marraskuu 27, 2003

:: hajalaukauksia

Tuosta Nykäs-Matin rääpimisestä tulee elävästi mieleen se lapsuuden lähiöpihan vähälahjainen pikkupoika, jota yllytettiin syömään matoja. Ja kun se sen teki, niin nauraa räkätettiin ringissä ympärillä ja osoiteltiin sormella. Sillä oli samanlainen nurkkaan ahdistetun eläimen katse silmissä. Meillä Kalliossa noita pöhöttyneitä alkoholisteja näkee aina kun viitsii ikkunasta ulos katsoa. Ei se oikein jaksa naurattaa, itsekunnioituksen mureneminen. Heitetään hölmö-Jorkille femma jos se ottaa housut pois ja näyttää pippelin. Ahhahhahaheehaa. Etpäs saakaan, hämäsin.

Halmeen Tonpan hurahtamisessa saattaa toteutua joitain uskonnon hyviäkin funktioita samaan tapaan kuin narkomaanien kuntoutumisessa: toivottavasti uusi elämä tuo tullessaan hieman nöyryyttä sekä toisen ihmisen kunnioitusta ja huomioonottamista, noita yleishumaaneja arvoja, joiden hahmottamiseen mouha-petterit ja takopäät tarvitsevat usein hieman ylimääräistä tönäisyä. Ei sillä, etteikö täälläkin noille arvoille olisi kurssituksen varaa.

Mikä minussa on vikana, kun ilman naista -sarjakuva tuntuu purevassa parisuhde(puute)satiirissaan suurinpiirtein yhtä älykkäältä ja osuvalta kuin keskivertoerektus terävässä ihmissuhde(puute)analyysissään? Hehe, naiset on niiiiiiiin kukkuu. Ei niitä voi tajuu. Piluuuuuuu. No okei, oli siellä pari hauskaakin. Onhan näitä. Ai Otaniemestä? No yllätys.

Ja minä en sitten tehnyt tätä hakua. sanoudun sitä irti täysin, enkä Ilkan suurena ihailijana ymmärrä, miksi juuri minä olen tuloslistalla ensimmäisenä: et ole mitään olet luuseri kokkarinen.

Posted by mitvit at 27.11.03 11:46