Pitääkö taas tarjota kaljaa, kun kehutaan? Pistäisit vaan mailia, niin menisi helpommin.

Tisseistä ja imettämisestä olen sitä mieltä, että ne on jees, yhdessä tai erikseen. Tai siis käytännöllisesti katsoen kai aina yhdessä. Tai siis. Että mitenkä se kelle kuuluu, imettääkö joku minkävuotiaaksi lastaan? Miksi sinun pitäisi asiaa ajatella? (Okei, yhtälössä on tissi, ymmärrän.)

Herra Mitvit on hyvä ja käy lukemassa HK-blogin uusimman jutun Vieläks' sä imetät??!!.

Lisävalaistusta myös imetystukilistan kotisivuilta, http://www.lapsiperhe.net/imetystukilista/faq/taapero.php

Nimitys "taaperoimetys" on ällö, mutta itse asiassa ei ole mitään ällöä.

Siitä Nytläkkeestä uupui näkökohta jota hiukan ainakin sivutaan tuossa hk-blogin jutussa. Nimittäin se, että jos lasta imettää pitkään, lapsi muistaa, ehkä jopa hyvin kun on imenyt ravintoa äitinsä rinnasta. Ei siinä näennäisesti mitään pahaa ole - vaan jokainen mies jolta olen kysäissyt olisiko kivaa muistaa äidin tissin tuntu omassa pikku suussa on kalvennut vihertäväksi pelkästä ajatuksesta. Ja miettikää naiset, jos miehenne voisi mielessään vertailla näissä merkeissä sinun ja anoppisi tissiä. Gross!!!!!

Mitä Jeesus tekisi? Entä Freud?

Jeesus oli todennäköisesti oman aikansa kasvattina pitkään imetetty. 2000 vuotta sitten ei Henri Nestle ollut neljäntenä pyöränä tuomassa korvikejauhepurkkia Beetlehemiin.

Freudin imetyksestä on paha sanoa mitään, mutta mitä ylipäätänsä tekee mieli sanoa miehestä, joka tykkäsi puolestaan vertailla vaimonsa ja tämän sisaren rintoja keskenään...

p:la kirjoitti: "Ja miettikää naiset, jos miehenne voisi mielessään vertailla näissä merkeissä sinun ja anoppisi tissiä."

Hohhoijaa ja höpöhöpö. Lapsi imee rintaa eri tavalla ja ihan eri merkityksessä kuin aikuinen mies. Tilanne on erilainen, kiihottumista ei _yleensä tapahdu, koska naiset eivät ihan ole mekaanisia hinkkaa-tästä-niin-tapahtuu -leluja, vaan toimeen tarvitaan myös tunteet, fiilis.

Tuo "ei yleensä" siksi, että imetyskirjallisuudessa puhutaan myös kiihottumisesta imetyksen yhteydessä, tosin se ei sitten johda mihinkään. Luonto on tämänkin kivan yllärin järkännyt alunperin siksi, että jälkeläisen imettäminen olisi naiselle mieluisaa. Tästä on kuitenkin turha vetää hanakasti yhtäläisyysviivoja siihen miksi jotkut naiset imettävät pitkään. En tunnusta omalla kohdallani, enkä tunne ketään toistakaan joka tunnustaisi.

En missään tapauksessa tarkoittanut, että pitkään jatkuneeseen imetykseen liittyisi minkäänlaisia eroottisia tuntemuksia. Totesin vain, että vuosia imetetty lapsi sitten muistaa asian, ja esitin muutaman siihen liittyvän kärjistyksen. Minusta on todella häiritsevä ajatus että itse muistaisin oman imettämiseni. Tietenkin tämä johtuu luultavasti vain siitä, että sitä ei nyky-yhteiskunnassa oletetakaan kenenkään muistavan.

Jos pitkään jatkuva imetys on luonnollista, niin ehkä pitäisi olla myös luonnollista se, että tytöt alkavat synnyttää 12-vuotiaina, vai mikä se kuukautisten keskimääräinen alkamisikä nykyjään onkaan... Kun kerran luonto silloin tytöstä naisen tekee! Luonnollisuudella on paha perustella yhtään mitään, sillä juuri aktiivinen luonnosta vieraantuminen luo tietyissä asioissa perustan sivistykselle ja inhimillisyydelle.

Mutta. Ketä se haittaa - kukin tehköön tyylillään. Minä ajattelin lopettaa omien mahdollisten tulevien lasteni imetyksen viimeistään sitten, kun alkavat kommentoida maidon makua.

Pitkä imetys on nykyaikana Suomessa niin harvinaista ettei siitä ihmisillä ole välillisiäkään kokemuksia tai tietoa jotka auttaisivat niiden mielipiteiden muodostamisessa. Mukavaa vaihtelua että joku myöntää ettei välttämättä ole erikoisasiantuntija ja asia hämmentää.

Niin. Itse imetän 3,5-vuotiasta enkä kyllä osaa vastata kysymykseesi. Se on meillä vaan jotenkin mennyt niin, tuntunut, ja tuntuu, täysin luonnolliselta.

"Ja miettikää naiset, jos miehenne voisi mielessään vertailla näissä merkeissä sinun ja anoppisi tissiä. Gross!!!!!"

Näin erikoiseen ajatukseen en olekaan ennen törmännyt. Ja Vauva-palstalla on kyllä tullut törmättyä jos jonkinmoisiin mielipiteisiin :-D Jotenkin arvelen että jos nyt joku on vertaillakseen äitinsä ja vaimonsa rintoja niin varmaan tekee sitä muistaapa imeneensä tai ei. Kyllähän niitä rintoja muutenkin tulee tilaisuuksia tuijotella. Suomalaisessa kulttuurissa kun on tapana peseytyä ja pukeutua ja niin pois päin ihan avoimesti yhdessä.

Henk.koht. kyllä väittäisin että ne rinnat ovat imetyksessä vain sivuosassa :)

"Minä ajattelin lopettaa omien mahdollisten tulevien lasteni imetyksen viimeistään sitten, kun alkavat kommentoida maidon makua. "

Tämä kuulostaa minusta järkevämmältä rajapyykiltä kuin hatusta vetäisty ikäraja. Muttamutta. Hassua toisaalta lopettaa siinä vaiheessa kun lapsi osaa selkeästi kertoa mitä mieltä itse on, olettaen että lapsi nimenomaan kertoisi kuinka hyvänä asiana äidinmaitoa ja imetystä pitää. Vaikka osaahan ne kertoa usein jo aika aikaisessa vaiheessa. Aikuiset vaan eivät tahdo aina ymmärtää mitä heille viestitään ennen kuin pikkuiset osaavat asiansa selkeästi artikuloida.

Ihmettelen, ettei tuosta sähköpostin turvallisuudesta puhuta enemmän, mutta kun itse olen vähemmän nörttiblogaaja ja paljon enemmän tissiblogaaja, blogasin nyt niistä tisseistä
http://blogit.claymountain.com/ike/index.php?/archives/609-Taaperoimetys.html

Myönnän auliisti, voipi hyvinkin olla ainoastaan kalkkeutunut pinttymä että vain vauvat ruokitaan äidinmaidolla. Mutta, missä vaiheessa sitten lopettaa kun se kerran on niin hyvää ravintoa - vegaanistakin tietty - ja jos sitä vaan tulee ja tulee? Puberteettiin?

Ja unohdinpa lisätä tuossa taannoin miettimäni seikan, että en minä kiireisenä ja itsekkäänä uraohjuksena sen ikäistä lasta enää edes viitsisi imettää joka itse osaa syödä ja ottaa ruokaa jääkaapista. Ehkä minusta tulee sitten kehno äiti. Mutta ihailen kyllä niitä jotka viitsivät!

Isoa lasta on kiva imettää. Hän osaa kertoa, kuinka ihanaa se on ja kuinka hyvä olo siitä tulee. Mikään ei ole niin hyvä instant-lohtu kuin rinta. Isommat imeväiset käyvät rinnalla huomattavan harvoin vauvoihin verrattuna. Oma viisivuotiaana vierottunut lapseni kävi viimeisen vuoden ajan rinnalla toisinaan kerran viikossa, toisinaan kerran kuukaudessa, ja silloinkin siis hyvin lyhyen maistamisen vain. Ei se tuntunut mitenkään erikoiselta missään mielessä.

Mä olen kerran vierottanut (vähän yli 2-vuotiaana) ja kerran antanut vierottua omaan tahtiin. Oli kyllä makee kokemus, siis se että sai kokea, miten lapsentahtisesti imetetty lapsi vierottuu. Kyllä vierottui :)

Johannes Virolainen aikoinaan muisteli jossain haastattelussa viimeisinä vuosinaan lämmöllä sitä, että häntä imetettiin pitkään. En usko, että lapsuudenmuistona on mikään huono.

Tuo, että jos lasta ei vieroteta tietyssä x iässä (joka tuntuu olevan lääkäreillä/hammashoitajilla ja vauva-lehden aihe vapaa -palstalla lähempänä 6kk ikää kuin edes 12kk ikää), niin sitten lapsi käy rinnalla vielä rippikouluiässä on käsittämätön ajatus.

Eikö sinullakaan ole tosiaan lapselle muita ikäkausia kuin vauva ja puberteetti-ikäinen? Eikö siihen väliin mahdu monta vuotta, jolloin lapsi on vielä kovin pieni vaikkei enää ihan vauva olekaan?

Ihmislapsikin vieroittuu itsekseen omaan tahtiinsa. Ajatus, että lapsi ei itse osaisi missään kehitysvaiheessaan lopettaa rinnallakäymistä, on hyvin ajattelematon ja lasta aliarvioiva.

Tietenkin, tietenkin. Itsekkyyteni se tässä vain sanelee: minun tissilläni ei "käydä" enää silloin kun se ei ole lapsen kannalta tarpeellista. Tissini on luonnollinen lapsen ruokintaan tarkoitettu elin, mutta ei todellakaan mikään juoma-automaatti kävelevälle, ajattelevalle, puhuvalle, ehkä jopa lukevalle pikkuihmiselle. Läheisyyttä ja rakkautta annan sitten lapselleni muilla tavoin. Ja jokainen siis todella tehköön tavallaan, tämä tulee olemaan minun jos joskus minulle jälkeläisiä suodaan.

Tiedän äitejä jotka ovat niin patologisesti fiksautuneita äitiyteensä etteivät he kykene vieroittamaan tissiään lapsesta, vaikka lapsi kyllä pärjäisi ilmankin tissiä.

Lukiessani Nytistä näitä vauvalehden palstailijoiden kommentteja, piti ihan ääneen sille kommentille, jossa joku epäili, että jos lasta ei vieroita, se imee vielä teini-ikäisenä.

Tästä kehittelin hauskan skenaarion. Meillä taaperoimetyksen ohella nukutaan myös perhepedissä - eli koko perhe samassa sängyssä, minä, mies ja lapsi - ja siitäkin aina epäillään, että lapsi nukkuu siellä teini-ikäiseksi asti. Moni teini-ikäinen suomalainen myös jo seurustelee, joten onko meidän sängyssä tulevaisuudessa minä, mies, poikamme, joka imee minun rintoja ja hänen tyttöystävänsä, jonka rintoja myös välillä imee? (Tai vaikka poikaystävä, seksuaalisen suuntautumisensa lapsemme saa valita aivan vapaasti.) Sekä tietysti mahdolliset perheemme muut lapset. Osaisiko joku vinkata, mistä löytyisi tarpeeksi suuri sänky? :-)

Useimmat taaperot pärjäisivät ilman tissiä, mutta niin pärjäisivät ilman montaa muutakin juttua. Toisaalta uusien taitojen oppiminen ei yleensä heti tarkoita sitä, että vanhat keinot hylätään. Kun lapsi esimerkiksi oppii kävelemään, ei hänen kanssaan silti voi kävellä joka paikkaan, vaan lasta täytyy edelleen usein kuljettaa jollakin muulla keinoin kuin lapsen oma kävely. Sekään, että lapsi oppii syömään muuta ruokaa kuinmaitoa, ei tarkoita sitä, että imetykset on siinä imetetty ja sen voi unohtaa.

Minäkin pärjäisin ilman monia juttuja, mukaanlukien imetys, mutta miksi ihmeessä erityisesti imetyksestä pitäisi luopua vain siksi, että joku ulkopuolinen ihminen on sitä vastaan ja voisimme elää sitä ilmankin? Ei vaikuta erityisen hyviltä syiltä.

Aivan varmasti sekä imetys että perhepedissä nukkuminen tulee loppumaan aikanaan ja huomattavasti aiemmin kuin teini-iässä. Joko siihen, että lapsi itse vieroittuu tai sitten minä ohjaan hänet siitä irti. Siinä mielessä imetyksen keston päättää viime kädessä lapsi, että hän ei enää ime, jos ei halua enkä voi siihen vaikuttaa, mutta siinä mielessä keston voin päättää minä, että voin koska tahansa pistää baarin kiinni, jos minusta siltä tuntuu.

Maailman terveysjärjestö WHO muuten suosittelee kaikille jäsenmailleen, niin sivistyneille teollisuusmaille kuin barbaarisille kehitysmaille ja kaikelle siltä väliltä, vähintään 2 vuoden imetystä, koska imetyksestä on sekä äidille että lapselle niin paljon hyötyä. Kaikki hyöty ei ole paljaalla silmällä nähtävissä tänään ja nyt, vaan imetyksen terveyshyödyt jatkuvat jopa vuosikymmeniä imetyksen loppumisen jälkeenkin.

Mitä pitäisi ajatella viisivuotiaasta imeväisestä? Että hän on onnekas lapsi. Hänellä on viisas ja hyväntahtoinen äiti, joka kunnioittaa lapsen oikeutta vieroittua omaan tahtiinsa. Ilman että väkivalloin katkaistaan tätä keskeneräisen ihmislapsen ja äidin suhdetta. Mitätöimättä lapsen tarvetta äidin tarjoamaan ravintoon ja erityiseen läheisyyteen.

Tarvitseeko sitä kaikkea tietääkään? Taikka muodostaa kaikesta mielipidettä.Tuo 'tissi ja kalja'-ajatuksen yhdistelmä kuulostaa ihan pätevältä.Samaten viisivuotiaan imettäminen,nimittäin minun mielestäni-minulla kun sattuu asiasta olemaan mielipide:)

Nyt kiinnostaisi erityisesti mitä miehet ja isät ajattelevat, koska keskustelu on hyvin naispainotteista. Isillä pitäisi takuulla olla jonkinlainen mielipide asiaan. Ainakin yksi eronnut ystäväni joka on pikkutaaperon isä iloitsi tapahtuneesta vieroituksesta koska lapsi voi nyt viettää pidempiä aikoja myös hänen luonaan. Eikös pitkäkestoinen imetys tavallaan heikennä tasa-arvoista vanhemmuutta : ) ?

Olen imettänyt viisivuotiasta lasta, koska pidin tärkeänä antaa lapsen vieroittua ihan omassa tahdissaan, imetys ei tuntunut vaikealta eikä vastenmieliseltä, siinä oli monia käteviä puolia, ja lapseni sattui olemaan tyyppiä joka vieroittui omassa tahdissaan vasta 6-vuotissynttärin tienoilla.

Lapsi itse ei uskonut vieroittuvansa IKINÄ... nelivuotiaana. Viisivuotiaana alkoi jo vähän itsekin oivaltaa, että vähenemään päin se kiinnostus vain on. Vähän samanlainen prosessi kuin se miten teletapit olivat kovinta maailmassa kaksivuotiaana, mutta nelivuotiaana ei jaksanut niitä enää katsoa kuin sekuntin.

Voin vannoa, että kaikki lapset vieroittuvat ilman mitään toimenpiteitä ennen puberteettia. Sellainen on luonnon kulku. Kenenkään ei tarvitse olla tästä nyt enää yhtään huolissaan, vaikkei sitä oikein ymmärrä tai osaa kuvitellakaan.

Mitä Mitvitin pitäisi tästä kaikesta ajatella... pitäisi ajatella myönteisesti ja olla iloinen sen viisivuotiaan puolesta. Olen puhunut.

olipa asia perusteltu miten tahansa niin silti mua suorastaan oksettaa ja pyöristyttää ajatus 5-vuotiaasta imeväisestä.

(mutta mulla ei olekaan omia lapsia, vain äidit ja jumala on oikeassa tässä yhteiskunnassa)

Lapsella ei ole tiettyä hetkeä (2 vkoa, 3 kk, 6 kk, 1 v, 2 v), jolloin hän yhtenä päivänä muuttuu toisenlaiseksi kuin eilen. Jos tissi maistui 364 päivän ikäisenä, niin ei se vauva kovasti erilainen vielä ole 1 v täytettyään. Ja se 5 vuotta täyttänytkin oli vielä vähän aikaa sitten vauva, eikä vieläkään kauhean iso.

Imetys harvenee, lapsi muuttuu, imetys on isommalla aivan erilaista kuin joskus ensimmäisen vuoden aikana. Imetänkö vielä 6 vuotiastani, kun hän satunnaisesti saunassa haluaa maistaa tissiä yhdessä 3-vuotiaan pikkusiskonsa kanssa (maitoa tuskin enää tulee)? Jokapäiväisen imetyksen lopetimme joskus kauan sitten viime vuosituhannella vähän yli vuoden ikäisenä.

Kun on imettänyt muutamaa lastaan, joista jokaista pidempään kuin edellistä, niin rintoihinsa osaa suhtautua jo aika jakomielisesti: miehensä kanssa sängyssä ja pikkujouluissa niillä on jotain tekemistä seksin kanssa, mutta lasten kanssa ne ovat ne ovat lämpimät pehmeät turvan ja ravinnon lähteet ilman, että mikään seksiin liittyvä tulee mieleen. Tuskin kenelläkään seksifriikilläkään tulee mieleen pedofiilisia ajatuksia, kun näkee pienen lapsen painavan päänsä äidin sylissä äidin rinnoille. No, kun on imettänyt, niin ei ole kovinkaan erilaista antaa lapsen pitää päätään rinnalla tai antaa lapselle tissiä. Silloin vain ei ole seksivaihde päällä.

Taaperoimetyksen ajatukseen tottuu, kun siitä näkee ja siitä kuulee. Itsellekin ajatus tuntui aika kaukaiselta ja oudolta ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Nyt käy jo sääliksi lapsia, joita ei imetetä ensimmäisen n kuukauden jälkeen (n on aika pieni numero) ja ihmetyttää, että miksi ihmeessä joku lopettaa jo vuoden iässä pelkästään siksi, että on menossa töihin tai että niin pitäisi tehdä.

Mäkin oon hirveän pyöristynyt tosta imettämisestä. Ainakin viis kiloa on tullut lisää imetyksen aloittamisen aloittamisen jälkeen. Toisaalta mä oon vasta 3kk vanha.

Nyt oma Mitvit, vain Vauva-lehden kylkiäisenä.

*grin*

Anteeksi kun olen tyhmä, mutta miksi ihmisten pitäisi ajatella toisten yksityiselämän ratkaisuista yhtään mitään?

Jos äiti voi antaa 6-vuotiaalle rintaa vaikkei maitoakaan enää tule, niin sittenhän isäkin voi hoitaa saman jutun, vai kuinka? Vai tuntuuko äideistä erikoiselta, jos isä kannustaa kouluikäistä lasta imemään itseään?

Juu. Hirveän hankalaa. Taidan alkaa iskäksi sitten joskus. eikä mun nänneihin sitten kosketa , sillä mä en oo perkele mikään homo.

Tiedän äitejä jotka ovat niin patologisesti fiksautuneita itsenäisyyteensä etteivät he kykene ruokkimaan lastaan lajikäyttäytymisen mukaisesti, luonnon omalla tavalla, äidinmaidolla, vaikka lapsi kyllä pärjäisi ilmankin korvikkeita.

Oidipaalivaihe, eli seksuaalissävytteinen kiintymys toista sukupuolta olevaan vanhempaan alkaa n. kolmannella ikävuodella. Mitenköhän tämä vaikuttaa niihin poikalapsiin jolle äiti vielä antaa rintaa?