemassa Mitvitiä selkään sananvapauden puolustamisesta.

Tässä vielä villen hyvän linkin lisäksi toinen esimerkki ääriainesten ylireagoinnin tuomitsevasta muslimista:
http://www.altmuslim.com/perm.php?id=1642_0_25_0_C

"Mun mielestä ei sanavapaus, eikä mikään muukaan "vapaus", oikeuta sitä, että tiettyjä ihmisiä voidaan herjata ja rienata."

Anonyymi unohtaa, että ketään ihmisiä ei ollakaan herjattu. Profeetta on kuollut lähemmäs puolitoistatuhatta vuotta sitten. Avain tämän konfliktin käsittelyyn on se, että tämä profeetta ei ole henkilö, sillä ihmisoikeudet koskevat vain henkilöitä. Profeetta on osa uskontoa. Uskonnot taas ovat ideologioita, koska niitä käytetään kuten ideologioita. Ja jos uskontoja ei saa pilkata, ei saa pilkata sosiaalidemokratiaakaan. Tästä lähtökohdasta on itsestäänselvää, että profeettaa ja sikäli islamia saa esittää pilkallisessakin valossa. Toki tapa tällä kertaa oli melkoisen väsynyt.

On yksinkertaisesti mahdotonta ajatella, että yhden politiikkaan sotkeutuvan ideologian, tässä tapauksessa islamin, opinkappaleet korotettaisiin kritiikin yläpuolelle. Se on nimittäin nimenomaan se tapa, jolla moniarvoisuuden hyväksyvä yhteiskunta menetetään.

Jos muslimit suuttuvat kyseisistä kuvista näin älyttömästi, niin miksi kuvat on pakko hieroa niiden naamaan sananvapauden keppihevosella. Mitvitin kirjoitus olisi huomattavasti parempi ilman näitä kuvia, kuten Hurina totesikin. Mikä pakko on loukata muita ihmisiä tietoisesti ja toistuvasti. Ovatko rasistiset piirrokset nyt hyväksyttäviä? Miksi kenelläkään ei ole vastaavaa tarvetta pilkata kristittyjä tai juutalaisia? Itse olen kristitty ja kannatan sananvapautta, mutta en toisten ihmisten loukkaamista.

Muslimeja ärsyttänee enemmän Tanskan vähättelevä suhtautuminen asiaan. Euroopan lehdistön ja mitvitin toiminnasta tulee mieleen jenkkien pakonomainen tarve levittää omaa maailmankatsomustaan muille.

Sinänsä nurinkurista, että muslimien reaktio nimenomaan alleviivaa kuvien stereotypiaa.

Hyvin sanottu, Minä vaan. Ansiokas tämä Mitvitin kirjoitus, tyhmä kuvitus.

Olen tuossa leipätekstissä mielestäni aika lailla selkeästi ilmaissut kantani tässä asiassa, joten en sitä tässä toista. Totean vain, että kukaan ei voi olla samaa mieltä tuon tekstin kanssa ja samalla tuomita kuvitusta. Se on looginen mahdottomuus.

tyydyn vai - lähinnä retorisesti - kysymään, mikä kohta kirjoituksesssa jäi epäselväksi? Voiko kakkua todella syödä ja säästää? Eri mieltä saa tietysti olla.

Lainaan jälleen, ehkä miljoonannen kerran, itselleni alati rakkaammiksi käyviä Salman Rushdien sanoja Marginaalin Janin Suomennoksena:

"Ajatus vapaasta yhteiskunnasta, jossa ihmisiä ei koskaan loukata tai ärsytetä, on absurdi. Samoin on ajatus siitä, että ihmisillä pitäisi olla oikeus vedota lakiin, joka suojaa heitä loukatuksi tulemiselta. Täytyy esittää perustavanlaatuinen kysymys: haluammeko elää vapaassa yhteiskunnassa vai emme? Demokratia ei ole teekutsut, jossa ihmiset istuskelevat rupattelemassa mukavia. Demokratioissa ihmiset suuttuvat julmetusti toisilleen. He riitelevät kiivaasti toistensa näkemyksiä vastaan. (Mutta he eivät ammu toisiaan.)

Cambridgen yliopistossa minulle opetettiin kunnioitettava väittelymenetelmä: ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta ei saa kunnioittaa toisen mielipiteitä vähääkään. Koskaan ei pidä olla töykeä henkilöä kohtaan, mutta henkilön ajatuksia kohtaan voi olla häikäilemättömän töykeä. Minusta siinä vaikuttaisi olevan ratkaiseva ero: ihmisten tulee olla suojassa rotunsa perusteella tapahtuvalta syrjinnältä, mutta heidän ajatuksiaan ei voi ympäröidä verkkoaidalla. Sillä hetkellä kun jotain ajatuskokonaisuutta nimitetään pyhäksi, olkoon sitten kyseessä uskonnollinen tai maallinen ideologia, kun joukko ajatuksia julistetaan immuuniksi kritiikkiä, satiiria, ivaa tai halveksuntaa vastaan, ajatuksenvapaudesta tulee mahdotonta.”

Taas hienoa ja korkealentoista tekstiä.

En vaadi, että eri uskontoja loukkaavien kuvien julkaiseminen pitäisi erikseen kieltää. Tämä jätettäköön julkaisijan harkintakyvyn varaan.

Jokapäiväinen kanssakäyminen edellyttää omista oikeuksista joustamista toisen huomioonottamiseksi. Noudatatko itse elämässäsi 'sananvapauden nimissä päätä seinään' -filosofiaa. Kanssaihmisesi varmasti arvostavat rehellisyyttäsi.

Imelää.

Niin... Suomessa asuvana sinulla todellakin on _oikeus_ julkaista nuo kuvat. Sitä kai kukaan ei ollut kiistämässä. Kyse on siitä miten haluat olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Et voi muuttaa muslimimaailmaa mieleiseksesi tällä kirjoituksella, joten ainoaksi vaikutukseksi jää vittuilu, ärsyttäminen (heidän suuntaansa; suomalaisessa blogistaniassa niität tietenkin mainetta ja kunniaa). Ongelma ei käsittääkseni ole siinä, mitä kuvat vihjaavat/väittävät muslimeista, vaan siinä, että ne on tehty profeetasta. Jos muslimien kuvakielto (jota sovelletaan hyvin eri asteisena eri paikoissa) haluttaisiin/olisi tarve purkaa, sitä purkamista ei varmaan kannattaisi *aloittaa* julkaisemalla todella halventavia, pilkkaavia, alentavia kuvia kaikkein pyhimmästä.

Kuten varmaan tiedät, kuvakielto lähti siitä huomiosta, että ihmiset todella palvelivat kuvia, ja tästä haluttiin päästä. Muutkin kuvat halvensivat jumalaa ja kyseenalaistivat tämän aseman... Nykyisellään kuvakielto koskee usein vain uskonnollisia kuvia. Asiat ovat siis jo muuttuneet aikojen kuluessa. Ja jos nyt on saatava loputkin tuosta kuvakiellosta hävitettyä (itselleni tämä ei ole kovin tärkeä missio maailman asioiden joukossa, kuten arvata saattaa), niin pilakuvat profeetat eivät ole hedelmällinen lähestymistapa.

Jukka Siikala, Helsingin Yliopiston kulttuuriantropologian professori, kirjoittaa tämän päivän hesarissa (C1) mielestäni hyvin. Hänen teesinsä on, että sananvapautta ei pidä irrottaa sosiaalisesta kontekstista:

"Sananvapautta koskevan lain sanamuodoista huolimatta missään yhteiskunnassa ei ihmisillä ole oikeutta sanoa mitä tahansa, vaan sanomista määrittelevät erilaiset sosiaaliset normit. Nämä määrittelevät, mitä itse kunkin sopii sanoa missäkin tilanteessa"

Tässä pitäisi mielestäni ottaa huomioon länsimaisen sekularismin perinteen lähes täydellinen puuttuminen islamilaisista valtioista. Uskonto penetroituu elämässä paljon syvemmälle kuin meillä, ja siksi uskonnon määrittelemät normit ovat yhteiskunnallisesti huomattavasti vahvempia. Yksi näistä normista, ja kenties yksi vahvimpia, on jumalan kuvallisen esittämisen kielto. Niinkuin Siikala kirjoittaa:

"Islamilaisessa kulttuurissa profeetan pyhyyttä korostetaan olemalla kuvaamatta".

Mielestäni sananvapauden taakse ei voi piiloutua eikä sen nimissä saa tehdä mitä vaan, kuten loukata uskonto(yhteis)kunnan pyhintä pyhää. Jylland-Postenin tekoa ei ole syytä hyväksyä edes sillä perusteella, että lehdistöllä on vapautensa. Samoin Tanskan valtion ei sovi paeta vastuusta vetoamalla lehdistön vapauteen, sillä juuri valtioinstituution säätämät laithan tämän vapauden takaavat.

Tällä kommentillani en tietenkään hyväksy ääri-islamistien reaktioita, enkä väkivaltaa missään muodossa. Samoin en ymmärrä myöskään sitä, miksei Rasmunssen pyydä vilpittömimmin anteeksi kaikilta maailman muslimeilta.

Petri Burtsov, mitä tekoaan Rasmussenin pitää pyytää anteeksi?
Tuo Siikalan kommentti on typeryydessään omaa luokkaansa. Jos ymmärsin oikein niin Siikalan mielestä Rasmussen on vastuussa piirroksista, koska valtioinstituutin säätämät lait takaavat sananvapauden. Onko siellä Helsingin Yliopistossa
mitään seulontaa professoreita valittaessa.

Siis valtioinstituutio eikä instituutti.

Minun on ollut kauhean vaikea päättää, mitä mieltä olen tästä asiasta. Luettuani Mitvitin tekstin tiedän.

Niin, lehdillä on tosiaan sananvapauden takaama oikeus julkaista kuvat, vaikka se synnyttäisi kolmannen maailmansodan.

Sananvapauden taakse on kuitenkin turha piiloutua siltä, että media ei pelkästään havainnoi maailmaa neutraalisti, vaan se myös muuttaa maailmaa omalla toiminnallaan. Kuvia uudelleenjulkaisevat eurooppalaislehdet muuttavat maailmaa syventämällä tietoisesti islamin ja lännen välistä konfliktia. Ne pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että ääri-islamilla on Lähi-Idässä kannatusta myös tulevaisuudessa. Medialla on siihen oikeus, mutta sananvapauden käyttäminen tällä tavalla ei ole sankarillista, vaan typerää.

Kiitos tästä kirjoituksesta. Asiallinen keskustelu jossa osoitetaan hyvää tahtoa ja halua ymmärtää, on avain ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Jokaisella on mahdollisuus parantaa tai pahentaa maailmaa omassa vaikutuspiirissään. Se alkaa jo omissa ajatuksissa ja omassa sydämessä. Siirtyy sanoiksi ja teoiksi. Bloggareilla blogikirjoituksiksi.

Peace and Love

Kieltenope Rita Maestra alias blogimaailman arkiterapeutti nimimerkki Kops

"Tällä kommentillani en tietenkään hyväksy ääri-islamistien reaktioita, enkä väkivaltaa missään muodossa."
Asian paradoksi on, että ilman noita reaktioita et kirjoittaisi tänne minkäänlaisia kommentteja. Mikäli muslimit olisivat keskittyneet vuoropuheluun, mihin myös länsimaalaisilla olisi ollut mahdollista osallistua, mitään kohua ei olisi milloinkaan syntynyt.

Ja silloin olisi voitu yhteistuumin päätyä johtopäätökseen, että Muhammedista VOI piirtää pilakuvia, koska kukaan ei sen takia halua tappaa ketään.

Siinä yhtälöä illan ratoksi.

!!!!Mitä lässytystä!

Ensin Maurille: Kumman osapuolen – EU:n perustuslain kannattajien vai vastustajien – retoriikkaan suosittelet tappouhkauksia, joita ilman kukaan ei kirjoittaisi tänne minkäänlaisia kommentteja asiasta?

Ja mitvitille:
Tosi imelää mielistelyä kirjoituksesi. Kun sinun muslimiystäväsi kieltää siskoltaan oikeuden käydä yksin ulkona, ym. hiukan tärkeämpiäkin oikeuksia, sinä toteat, että olet halukas puolustamaan ystäväsi oikeutta harjoittaa omaa ajatteluaan, uskontoaan, vapaasti ja kenenkään häiritsemättä. Ou jee.
Kun muslimiveljeskunta lupaa paratiisin neitsyitä vääräuskoisten tappajille, ajattelet, että onneksi se oikea hyvä islam ei nyt ole äänessä. Islamhan kehottaa meitä rakastamaan! Luojan kiitos! Ja hyvän muslimiystäväsi ajattelu naisesta ja naisen paikasta on myös täysin vierasta tälle hyvälle islamille, eiks niin?
Lähdetäänkö yhdessä osallistumaan Teheranissa pian järjestettävään islamilaiseen konferenssiin, jossa holokausti osoitetaan keksityksi jutuksi? Olisi tosi hienoa olla paikalla puolustamassa konferenssissa puhuvien muslimien oikeutta ajatteluunsa.
Islam on (pitkällä) matkallaan kohti reformia (jonka kristinusko on jo kokenut), ja vanhan islamin kuolonkorina tulee vielä kuullostamaan kauhealta. Muttei sitä pidä ruveta mielistelemään ja pitkittämään.

Yksi valtava vaikeus keskusteluissa on se että vaikka henkilö A sanoo mitä tahansa, henkilö B voi olettaen ja tulkiten vetäistä siitä käytännöllisesti katsoen mitä tahansa. Erityisen karseaa jos henkilö B suhtautuu negatiivisesti ja hyökkäävästi jo valmiiksi. Ei mihinkään räjähdysalttiiseen asiaan saada sopuratkaisuja jos neuvottelijoilla on aggressiivinen ennakkoasenne. Viestintä on taitolaji. Välillä tuntuu että viesti ei mene perille millään sellaisena kuin sen yrittää esittää. Äh, mitenkähän kaikki tämänkin käsittivät? Puuh.

"Olen yrittänyt kuvitella sanaa, piirrosta tai kirjoitusta, joka voisi saada minut sellaisen raivon valtaan, tuntemaan itseni niin loukatuksi, että olisin valmis äärimmäiseen väkivaltaan ilmaisijaa kohtaan."

Musta tuntuu, että olet huomaamattasi löytänyt etsimäsi. Se on sananvapaus. Ihana termi, mutta niin on myös profeetta Muhammed toisille. Historiaamme koostuu paljolti verisistä kamppailuista, jotka on käyty sananvapauden ja "demokratian" puolesta.

Liberaali demokratia on mieleenkiintoinen juttu. Oikeastaan on olemassa kahdentasoista liberalismia. Liberalismia, jossa hyväksytään kaikki kulttuurit, kunhan ne hyväksyvät meidän käsityksemme vapaasta yhteiskunnasta. Tämän liberaalin viitekehyksen puitteissa "ne" saavat tehdä mitä huvittaa. Sitten on liberalismia, joka ulottaa liberalismin myös syvemmälle tasolle - hyväksyen liberalismin nimissä myös lähtökohdiltaan ei-liberaalit kulttuurit.

Ehkä lyhyesti voisi sanoa, että edellisessä on kyse kulttuuri-imperialismista, jälkimmäisessä politiikan kuolemisesta.

Hetken mietin mikä olisi se juttu, mikä ärsyttäisi niin paljon, että sen kohdatessani en tyytyisi vain sananvapauden suomiin oikeuksiin. Kyllä sellainen juttu taitaa olla diktatuuri, jossa oikeasti alistetaan ja tapetaan ihmisiä. Hassua sinänsä että sellaisia taitaa olla enemmän siellä lähi-idän maissa kuin täällä pohjoismaissa.

Vasta n. 40 v sitten on Suomessa ollut jumalanpilkkapolemiikki. Nykyisessä ilmapiirissä unohdetaan helposti, kuinka helppo meidän on tässä nykyisessä yhteiskunnassa kommentoida ihan kaikkea. Verratkaapa siihen tilanteeseen joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli vallitseva. Minkä luulette tilanteen olevan esimerkiksi Jordaniassa tänään?

Vaikka sananvapaus on yhteiskuntamme periaatteista se, jonka koskemattomuus tuntuu siltä kaikkein pyhimmältä asialta, on joka tapauksessa oltava jonkinlainen suhteellisuudentaju sen suhteen mitä sopii loukata ja mitä ei. Mitvit ajattelee arabimaita länsimaisten kultturikriteereiden mukaan. Oikein olisi että sitä toista kulttuuria ymmärrettäisiin.

En tarkoita, että väkivalta olisi oikeutettua, vaan sitä, että toisten vakaumusta tulee kunnioittaa. Olen yllättynyt näinkin voimakkaasta reaktiosta arabimaissa mutta myöskin yhtä voimakkaasta vastareaktiosta pohjoismaissa.

"Sananvapauden" rinnalle pitäisi tulla uusi, yhtä tärkeä asia: "sananvastuu".

Keksin nopeasti parikin aihetta, joista Suomessa olisi muutamalla pilapiirroksella saatu sisällissota aikaan:

- Pedofiilit ovat kivoja ja oikeassa
- Mannerheim oli natsi
- Kaikki lotat olivat huoria
- Juutalaisten kansanmurha oli oikein
- Huumeiden vetäminen on nastaa
- ...

Tällaisista *omiin tabuihin* osuvista olisi suonut tanskalaistenkin aloittavan sananvapautensa mittaamisen, jos kerran oli pakko.

Samuli, pitääkö anteeksipyyntöön liittyä aina joku teko? Pitääkö sen olla oma teko? Kestääkö miehen ylpeys sen, että pyytää anteeksi tekoja, joihin ei itse ole syyllinen?

Rasmunssen voi maansa johtajana aivan hyvin pyytää anteeksi maansa lehdistön käytöstä, huolimatta siitä miten "vapaa" maan lehdistö on, ja huolimatta siitä ettei Rasmunsseninalla ollut osaa eikä arpaa lehden julkaisemiin kuviin. Tämä on poliittista realismia.

Mietitäänpä tilannetta:

Rasmunssenin mukaan hän ei voi pyytää anteeksi, sillä se antaisi signaalin, että Tanska taipuu arabien painostukseen. Kuulostaa kovin Bushmaiselta ajattelutavalta - "we gotta stay in airääk so that them muslims see that we're not a bunch of quitters". Rasmunssenin mielestä kyseessä on sananvapaus ja sen puolustaminen.

Niiden, jonka uskonnon erästä tärkeimmistä opinkappaleista on loukattu, mielestä tässä ei kuitenkaan ole kyse sananvapaudesta. Rasmunssen siis määrittää itse tilanteen parametrit. Tästä tulee mieleeni Bushin Saddamille antama ultimatum, johon mennessä oli antauduttava tai muuten USA iskee. CNN uutisoi: Irakin kohtalo Saddamin käsissä. Ikäänkuin Saddam olisi se aloitteentekijä tässä tapauksessa ja hän käskisi USAa iskemään. Jos siis Tanskan johto kuuntelisi vastapuoltaan, sille saattaisi selvitä, ettei kyse olekaan heille sananvapaudesta vaan jostain ihan muusta. Silloin hän voisi pyytää anteeksi, pitää kunniansa ja "ah niin pyhä" sananvapuden toteemipaalu saisi seistä erektiossa Jyllannin niemimaan sydämmessä, loistaen sieltä valoaan euroopan valaistuneille kansoille.

Tästä asiasta on kaikilla jokin mielipide, ja iso osa näyttää puolustavan sananvapautta. Niin minäkin. Siis puolustan sananvapautta.

Mutta mihin unohtui se toisen posken kääntäminen? On nääs kovin vaikea olla täällä onnellinen länsimaisten sananvapaudesta, kun kuuntelee iltaisin raivostuneiden muslimien mielenosoituksista kantautuvaa huutoa ja katselee tienvarrella kylttejä, joissa julistetaan että kunniakas kuolema on parempi kuin nöyryytys.

Vaikka en olekaan tanskalainen ja vaikka Bahrainissa ihmiset ovat tyytyneet vain osoittamaan mieltä ja polttamaan Tanskan lipun, perjantain mielenosoitusten jälkeen jäin miettimään onko oma henkikulta vaarassa? Osaako raivostunut muslimi erottaa minut tanskalaisesta?

Omia ihanteita on hieno vaalia oman työpöydän takaa rauhallisessa Suomessa, mutta kun itse asuu muslimimaassa, asiat saavat vähän toisenlaiset mittasuhteet.

"Kaikki lotat olivat huoria". Mainiosti keksitty, kyllä tuosta tosiaan saisi aikaan suuren riidan.