Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan tällä viikolla. Toisaalta Jeesuksenkin on odotettu jo pitkään palaavan maan päälle, vaan eipä ole jätkää näkynyt.

MAANANTAI. Elämäsi ajautuu yllättävään sekasortoon maanantai-iltana kello 23:22, kun ilman ennakkovaroitusta aurinko yhtäkkiä katoaa taivaalta.

TIISTAI. Jee! Olet nyt viettänyt jo muutaman peräkkäisen illan dokaten kavereidesi kanssa, seqoillen Kaivarissa, kuseskellen pusikoihin ja kikatellen nähdessäsi söpöjä kundeja, mutta hei, kahdeksas luokka päättyy vain kerran elämässä.

KESKIVIIKKO. Hygienian ja yleisen siisteyden ylläpitäminen kotonasi muuttuu kertaheitolla paljon helpommaksi, kun ystäväsi lopulta kertovat sinulle, mitä käyttötarkoitusta se pienessä huoneessa oleva kummallinen posliininen pönttö palvelee.

TORSTAI. On toki kunnioitettavaa, että ihmisellä on vakaumuksia, mutta sinun vakaumuksesi, jonka mukaan ZZ Top on "ihan varmana" levyttänyt biisin nimeltään "She Rocks My World Like A Storm Warning", on kyllä sieltä turhimmasta päästä.

PERJANTAI. Mielialasi vaihtelee päättäväisyyden ja epätoivon välillä, kun ensin teet lujan päätöksen hankkiutua rantakuntoon juhannukseen mennessä, mutta pian sen jälkeen nopea laskutoimitus paljastaa, että päästäksesi rantakuntoon sinun olisi laihdutettava viiden kilon päivävauhtia.

LAUANTAI. Sinusta alkaa tuntua, että ympärilläsi olevat ihmiset eivät näe sisäistä kauneuttasi. Onneksi olet juuri ostanut uuden, terävän keittiöveitsen, joten voit näyttää heille.

SUNNUNTAI. Saat myöhään illalla hämmentävän nimettömän puhelinsoiton, jossa jotenkin julkisuudesta tutulta kuulostava naismaisesti puhuva miesääni sanoo uhkaavaan äänensävyyn, että sinussa ei ole tarpeeksi miestä Helena Lindgrenille.

Uudet gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! On aika taas tuhlata 45 sekuntia näiden nopeaan läpisilmäilyyn, josko se funny boy olisi keksinyt vaihteeksi jotain hauskaa, ja sitten jatkaa elämäämme.


MITÄ PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ EHTOA TYÖSOPIMUKSESSAMME EMME OLE HUOMANNEET?

* Keski-ikäisellä, mahakkaalla sovinistisikapomollammme on vapaat kiksautusoikeudet meihin. Vastavuoroisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi meillä on oikeus kiksauttaa häntä, milloin haluamme -- 21%
* Luovutamme sielumme kapitalismin käyttöön, mutta saamme korvaukseksi matkapuhelinedun, joka on verovähennyskelpoinen -- 9%
* Mikään isolla präntätty ei päde vuoden 2001 jälkeen -- 21%
* Jos kilpailuviranomaiset tekevät yllätysratsian toimistoomme, nielaisemme välittömästi syanidipillerin -- 16%
* Emme saa koskaaan kertoa kenellekään, että myymämme sijoitusvakuutukset tolkuttoman kallista huijausta. Ellei joku kysy. Silloin me valehtelemme, että asiakas voi kyllä saada rahansa takaisin -- 6%%
* Työ-missä? -- 9%
* Korhonen on se tyyppi, joka ei koskaan itse keitä kahvia mutta juo kyllä aina kaikkien muiden keittämät kahvit kahvihuoneessa. Paina nimi mieleen. Korhonen -- 9%
* On tärkeää muistaa, että toimitusjohtajan penis ei ime itseään -- 4%
* Emme saa paljastaa kenellekään, että Microsoft todella on paha yhtiö, vaikka työskentelemmekin Kirkon perheneuvontakeskuksessa -- 6%


MIKSI ME UJOSTELEMME OLLA ALASTI?

* Koska tämä ei olekaan unta ja olemme oikeasti palanneet kouluaikoihimme luokkaamme ja olemme ainoa, joka istuu pulpetissaan alasti -- 15%
* Koska Jumala ei osannut päättää, pitäisikö meistä tulla mies tai nainen, hän antoi meille molempien sukupuolielimet -- 3%
* Olemme huolissamme siitä, mitä tasavallan presidentti sanoo, kun meidän kättelyvuoromme linnan juhlissa tulee ja hän näkee, että meillä ei ole vaatteita -- 40%
* Huoneessa ei ole vielä pilkkopimeää -- 4%
* Vanhempamme onnistuivat opettamaan meille, että alastomuus on väärin kaikkialla paitsi pornoelokuvissa. Siksi mielessämme alkaakin hahmottua suunnitelma... -- 16%
* Miksi tuollakin on kamera? Mitä kuvakulmaa se kuvaa? -- 18%
* Napa näkyy -- 4%


MILLAISIA KIEROJA PARISUHDEPELEJÄ ME PELAAMME PARISUHTEESSAMME?

* Kieltäydymme harrastamalla seksiä samalla hetkellä, kun riitelemme katkerasti huutamalla toisillemme -- 32%
* Mökötämme puolisollemme, koska hän jättää meidät öisin huomiotta makaamalla monta tunti peräkkäin sängyssä liikkumatta silmät kiinni ja "nukkumalla" -- 40%
* Juomme tomaattimehua, syömme itse kaikki herkulliset vihannesmössömme ja pakotamme miehemme juomaan kaljaa ja syömään kaikki ne ranskalaiset perunat ja pihvit ja muut karmeat roskaruoat -- 3%
* Huudamme aina exämme nimeä seksuaalisen hurmion hetkellä -- 9%
* Koska puolisomme ei halua, että suhtaudumme häneen pelkkänä seksiobjektina, alamme suhtautua itseemme seksiobjektina -- 3%
* Soitamme aina tulevalle puolisollemme seksuaalisen hurmion hetkellä -- 4%
* Pelaamme sitä ainoaa parisuhdepeliä, jota osaamme, eli käyttäydymme kuin seksihullu enkeli suhteen alkuaikoina, sitten muutumme pian taas omaksi epävarmaksi, neuroottiseksi, tylsäksi ja seksittömäksi itseksemme ja pysymme sellaisina loppuikämme -- 9%

Hän todella lähtee

Uutinen iski kuin leka suoraan kasvoihin. Kari Jordan lähtee Nordeasta.

Miten näin voi tapahtua? Miksei kukaan estänyt häntä?

Siitä on nyt kolme päivää, kun järkyttävä uutinen tavoitti meidät. Maanantaina kello 19:00 pankkikonserni Nordea lähetti julkisuuteen järisyttävän lyhytsanaisen tiedotteen, jonka mukaan vähittäispankkitoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jordan siirtyy Nordeasta Metsäliiton toimitusjohtajaksi.

Vähän niin kuin Estonian uppoaminen, Dianan kuolema ja 9/11, tämä on niitä hetkiä, joista myöhemmin muistamme aina, missä olimme, kun kuulimme. Kari Jordan lähtee Nordeasta.

Kyllä, hän todella lähtee.

Sanokaa, ettei se ole niin.

Noh. Mitä sitä kiertelemään. Varoitusmerkit olivat näkyvillä. Kuka tahansa olisi voinut havaita ne. Valta Nordeassa on valunut Ruotsiin. Konsernijohtaja on ruotsalainen Lars G. Nordström. Ei ole puhettakaan, että suomalainen voisi nousta johtoon. Ymmärtäähän sen: täytyyhän sellaisen turhauttaa varatoimitusjohtajaa. Mutta silti... Olisimmeko me voineet kuvitella, että hän todella lähtisi sieltä? Tietäen hyvin sen tuskan, minkä hänen lähtönsä aiheuttaisi?

Miksi Jordanin lähtöä ei estetty? Jos oletetaan - tai tiedetään -, että 1) Kari Jordan on maailman paras pankkialan johtaja, ja 2) Nordea on maailman paras pankki - miten on mahdollista, että Nordean johto antaa Jordanin lähteä? Siinä ei vain ole järkeä. Ovatko muut Nordean johtajat itsetuhoisia? Yritettiinkö hänet pysäyttää? Asettuiko muu johtoryhmä hänen ja oven väliin, anoen häntä jäämään ja luvaten 30 prosentin palkankorotuksen ja paremman parkkipaikan?

Tehtiinkö kaikki mahdollinen?

Vai eikö Nordean johto enää välitä?

Kai joku muukin olisi joutanut lähteä? Esimerkiksi Carl-Johan Granvik, joka vastasi "konsernin luotonannosta ja riskienvalvonnasta"? Miksei hän lähtenyt? Tai Peter Schütze, jonka vastuualue Nordean sivujen mukaan on vain "konserniesikunta"? Mitä helvettiä sekin muka on? He olisivat saaneet lähteä. Mutta ei Kari Jordan...

Muut eivät osaa Johtaa pankkia. Mutta kun Jordan johtaa pankkia, hän todella Johtaa pankkia. Isolla jiillä. Tai ainakin Varatoimitusjohtaa.

Olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Puhutaan uskottavuudesta. Puhutaan yrityksen sielusta. Onko Nordea enää sama yhtiö ilman Kari Jordania? Voimmeko luottaa tähän pankkiin enää? Pitäisikö meidän vain nostaa rahamme tililtä ja juosta? Kari Jordan oli henkilökohtainen takuuhenkilömme siitä, että tarpeen tullen voimme nostaa rahaa pankista. Hän oli kuin pankkiautomaatti, josta tuli aina rahaa, kun vain muistimme tunnusluvun oikein ja tungimme häneen korttimme.

Ensimmäinen reaktio uutiseen Jordanin lähdöstä on epäusko. ("Ei... Nyt on teksti-tv:n toimittaja taas kännissä siellä...") Sitten seuraa kieltäminen. ("Ei. Ei. Ei. Mä sanon viimeisen sanan ja se on ei. Ei se voi lähteä sieltä. Muuten mä tapan itseni.") Sitten seuraa välipalan syöminen ja Salattujen elämien katsominen, ennen kuin totuus lopulta imeytyy meihin. Tulvaportit avautuvat: kykenemme vain itkemään. Olemme lohdun ulottumattomissa. Toivo on majakka, joka sammuu. Me olemme käsi, joka vajoaa vedenpinnan alle.

Hiljalleen, hiljalleen, alamme hyväksyä asian. Kari Jordan ei enää ole Nordeassa. Kari Jordan ei enää ole Nordeassa.

Kari Jordan siirtyy Metsäliiton toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta. Se on hänelle varmasti hyvä urasiirto. Mutta eipä hänestä ole Metsäliitossa paljon hyötyä Nordealle, eihän? Ottivatko Lars G. Nordström ja muut Nordean johtajat tämän huomioon, kun päästivät hänet menemään? Jos Jordan on Metsäliitossa, miten hän voi hyödyttää Nordeaa? Ei mitenkään. Oliko Take Thatkaan mitään, kun Robbie Williams lähti? Eipä tainnut olla.

Kun ensijärkytys laantuu, kysymyksiä herää. Miten Jordan saattoi näin tunteettomasti hylätä työnantajansa? Oliko Jordan sittenkään täysin sitoutunut tehtäväänsä, jos hän lähtee sieltä näin helposti? Onko tämä tällainen yleistäkin - yhtenä päivänä sitä vain työskennellään naama pokerina firmassa A, ja seuraavana päivänä ollaankin pomppaamassa firmaan B? Mitä maailmassa on tapahtumassa?

Ja miten Nordea nyt säilyttää strategisen suuntaansa ja taistelee tiukassa asuntolainojen marginaalikilvassa? Muut pankit eivät epäröi käyttää Nordeaan nyt syntynyttä äkillistä heikkoutta hyväkseen. Ilman Jordania Nordea on kuin lohikäärme, jonka vatsassa ammottaa iso pehmeä kohta. Ja siihen syöksevät nyt Sampo- ja Osuuspankki-ritarit miekkansa.

Ja ennen kaikkea: Ei kai kukaan meistä kuvittele, että Jordan olisi korvattavissa Nordeassa? Ei kai kukaan edes leikittele moisella ajatuksella?

Ei ikinä! Kukaan muu ei kykene hänen laillaan istumaan puvussa ja kravatissa huoneessaan kalliissa tuolissaan miettimässä Nordean strategista tahtotilaa ja ydinfokusta. Kukaan muu kravattia ja pukua käyttävä tavallisen näköinen mies ei pysty häntä korvaamaan. Ei nyt, ei koskaan. Nordea on kärsinyt korvaamattoman tappion. On pieni ihme, että yritys on vieläkin pystyssä kolme päivää shokkiuutisen jälkeen. Myykää, myykää, kun vielä voitte. Ilman Kari Jordania Nordea on tuhon oma. Ja niin olemme me kaikki muutkin.

Paitsi tietysti Metsäliitto. He voivat nyt alkaa vetää lonkkaa ja katsella, kuinka Kari Jordan laittaa asiat kuntoon.

Ihmiset eivät taida ymmärtää, miten vaikeaa työtä on olla varatoimitusjohtajana pankissa. Joka päivä joutuu tekemään monimutkaisia päätöksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa! Yksikin virheliike johtaa tuhoon! Jokaisen euron edestä pitää taistella! On vaikeaa johtaa liiketoimintaa, jossa asiakkaat uskollisesti kuukausi kuukaudelta lyhentävät asuntolainojaan ja maksavat pankille rahaa. Hänen seuraajansa on tuomittu epäonnistumaan. Kukaan muu ei voi onnistua. Ei vain voi.

Kari Jordan lähtee Nor... Ei. Emme voi edes sanoa sitä loppuun.

Tai yritetään vielä kerran: Kari Jor... Ei. Emme voi. Emme vain voi.

Tällaisina aikoina me haemme lohtua toisistamme. Me näemme kaikilla muillakin mustat silmänaluset ja halaamme toisiamme. Se auttaa vähän.

Emme koskaan pysty hyväksymään tätä. Mutta ehkä jonain päivänä voimme vielä alkaa ymmärtää. Ei kuitenkaan vielä. On liian aikaista. Surutyö ei ole valmis. Surutyö ei ole koskaan valmis. Viattomuutemme on riistetty, ja kun niin kerran on käynyt, sitä ei saa enää takaisin. Kysykää vaikka lukiolaistytöiltä.

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Jos elämänfilosofiasi on naida kaikkea mikä liikkuu, eikö se jätä huomiotta sen laajan joukon ihmisiä ja esineitä, jotka eivät liiku ja jotka ovat ehkä myös kuolleita?

2. Onko sinusta koskaan tuntunut siltä, että kuntosalin suihkussa kaikki muut tuijottavat sinua, mutta sitten olet ajatellut sen todennäköisesti johtuvan siitä, että olet ainoa suhkussa oleva henkilö, joka on mies, jolla on yllään vain sadetakki ja pidät kädessäsi haravaa - syistä, joita et itsekään ymmärrä?

3. Miehet - entä jos heille annettaisiin valta politiikassa ja yrityselämässä?

4. Uutisotsikko CNN:llä: "Tutkimus: Hyvä kuolema yhtä tärkeä kuin pitkä elämä". Ketä he oikein haastattelivat?... Otsikko Houston Chroniclessa: "Olut- ja lakritsidieetti epäterveellinen". Ei kai nyt sentään?

5. Lohjan Tanhuhovi etsii Matti Nykäselle helluntaiseuraa, ja Iltalehden mukaan sähköposti on jo "tukkeutunut" hakemuksista. Tämä tietysti jo sinänsä riittäisi generoimaan seitsemän kysymystä keskiviikoksi, mutta eikö tämä ole myös omiaan generoimaan tälle onnekkaalle naiselle seitsemän mustelmaa helluntaiksi?

6. Eduskunnan ilopilleri, kristillisten Päivi Räsänen jätti poliisille tutkintapyynnön Sub-tv:llä viime viikonloppuna esitetystä pornoelokuvasta. "Räsänen pyytää poliisia tutkimaan, syyllistyikö Sub-tv lainvastaiseen lapsipornografian levittämiseen esittäessään sunnuntain vastaisena yönä saksalaisen pornoelokuvan Teinityttöraportti. Räsäsen mukaan elokuvassa esitettiin aikuisten seksipuuhia 12- ja 14-vuotiaiksi kuvattujen tyttöjen ja poikien kanssa. 'Pornografisten kohtausten sävy on selvästi pedofiilinen', Räsänen katsoo tutkintapyynnössään." Miksi Päivi Räsänen katselee sunnuntain vastaisena yönä saksalaisia pornoelokuvia?

7. Ihan mielenkiintoinen puheenvuoro, mutta se ei vastaa perimmäiseen kysymykseen, eli mitä virkaa runoudella on?

Juuri siitä, beibi, juuri siitä

...eli pehmeämpi totuus Abu Ghraibin tapahtumista.


Yhdysvaltain armeijan toimista pahamaineisessa Abu Ghraibin vankilassa Irakissa on levinnyt julkisuuteen huolestuttavia tietoja ja järkyttävää kuvamateriaalia.

Kaikkea tutkimusmateriaalia ei ole kuitenkaan vielä nähty julkisuudessa. Kysyn vaan on saanut haltuunsa otteita Abu Ghraibin tutkintapöytäkirjoista, jotka paljastavat, että elämä Abu Ghraibissa ei ollut aina niin kauheaa, vaan hyviäkin hetkiä on ollut.

11-marraskuu-2003

Vankisellistä A113 kuului kauhun rääkäisy vähän ennen seitsemää illalla. Kun vartijat ryntäsivät selliin, kävi ilmi, että vangin Quattro Formaggio -pizzassa ollut aurajuusto ei ollutkaan perinteistä brittiläistä Stiltonia, vaan se oli suomalaista Valion aurajuustoa. Vartijat joutuivat vakuuttelemaan vangille, että kyllä se on melkein yhtä hyvää juustoa.

Vartijoiden tyynnyteltyä vankia viisitoista minuuttia tilanne rauhoittui, etenkin sen jälkeen kun vartijat olivat sitoneet vangin auki olleet kengännauhat hyräillen George Michaelin varhaisia hittejä. Myöhemmin sellistä kuului kuitenkin uusi rääkäisy, kun vanki tajusi, että pizza oli jäähtynyt keskustelun aikana ja että Locomotion ei ole George Michaelin biisi.

Vangin häiriintynyt käytös oli ymmärrettävää. Saddam Husseinin valtakaudella vanki oli kuvitellut olevansa tavallista ovelampi kätkemällä kaikki rahansa tyynynsä sisään. Se oli ollut hyvä idea siihen asti, kunnes hallitus oli takavarikoinut kaikki tyynyt.

19-marraskuu-2003

Sellista F43 kuului kauhun rääkäisy, kun sen asukkaalle selvisi, että 1980-luvulla televisiosta oli tullut tosi magee ohjelma nimeltä Katuhaukka, jossa älykäs moottoripyörä ratkoo rikoksia, eikä kukaan ollut kertonut siitä hänelle.

20-marraskuu-2003

Abu Al-Zarwaqi, eräs vaarallisimmista eristysselleissä olevista vangeista (hän on vaarallinen, koska hän osaa ulkoa bussilinjan 633 aikataulun), väitti joutuneensa epäinhimillisen kohtelun uhriksi sellissään. Todisteeksi hän esitti, että vaikka hän on lapsuudestaan asti änkyttänyt puhuessaan, nyt hän järkytyksensä vuoksi änkyttää myös kirjoittaessaan, minkä vuoksi hänen nimikirjoituksensa näyttää nykyään tältä: A-a-a-bu A-a-al-Zar-zar-waqi. Vartijat kuitenkin tajusivat Al-Zarwaqin valehtelevan, sillä kertoessaan vartijoille kohtelustaan hän unohti teeskennellä änkyttävänsä.

22-marraskuu-2003

Vangeilta on tullut valituksia vankilan johtajasta. Valitukset keskittyvät sen ympärille, että vankilan johtaja kommunikoi muiden ihmisten kanssa vain käsinukkensa välityksellä ja että kommunikoidessa käy ilmi, että johtajan vatsastapuhumistaidot eivät ole häävit - selvästi näkee, että hänen huulensa liikkuvat!

Lisäksi vankilan johtaja kiukuttelee jatkuvasti siitä, että hänen äitinsä ei osta hänelle uutta kamerakännykkää.

23-marraskuu 2003

Vankilan johdon tietoon on tullut, että vartijat ovat käyttäneet kyseenalaisia kuulustelumetodeja hankkiessaan tietoa irakilaisvangeilta. Irakilaisvankeja on muun muassa käsketty esittämään vastauksensa pantomiimimuodossa. Erityisen vakavaa on, että heille on sanottu, että jokaisessa pantomiimiesityksessä pitää olla ainakin yksi kohta, jossa hahmo tunnustelee käsillään ympärillään olevaa näkymätöntä laatikkoa.

Kuulustelijat ovat myös kysyneet vangeilta kysymyksiä, joihin on vankien mukaan mahdotonta vastata oikein, kuten: "Milloin lakkasitte sotimasta jihadia Yhdysvaltoja vastaan?", "Milloin hakkasitte lakkaamatta vaimoanne?" ja "Mitä luulet, onko minulla paljon vai hyvin paljon rintakarvoja?" Tämän lisäksi kuulustelijat ovat käyttäneet raa'ahkoa psykologista kidutusta, kun he ovat nostaneet kysymyslauseissaan ranskalaiseen tyyliin äänen korkeutta kysymyksen loppua kohti.

Haastattelumetodien kyseenalaisuus korostui myös sen jälkeen, kun paljastui, että haastattelijoille ei ollut selvää, mitä tietoa he oikeastaan olivat irakilaisista hakemassa vaan että he kuulustelivat vankeja vain tappaakseen aikaa ennen Katuhaukan alkamista. (Jonain päivänä sen on pakko alkaa.)

25-marraskuu-2003

Vangit viettivät viikottaista filosofi-iltaansa pihalla leirinuotion ääressä keskustellen vapaasti kaikista mahdollisista asioista. Irakin vapaus ja tulevaisuus nousivat keskeiseksi teemaksi, heti kun vangit olivat saaneet ratkaistua ongelman, miten päästä syömään sitä kananmunankuoren sisäpuolella olevaa herkullista osaa. Vangit uskoivat, että vapaus ja demokratia ovat ehdottoman tärkeitä rakennuspalikoita uuden Irakin rakentamisessa. Toisaalta vangit kuitenkin uskoivat, että parlamenttiin pitäisi saada ainakin jonkun verran nuoria, kauniita naisia, jotka harrastavat kauneutensa ansiosta paljon seksiä ja että demokratiaa ei ole ilman kalapuikkoja.

Illan loppua kohden keskustelu muuttui irtonaisemmaksi ja sekavammaksi. Leirinuotion hiipuessa eräs vangeista kertoi kyllästyneensä elämään julkiheterona ja päättäneensä ryhtyä kaappiheteroksi. Toinen vanki tuijotti liekkeihin ja sanoi mietteliäänä: "Alan ymmärtää, miksi mustikkapiiraita ei voi syödä rajattomasti, mutta teoriani on niin hieno, että se ei mahdu marginaaliin." Illan aikana vartijoiden keskuudessa nähtiin myös pieni, lyhytaikainen paniikinpoikanen, kun yksi vartijoista huomasi nuotion olevan liekeissä.

15-joulukuu-2003

Jotkut vangit valittavat ruokalassa tarjottavan ruoan syömisen lähentelevän kidutusta. Ruokalistasta puuttuvat argentiinalaiset viinit, ruokahalua herättäviä aperitiiveja ei ole tarjolla lainkaan, ja kerran tarjoilija toi pöytään sisäfilepihvin mediumina, vaikka vanki oli nimenomaan pyytänyt saada sen kypsänä. Eikö missään enää saa hyvää palvelua alipalkatuilta ja alikoulutetuilta ihmisraunioilta!? Tarjoilija toi hyvitykseksi vangille ilmaisen tiramisun jälkiruoaksi, mutta valitettavasti se oli kypsä, vaikka alaikäisenä se olisi ollut paljon kivempi ja pinkeämpi, eikä liika seksi olisi löystyttänyt paikkoja, niin kuin lukiolaisille usein käy.

Vangit kehuivat, että vaikka muu ruoka oli huonoa, ruokalassa tarjottava lihamureke oli kuitenkin kerrassaan erinomaista. Ruokalan kokki kertoi, että resepti on salainen, mutta useimmat vangit epäilivät, että kokki vain sekoittaa lihamurekkeeseensa hashista.

29-joulukuu-2003

Mielenterveysongelmat leviävät vankilassa. Eilenkin eräs vanki kertoi saaneensa vaalikoneestaan kehotuksen äänestää demareita. Ja hänellä ei ole edes tietokonetta tai nettiyhteyttä!

Näiden ongelmien selvittämiseksi vankilassa on aloittanut terapeutti, jonka puheille kuka tahansa vanki on voinut mennä kertomaan murheitaan. Terapeutistakin on kuitenkin tullut valituksia, lähinnä siksi, että terapeutti vain nyökkäilee, tuijottelee kaukaisuuteen ja toistelee kaikille virkettä: "Viestintäassistenteilla on varmaan aika huonot palkat nykyään."

Siksi vankilassa on aloittanut toinen terapeutti, jolle vangit saavat valittaa ensimmäisestä terapeutista. Mutta hänkin on ilmeisesti melkoinen ongelmakimppu, minkä huomaa siitä, että hän impotentti jokaisen naisen kanssa, joka on suorittanut yli 60 opintoviikkoa.

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan ensi viikolla. Ennusteet saattavat kuitenkin jäädä toteutumatta, jos Paavo Lipposta ei jostain syystä pian valitakaan EU:n komission puheenjohtajaksi.


MAANANTAI. Kolmea seminaariviikonloppua ja useita tiedeyhteisön kanssa käytyjä keskusteluita myöhemmin et ole vieläkään onnistunut saamaan selville, mikä oikeastaan on se "etu", jonka S-etukortin omistaminen sinulle tuottaa.

TIISTAI. Hienot kesälomasuunnitelmasi menevät tiistaina kokonaan uusiksi, kun huomaat, että olet siirtynyt marraskuun loppupuolelle ja että yläpuolellasi leijailee teksti: "Kuusi kuukautta myöhemmin..."

KESKIVIIKKO. Ruoanlaitto, vanha suosikkiharrastuksesi, on viime viikkoina muuttunut paljon kurjemmaksi ajanvietteeksi, sen jälkeen kun Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on alkanut hengailla keittiössäsi, arvostella ruoanlaittotaitoasi ja sanoa narisevalla äänellä, että laitoit jokaista maustetta joko liian paljon tai liian vähän.

TORSTAI. Terveytesi joutuu vaaraan, kun vihainen väkijoukko saa selville, että oli sinun ideasi tuoda aikoinaan kauppojen hyllyille epäreilun kaupan banaanit.

Torstaina huomaat myös, että vaikka tiskin toisella puolella istuva viranomainen selittää asian miten monta kertaa tahansa, et ymmärrä, mikä oikeastaan on se "etu", jonka työpaikan hankkiminen sinulle tuottaa.

PERJANTAI. Pähkähullu teoriasi siitä, että teleoperaattorit hallitsevat puhelintasi, ei enää tunnukaan niin pähkähullulta, kun löydät Soneran logon kännykkäsi ruudulta.

LAUANTAI. Heräät myöhään illalla puheluun, jossa humalaiselta kuulostava Matti Nykänen kertoo käyneensä läpi vanhoja ihailijakirjeitään ja päättäneensä hyväksyä sinun vuonna 1987 tekemäsi kosinnan.

SUNNUNTAI. Joudut vakaviin vaikeuksiin veroviraston, väestörekisterin ja muiden virastojen kanssa sen jälkeen, kun Jumala päättää, että Suomen hajasijoituspolitiikka edistyy liian hitaasti ja siirtää sinut asumaan Äetsään.

Uudet gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Ne kertovat luotettavasti, mitä kansan syvät rivit ajattelevat asioista! Ja parasta näissä on, että näitä ei voi keksiä omasta päästään. Kuka sellaista tekisi? Siinä tuhlaisi vain kaikkien aikaa.


MIKSI ME PIDÄMME KÄNNYKKÄÄMME ÄÄNETTÖMÄLLÄ?

* Gandalf-velho johdattaa meitä kohti Lorienin metsää luolastossa Sumuvuorten alla, ja Balrog saattaisi kuulla ja suuttua, jos kännykkä pirahtaisi soimaan -- 4%
* Emme osaa laittaa ääniä takaisin -- 34%
* Me vihaamme kaikkia ihmisiä, jotka käyttävät kännyköitä, paitsi itseämme, koska me olemme eri asia -- 5%
* Elämämme on muutenkin absurdia, etenkin sen jälkeen kun keksimme, että kananmunankin voi kuoria ennen syömistä -- 16%
* Meille tuo vallan tunnetta tietää, että joku yrittää soittaa meille, emmekä kuule häntä! Urgh! Me olemme universumin kuninkaita! Tuokaa meille sata alastonta neitoa! Ja antakaa heille ratkaistavaksi trigonometrisia kuva-arvoituksia! -- 10%
* Nykyinen seurustelukumppanimme ei pitäisi siitä, jos hän tietäisi, miten usein tuleva seurustelukumppanimme soittelee meille -- 4%
* Jos joku soittaa, se on kuitenkin Pena. Ja Penallehan ei puhuta, sen jälkeen kun hänestä tuli Suomen Ison-Britannian suurlähettiläs -- 12%
* Se on ensimmäinen askeleemme kunnianhimoisessa projektissamme tulla erilaiseksi aikuiseksi. Seuraava askel on alkaa syödä kaikista hedelmistä vain kuoret -- 5%


MIKSI MEIDÄN PITÄISI PESTÄ KÄTEMME?

* Kättelimme juuri ihmistä, jolla on työpaikka -- 9%
* Vaikka Reijo Taipale kirjoitti siihen nimmarinsa neljä vuotta sitten ja se on hieno juttu ja kaikkea, ehkä nyt olisi aika pestä se pois -- 32%
* Sairaalan niuhoilusäännöt edellyttävät, että aivokirurgien pitää pestä kätensä, ennen kuin alkavat tonkia ihmisten aivoja -- 4%
* Ääni päässämme käskee meidän pestä kätemme. Kun olemme pesseet kätemme, ääni päässämme käskee meitä upottamaan kätemme multaan. Sitten kuvio alkaa alusta. Tämä tekee elämästä aika hankalaa. -- 10%
* Se on ihan yleinen tapa sen jälkeen, kun on uhrannut verisesti omat lähisukulaisensa alttarilla jääkaappien jumalalle -- 17%
* Olemme tahranneet kätemme proletariaattien vereen, mutta se ei estä meitä kapitalisteja jatkamasta taisteluamme niin kauan, kunnes viimeinenkin maailman työläinen on irtisanottu -- 2%
* Olemme yleisessä vessassa, ja tuo toinen tyyppi tuijottaa meitä, joten kai meidän täytyy teeskennellä, että me aina muutenkin pesemme kätemme vessassakäynnin jälkeen -- 6%


MITÄ ME TEEMME SELVITTÄÄKSEMME KYSYN VAANIN HENKILÖLLISYYDEN?

* Tutkimme hänen tekstikappaleidensa ensimmäisiä kirjaimia ja yritämme dekoodata siten syntyneen salaisen koodin soittamalla sitä takaperin levysoittimessamme, mutta viestiksi paljastuu aina "I'm a slave 4 u" -- 30%
* Emme mitään, itse asiassa. Mitä me sillä tiedolla teemme? -- 3%
* Hengailemme pornovideokaupan vuohiseksiosastolla, koska se vaikuttaa sellaiselta paikalta, missä Kysyn vaanin voi bongata, vaikka todellisuudessa Kysyn vaanin voi bongata tavallisesta videovuokraamosta huutamassa vihaisena myyjälle, että kukaan ei tee nykyään kunnon romanttisia komedioita, joissa pääosaa näyttelevät Hugh Grant sekä Julia Roberts ja joissa on vuohiseksiä -- 18%
* Naksuttelemme kuulakärkikynän päätä, tuijotamme kohti seinää mietteissämme mutta emme etene tutkimuksissamme mihinkään -- 8%
* Harrastamalla seksiä ihan jokaisen vastaantulijan kanssa ja toivomalla, että joku heistä huutaa hurmion hetkellä: "Tulen vaan!" -- 20%
* Turvaudumme dekonstruktiiviseen tekstianalyysiin, joka valitettavasti tuottaa lopputulokseksi vain sen, että Kysyn vaanin kirjoittajalla on tapana rytmittää lauseitaan käyttämällä pilkkuja -- 21%

Kävelyretki blogien hautuumaalla

Kuolema on luonnollinen osa elämää. Kuolema on usein myös humoristinen osa elämää, jos kuolema tapahtuu tukehtumalla valtavan mozzarellasämpyläkasan alle. (Muuten kuolema on aika vakava asia... vai onko sittenkään?)

Joka tapauksessa, blogien(*) kuolema näyttää olevan luonnollinen osa elämää täällä Blogvillessä. Nyt on aika kirjoittaa lyhyet muistokirjoitukset neljälle vastikään kuolleelle blogille, koska niin on tapana tehdä helatorstaisin.


!Absolute Truth (syyskuu 2003-toukokuu 2004)

Tämän veikeästi viime syksynä aloittaneen humoristi/tulitikkutehtailijan kirjoitustahti alkoi hiipua melko nopeasti. Tänä keväänä päivityksiä on tullut yhtä usein kuin Jeesuksen palaamisia maan päälle, eli huhtikuussakin vain muutaman kerran. Viimeiseksi avunhuudonomaiseksi merkinnäksi on jäänyt 2. toukokuuta tehty surullinen osallistuminen yhdentekevään ketjupilaan.

Mitä hänelle tapahtui?

Kysyn vaanin tutkimuksien mukaan !Absolute Truthin kirjoittajan yksityiselämä on viime viikkoina ollut suorastaan poikkeuksellisen värikästä, mikä selittää kirjoitustahdin hiipumisen. Viime viikkojen aikana !Absolute Truth on bongattu muun muassa

- humalassa Mäntsälän kirkkoherranvirastossa, missä hän on yrittänyt mennä naimisiin osterin kanssa,
- Annankadun ja Fredrikinkadun risteyksessä kysymässä, mihin suuntaan pitää lähteä päästäkseen Saturnukseen,
- esiintymässä Glorian valetoimittajana tarkoituksenaan vokotella nuoria naisia johonkin, mikä ammattilaisten piirissä tunnetaan "sexinä",
- vessassa, joskus jopa useita kertoja päivässä. (Häntä ilmeisesti ei ole siunattu "juhlarakolla", joka sallii vierailun kolmessa perättäisessä itsenäisyyspäivän juhlassa presidentinlinnassa käymättä kertaakaan vessassa.)

Häntä jäädään kaipaamaan eräissä ympyröissä, mutta vain sellaisissa ympyröissä, joiden säde on pienempi tai yhtäsuuri kuin 2.


Kilpikonnana maailmassa (tammikuu 2003-toukokuu 2004)

Tämä blogi - aiemmalta nimeltään Kristittynä maailmassa - oli kerrassaan poikkeuksellinen ja unohtumaton viihdyttävä yhdistelmä fasismia, eräänlaista kristinuskon hitler-alahaaraa, tietämättömyyttä ja peräruiskeita. Kirjoitukset ovat kuitenkin salaperäisesti hiljattain tyrehtyneet ilman varoitusta.

Tässä melkein herää epäilys, että Kysyn vaanin parodia meidän kaikkien suosikkikilpparistamme on saattanut loukata häntä. Toki parodian julkaisun jälkeen Kilpikonnana maailmassa vähän naureskeli asialle, mutta hyvin nopeasti blogin sävy muuttui ja parissa viikossa kirjoitukset loppuivat. Mutta ehkä tämä on vain mielikuvitusta. Ehkä hän vain sai käännytettyä kaikki muut puolelleen. Tai syötyä kaikki muut. Hän piti syömisestä. [Okei, taas aika ilkeää... vaic toisaalt, väliix? -editori]

Toisaalta on mahdollista, että Kilpikonnana maailmassa on nyt yksinkertaisesti jossain paremmassa paikassa, koska hän on löytänyt portaat taivaaseen, aivan niin kuin Led Zeppelin laulussaan lupasi.


Kyyninen paska (lokakuu 2003-huhtikuu 2004)

Tämä vähemmän tunnettu, vastustamattomalla nimellä varustettu blogeroinen kommentoi ajoittain happamasti ajankohtaisia tapahtumia. On kuitenkin sinänsä selvää, että jos on ihmisenä tarpeeksi kyyninen paska, intohimoinen bloggaaminen käy pidemmän päälle luonteen vastaiseksi. Niinhän siinä kävikin.

Kysyn vaanin selvitysten mukaan Kyyninen paska on päässyt hyvin todellisen elämän syrjään kiinni. Elämänmuutos alkoi huonosti, kun hän blogin lopetettuaan ensi töikseen järjesti lounaita kaikkien ystäviensä kanssa, mutta kaikki lounaat päättyivät aina siihen, että hänen ystäviensä päät räjähtivät. Tyhjentääkseen mielensä näistä järkytyksistä Kyyninen Paska päätti ottaa rentouttavan vaahtokylvyn. Noustuaan kylpyammeesta kolme viikkoa myöhemmin hän oli muuttunut mies ja osasi lopulta tulkita liikennevalojen värikoodeja.

Viimeiset havainnot hänestä ovatkin perehtymässä Päijänteen kalatalouteen, lähinnä syömällä raakoja kalapuikkoja alasti Sysmän torilla. Silminnäkijöiden mukaan hän ei ole enää kyyninen, koska hän katsoi sanakirjasta, mitä ’kyyninen’ tarkoittaa, eikä siihen kuulunutkaan naisten sukuelinten tonkiminen lääkärintakissa omalla vastaanotolla seksikkään sairaanhoitajan läsnäollessa. Paska hän on kyllä edelleen.


Rosa kansanedustajana (syyskuu 2003-huhtikuu 2004)

Hei, mitäköhän tälle mimmille tapahtui? Eikös tämä ollut se blogi, missä se hassahtanut nuori nainen, joka oli jostain syystä päässyt kansanedustajaksi, kirjoitteli mietelmiään menneestä viikosta? Kuten: "Flunssaisena nukahdin kesken eduskuntaryhmän kokousta."

Kysyn vaanin selvityksen mukaan hänellä on tiettävästi ollut vakavia huumeongelmia. Ei siksi, että huumeet olisivat aiheuttaneet hänelle tai kenellekään muulle ongelmia, mutta huumeiden käytön tunnustaminen julkisesti aiheutti hänelle ongelmia. Toivottavasti hän selviää ongelmistaan. Jos hän ei selviä, hän kuolee huumeisiin. Mutta kuten Descartes sanoi joitakin vuosia kuolemansa jälkeen: "Elämä on luonnollinen osa kuolemaa, mutta täällä kuoleman puolella ravintoloihin ei tarvitse tehdä pöytävarausta lauantai-iltaisinkaan."

Oh well. Harmi tuo Rosan tapaus. Höpsöhän hän on, mutta ei missään nimessä paha ihminen.

"Hän varasti rikkailta ja köyhiltä... ja ei-niin-rikkailta ja hyvin köyhiltä... Ja hän vei meidän kaikkien sydämet..."


* = weblog eli verkkopäiväkirja

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Miksei kukaan muu innostu tästä meitsin kehittämästä rahaa säästävästä ideasta - eli yksin harrastettavasta, vähän erilaisesta puhelinseksistä, jossa ei tarvitse soittaa kenellekään?

2. Oletko jo täyttänyt kansalaisvelvollisuutesi ja löytänyt vaalikoneen avulla eurovaaliehdokkaan, joka on kanssasi osittain samaa mieltä yhdentekevistä, ympäripyöreistä väitteistä?

3. Me kaikki, jotka olemme keskittäneet ruokaostoksemme Liisankadun Pikkoloon, olemme huomanneet, että siellä on kassaneitinä useina iltoina eräs aivan sensaatiomaisen kaunis nuori, tummahiuksinen ja kauriinsilmäinen nainen. Kysymys kuuluukin nyt: miksei televisiossa pyöri tällä hetkellä mitään tosi-tv-sarjaa, jotta tämä kaunis nainen voisi nousta kuuluisuuteen, ilman että hänen varsinaisesti tarvitsee olla hyvä missään?

4. Paavi on nimennyt pyhimykseksi naisen, joka kuoli kieltäydyttyään tekemästä aborttia, vaikka lääkärit olivat varoittaneet naista raskauden olevan hänelle vaarallinen. Mutta mitä ihmettä? Toisessa paavi-uutisessa sanotaan, että paavin puheesta on nykyisin vaikea saada selvää. Voisiko sittenkin olla niin, että paavi vain tavalliseen tapaansa moitti pornoelokuvia ja etenkin sitä, miten huonosti ne on valaistu?

5. Mitä? Onko olemassa muitakin blogeja?

6. Jousisektiota ei kannata kuunnella. Mitä viulut ovat koskaan tienneet mistään?

7. Mitä? Oliko Hitler natsi?

Viiniarvosteluja

Matti Vanhasen hallitus voi yrittää ohjata veropäätöksillään kansaa juomaan viinaa ja muita teräviä juomia. Eurooppalaisen viinikulttuurin vankkumattomana kannattajana Kysyn vaan kuitenkin yrittää kannustaa kansaa juomaan viinejä. Mutta mitkä viinit ovat hyviä? Tässä Kysyn vaanin pikaopas.


Mozart Sekt, Saksa

Tämän herukkaisen saksalaisviinin väri on hiukan muita kuohuviinejä kellertävämpää, mikä toivottavasti ei johdu siitä, että viinejä pullottanut saksalaismies ei ehtinyt ajoissa vessaan. Viinillä on rauhalliset, pienet kuplat, joskaan tuolla tiedolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Maku on keveähkö ja siinä voi erottaa hiukan sokeria. Tarkka analyysi paljasti myös, että testipullossa oli kaksi kokonaista ihmisen sormea ja sekä liput katsomaan elokuvateatteriin Ben Affleckin ja Jennifer Lopezin tähdittämää Gigli-elokuvaa.

Tämä on ystävyyden viini, jonka kirsikankukkaisessa seurassa syntyy helposti myös uusia, unohtumattomia ystävyyksiä. Siksi kannattaa hengailla lähimmän yläasteen pihan kulmilla ja houkutella välituntia viettäviä lapsia ystävikseen tarjoamalla heille tätä viiniä. On uskomatonta, mitä kaikkea arviointikyvyttömät teinit tekevät saadakseen tilkkasen punaviiniä.


Vin de pays d'Oc, Ranska

Tämän perinteisen ranskalaisviinin tuoksu on melko runsas ja siinä voi erottaa paahteisuutta ja hunajaa, paahtoleipää ja öljyisiäkin vivahteita. Bouquet - eli tuoksu, senkin moukka! - on pyöreä, mutta maku on oktaedrimainen.

Tämä viini sopii mainiosti nautittavaksi snobahtavissamme ja dekadenteissa illanvietoissamme pseudointellektuellien yläluokkaisten ystäviemme kanssa, joiden kanssa puhumme pikkunokkelasti paskaa yhdentekevistä asioista samaan aikaan, kun pienen keinotodellisuutemme ulkopuolella maailma palaa.


Henkell Trocken, Saksa

Viinin väri on raikkaan punainen, mikä on sopivaa ja suorastaan suotavaa punaviinille. Samalla tavalla tämän viinin maku on hedelmäisen ja kuplivan raikas. Sopii mainiosti lievittämään jännitystä ennen työpaikkahaastatteluun menoa, ja sopii yhtä mainiosti lievittämään tylsyyttä työssäsi lennonjohtajana siellä iänikuisessa lennonjohtotornissa. Ja papit: jos ette keksi mitään hauskaa sanottavaa kirjoittaessanne sunnuntaisaarnaa, kannattaa maistella vähän Henkell Trockenia ja kirjoittaa sitten, mitä mieltä te oikeasti olette asioista.

Tiettävästi tämä viini innoitti J.R.R. Tolkienin kirjoittamaan ennen kuolemaansa vielä yhden 900-sivuisen eeppisen Keski-maahan sijoittuvan teoksen, jossa Aragorn-samooja lähinnä dokaili metsiköissä ja jossa örkit olivat oppineet lentämään. Kirjaa ei kuitenkaan koskaan julkaistu, koska sen käsikirjoitus putosi Tolkienin kotona patterin ja seinän väliin, eikä hän saanut sitä pois sieltä.


Ballet Brut Carte Noire, Ranska

Mainio peruskuohuviini illanistujaisiin ystävien kesken, mutta kerrassaan erinomainen peruskuohuviini yksinäisiin aamuihin, jolloin muistelet katkerana menneitä, kuten edellisen illan tv-ohjelmiston huonoutta.

Ballet Brut Carte Noiren myskinen tammisuus hakee muotoaan kielellään jonkin aikaa, mutta sitten se paljastaa salaisuutensa ja toimii täsmälääkkeenä sydänsuruihin. Vaikka saatat selvinpäin ajatella: "Miten se Minna saattoi jättää minut, kun olimme laittamassa lasagnea uuniin?", parin viinilasin jälkeen huomaatkin ajattelevasi: "Mais c'est la vie... On parempi rakastaa ja menettää, kuin ettei olisi koskaan rakastanut... Turha, ah turha, on tuota mun kieltää/ moision lasta ma lempiä sain/
vaikk' olen alhainen arvoltain/ maannut hän on käsivarrellain". Juotuasi koko pullon huomaat ajattelevasi: "Vittu! Miten se biaaatch saattoi jättää minut!? Kesken lasagnen teon! Ja veikö se todella tomaattipyreen mukanaan lähtiessään? Nyt se kuolee!"


La Pisse De Jacques 2004, Ranska

Hmm... Tämä maistuu... mielenkiintoiselta.


Marqués de Monistrol Reserva Privada, Espanja

Eräs Espanjan perinteikkäimmistä viinitiloista valmistaa valmistaa Marqués de Monistrol Reserva Privadaa. Viinitilan juuret juontavat 1800-luvulle, jolloin eräs paikallinen hombre kehitteli ideaa pc-tietokoneisiin kehitettävästä graafisesta käyttöjärjestelmästä, mutta arvioi ajan olevan vielä kypsymätön ideaan. Siksi hän perusti viinitilan, josta tuli suuri menestys ilman sen kummempaa vaivannäköä.

Tässä vaaleassa kuohuviinissä voi seurata pienten ja tasaisen rauhallisten kuplien liikettä pitkään. Maku on viipyilevä, mutta kymmenen minuutin nylkytyksen jälkeen sitä tällainen hento neitokainen alkaa hiljalleen toivoa, että viipyily loppuisi ja että Jartsa tulisi jo. Frendit alkaa kohta ja silloin loppuu huumori.

Tätä viiniä isäkin aina joi. Ja nimenomaan aina. Hän kyllä perusteli juomistaan sillä, että hän oli taiteilija, mutta hän ei koskaan kertonut, minkä alan taiteilija hän oli.


Finca Flichman Syrah, Espanja

Tämä viini on Jeesuksen verta, ihan niin Raamatussa luvattiin. Kannattaa juoda! Saat taikavoimat!


Freixenet Cordon Negro Brut, Espanja

Tämän viini maku tuntuu etäisesti tutulta, mutta sen luonnehtimiseen sopiva sana viipyilee kielenkärjellä tulematta heti esiin. Lopulta luonnehdinta löytyy: tämä viini maistuu aika paskaiselta. Kokonaisvaikutelma alkaa korkkaamisesta, jolloin pullosta lemahtaa ulos pellon laidassa olevasta lantakasasta muistuttava tuoksu. Viiniä maisteltaessa maku tekee täyden ympyrän aloittaen tavallisesta paskasta, muuttuen sitten krapulapaskaksi ja lopulta kuplivan ripulimaiseksi. Juomisen jälkeen suuhun jää pitkäksi aikaa viipyilemään vieno, kiusoitteleva ulosteen maku. Lyhyesti sanoen: siis ihan vitun paskaa viiniä.


Beaujolais 2002, Ranska

Kun tilaat ravintolassa Beaujolaista seuralaisesi läsnäollessa, koeta olla munaamatta itseäsi ihan täydellisesti lausumalla viinin nimi täysin väärin. On vain yksi oikea tapa lausua nimi, mutta loputtomasti vääriä tapoja. Vääriä lausuntamuotoja ovat esimerkiksi "pösölee", "pissaliisa", "pimppelipumppeli" tai "marcobjurström". Oikea tapa lausua nimi on "böshülee" - ja tätä nimeä lausuttaessa äänenkorkeuden kuuluu nousta hintahtavasti sanan loppua kohti.


Mendoza, Espanja

Mendoza on syvän punainen punaviini, minkä takia on hämmentävää, että kun viini joitakin tunteja juomisen jälkeen tulee ruumiista ulos, se on muuttunut keltaiseksi. Soveltuu mainiosti punaisen lihan seuraan sekä myös täyteläisten juustojen kumppaniksi. Vyötäröäsi katsellessa tulee kuitenkin mieleen, että sitä punaista lihaa ja niitä juustojen syömistä voisi vähän rajoittaa, kun vielä mahdut kulkemaan Aleksanterinkadulla.

Tutkimusten mukaan lasillinen tai pari punaviiniä päivässä tekee sydämelle hyvää. Tutkimus ei kuitenkaan sano mitään siitä, tekeekö pullollinen viiniä tai pari päivässä sydämelle hyvää. Taitaa olla vain yksi keino ottaa asiasta selvää, vai mitä, Reiska?


Santa Digna Cabernet Sauvignon, Ranska

Tämä viini valmistetaan niin, että rypälettä pidetään kuusi kuukautta tammitynnyreissä, minkä jälkeen sen pitää vielä vanheta ainakin neljä vuotta. Ei niin, että sinä huomaisit siinä mitään eroa, vaikka se olisi Reiskan tekemää omatekoista kotiviiniä. Maku on voimakkaan tamminen, hapokas ja öljyinen. Toisaalta voisimme yhtä hyvin sanoa maun olevan hedelmäinen, pyöreä ja pisamikas, samalta se silti maistuisi.

Huomaat, että tätä viiniä juodessa on helppo menettää itsehillintänsä, huomata juoneensa liikaa ja herätä seuraavana aamuna oudosta sängystä. Jos näin käy kovin usein, sinun kannattaisi vain lopultakin ostaa itsellesi tavallinen sänky.

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan ensi viikolla. Edellinen virke sanotaan vakavalla Arvi Lindin äänellä, joten sen täytyy olla totta.

MAANANTAI. Saat lopultakin viettää hyvin nukutun yön, kun kovaäänisesti kuorsaava puolisosi pysyy kerrankin hiljaa koko yön - joten olet aamulla hyvin virkeä, kun huomaat puolisosi kuolleen yöllä.

TIISTAI. Saat käsinkirjoitetun, nopeasti raapustetun paperinpalan Ben Zyskowicziltä, jossa sinua kehoitetaan eroamaan välittömästi työstäsi Hesburgerin siivoojana. (Mahtaa Benistä sitten tuntua tyhmältä, kun hän saa selville, että et ole oikeasti edes töissä Hesburgerissa, koska et ylittänyt heidän työhönottokriteerejään, vaan siivoat Hesburgeria ihan vain ajan kuluksi.)

KESKIVIIKKO. Uusi parisuhdekriisi ravistelee jälleen elämääsi, kun puolisosi saa sinut kiinni harrastamasta seksiä exäsi kanssa. Puolisollasi on ymmärrettävästi suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi harrastat mieluummin seksiä exäsi kanssa kuin hänen kanssaan, koska exäsi oli valehteleva kusipää, joka kuoli auto-onnettomuudessa puolitoista vuotta sitten.

TORSTAI. Ensi torstain jälkeen sinun niuho isoäitisi ei voi enää sanoa sinua löysäksi velttoilijaksi, kun kuolemaasi seuraava kuolonkankeus tekee patologeille mahdottomaksi liikuttaa jäseniäsi.

PERJANTAI. Vaikka et olekaan erityisen älykäs, tasapainoinen tai mukava ihminen, sinun kasvosi luut sattuvat olemaan sellaisia, että ihmiset pitävät sinua miellyttävän näköisenä, joten he kohtelevat sinua paremmin kuin muita ihmisiä, mikä tekee elämästäsi helppoa. Sori vaan, tällä tavalla maailmankaikkeus toimii.

LAUANTAI. Kuntosalin pukuhuoneessa kuulemasi järkyttävä huhu johtaa siihen, että et voi enää katsoa Bumtsi Bumia ja etenkään sen juontajaa samalla viattomalla tavalla.

SUNNUNTAI. Hämmentävän tapahtumaketjun tuloksena huomaat viettäväsi sunnuntaiaamupäivää suuressa hallissa, jossa ihmiset istuvat penkkiriveissä ja uskottelevat toisilleen keskustelevansa maailmankaikeutta hallitsevan yliluonnollisen voiman kanssa. Alat epäillä, että tämä on jonkinlainen verhottu yritys huijata ihmisiltä rahaa ja alat keskustella aiheesta vierustoverisi kanssa, mutta keskustelu keskeytyy, kun eteesi lykätään haavi, johon sinun pitäisi laittaa rahasi.

Uudet gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Lue ne täältä, ennen kuin CNN ja Reuters kuuluttavat ne maailmalle!


MITKÄ OVAT TURHANPÄIVÄISIMMÄT MURHEEMME?

* iPodissamme on muistia vain 25 gigatavua, vaikka myynnissä olisi myös 40 gigatavun versio -- 5%
* Kenkiemme värisävy ei sovi yhteen sen rakennuksen kanssa, jonka ohi olemme kävelemässä -- 3%
* Se outo kyhmy takaraivossamme. Tai no! Turha siitä on murehtia! Ei se varmaan ole mitään! -- 22%
* Jäissä ollut shamppanjapullo ei ole ehtinyt jäähtyä ihan tarpeeksi, kun olemme kaatamassa sitä rakastajamme rinnalle hänen 50-metrisellä huvijahdillaan Välimerellä -- 22%
* Sukupuoli-identiteettimme ajautuu sekasortoon huomattuamme Me Naiset -lehden kannessa otsikon: "Uusi miehuuskoe: koti-isänä Brysselissä" -- 3%
* "Jotain, niinku, puuttuu, tai emmä tiä" -- 30%
* Omien sormenkynsien tuijottelu ja äkkinäinen pistävä huoli, ovatkohan ne nyt lakanneet kasvamasta -- 4%
* Huolehtiminen siitä, onko saudiarabialaisten öljybiljonäärien kultaisissa kylpyammeissa riittävästi konjakkia, missä he voivat kylpeä kerubien kanssa -- 4%
* Jos kuoleman jälkeen on elämää, onko sielläkin PowerPoint-esityksiä? -- 7%


MITEN ME KOETAMME LÄMMITTÄÄ PARISUHDETTAMME UUDELLEEN?

* Yritämme ottaa selville kumppanimme syntymäpäivän ja lähetämme hänelle silloin e-kortin -- 25%
* Harrastamalla ensin seksiä, ja vasta sitten menemällä saunaan ja tuijottamalla apaattisesti televisiosta tulevaa Bumtsi Bumia -- 6%
* Olemalla tekemättä mitään ja laskemalla sen varaan, että vaikka tuo Jussi nyt onkin pikkuisen lösähtämässä oleva viinaanmenevä luuseri, jolla ei ole hyvää työpaikka, kyllä se siitä vanhetessaan komistuu, raitistuu, menestyy ja tulee miljonääriksi -- 1%
* Kirjoittamalla kumppanillemme romanttisen serenadin, joka yllättävien vaiheiden kautta levytetään, minkä jälkeen biisistä tulee hitti ja se soi radiossa ja televisiossa jatkuvasti neljä kuukautta. Kymmenen vuoden kuluttua serenadi julkaistaan "Can you believe we used to dig this shit?"-kokoomalevyllä -- 10%
* Liekinheittimellä -- 13%
* Yritämme tehdä puolisoomme vaikutuksen pyrkimällä Guinnessin ennätysten kirjaan ihmisenä, joka pystyy syömään 250 kananmunaa kymmenessä minuutissa -- 7%
* Kysymällä kautta rantain puolisomme appiukolta, tietääkö hän, mistä seksitempuista hänen tyttärensä erityisesti pitäisi -- 9%
* Hankkimalla puolisomme kanssa lapsen. Lapset, jotka eivät ole kokeneet avioeroa, ovat edelleen vaarallisesti tappiolla lapsivarustelukisassa niitä lapsia vastaan, joiden vanhemmat eivät ole eronneet -- 6%
* Ryhtymällä väkivaltaiseksi alkoholistiksi, koska silloin puolisossamme herää hoivavietti, jos hän on tarpeeksi vinksahtanut -- 17%
* Hemmottelemalla tyttöystäväämme seksin aikana sellaisella pikku ylellisyydellä kuin erektio -- 6%


MITÄ KOTONAMME TAPAHTUU PÄIVISIN, SILLÄ AIKAA KUN OLEMME TÖISSÄ?

* Epäsiististi pukeutunut ikääntyvä alkoholistipultsarimies kieriskelee lakanoissamme ja poistuu kotoamme viisi minuuttia ennen saapumistamme -- 17%
* Vessanpöntössä asuvat neuvostoliittolaiset maahiset kömpivät esiin ja viettävät päivänsä asunnossamme samalla lailla kuin me vietämme iltamme, eli juoden apaattisesti kaljaa sohvalla ja katsoen televisiota -- 5%
* Keittiön lattialla oleva homevaurio leviää kolmen millimetrin tuntivauhdilla -- 9%
* Tyttöystävämme harrastaa hulvatonta seksiä Ritari Ässästä tutun näyttelijän David Hasselhoffin kanssa -- 15%
* Kuusi hyvännäköistä ystäväämme, joiden luulemme olevan päivisin töissä, hengailevat asunnossamme ja laukovat toisilleen nokkelia vitsejä, joille näkymätön yleisö nauraa -- 5%
* Lauma Sauronin Urûk-hai-örkkejä valtaa asuntosi, nuolee jokaista astiakaapissasi olevaa lautasta ja laittaa ne sitten huolellisesti ja siististi takaisin -- 5%
* Kotiin lasta hoitamaan jäävä puoliso ilmeisesti uskoo, että meillä on yhä työpaikka, vaikka saimme potkut vastenmielisen hajumme vuoksi jo viisi kuukautta sitten -- 7%
* Ala-asteella samalla luokalla ollut tuntemasi kamalin luuseri viettää kotonasi päiväänsä ja nauttii juuri samanlaisesta elämänlaadusta kuin mitä sinä olet kovalla työllä saavuttanut -- 30%
* Kello kymmenen maissa aamulla postiluukusta kolahtaa uusin numero Le Monde Diplomatiquesta, mikä ilmeisesti tarkoittaa, että postinjakaja on tehnyt sekaannuksen, ja naapurisi postiluukusta on kilahtanut uusin numero Betcha Didn't Think Goat Sex Could Be This Sick! -lehdestä -- 7%

Opettavaisia tarinoita päihteistä

...eli näkökulmia hallitsemattomaksi ryöpsähtäneeseen suomalaiseen päihdekeskusteluun.


1. Kari maistoi ensimmäisen kerran alkoholia kuusitoistavuotiaana kavereidensa painostuksesta. Sen jälkeen hän maistoi sitä monesti lukiolaiskotibileissä mutta ei koskaan käsittänyt, mikä siinä oli erityisen hienoa. Totuus alkoi valjeta hänelle vasta 19-vuotiaana, kun hän ensimmäisen kerran nieli sitä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana hän maisteli ja nieli sitä innokkaasti, mutta siitä huolimatta hänen käytöstään ei enää katsottu hyvällä silmällä lukiolaisten kotibileissä, joissa hän aikaansa edelleen vietti.

Kun Kari täytti 29, hän ymmärsi, ettei enää halunnut elää ilman alkoholia. Kun hän täytti 39, hänen päästään alkoi kasvaa voileipiä. Samaan aikaan hän ymmärsi, että eihän hänen olekaan mikään pakko elää ilman alkoholia ja hän alkoi juoda jatkuvasti. Näihin aikoihin hänen suosionsa lukiolaisbileissä alkoi kuitenkin hiipua entisestään, lähinnä siksi, että hän ei osannut enää laittaa lampunvarjostinta oikein päin päähänsä.

Pahasti rappiolle menossa olleen Karin elämä kääntyi nelikymppisenä hetkeksi parempaan suuntaan, kun hän kohtasi Seijan, elämänsä naisen. Seija kuitenkin käveli hänen ohitseen kadulla vilkaisematta taakseen, mikä sai Karin alkoholismin pahenemaan. Kun hän täytti 49, Suomen valtio laski alkoholiveroa sen verran, että Kari pystyi seitsemänkertaistamaan kulutuksensa. Pian tämän jälkeen hän teki nopean tähdenlentomaisen uran Suomen seiväshyppypiireissä, jonka aikana hän ehti voittaa kuusi SM-kultaa, minkä jälkeen hän menehtyi alkoholin aiheuttamiin komplikaatioihin, eli maksansa muuttumiseen tonnikalalasagneksi.

Mikä on tarinan opetus: Lukiolaisbileissä flaksi käy todella harvoin, koska tytöt ovat hyvin häveliäitä siinä iässä. Jos heidät juottaa kunnolla humalaan, he ovat hauskempaa seuraa, mutta silti niillä on ne pippurisumuttimet. Siksi kannattaa ottaa pippurisumutin salaa pois heidän käsilaukustaan ennen kuin teet siirtosi.

***

2. Pekka oli oppinut koulussa ala-asteella opettajaltaan, että huumeet ovat hyvin, hyvin, hyvin, hyvin, hyvin, hyvin vaarallisia. Siksi Pekka oli lukiossa hyvin haluton polttamaan edes kannabista, vaikka kaikki hänen kaverinsakin polttelivat sitä ajoittain. Vasta kun hänen kaverinsa kertoivat, että kannabis on "porttihuume", he saivat Pekan ylipuhuttua.

Niinpä Pekka muutamissa bileissä poltteli kannabista kavereidensa kanssa. Kävi ilmi, että se oli sangen mukavaa. Siitä tuli hyvä olo, siitä ei tullut krapulaa, siihen ei voinut jäädä koukkuun. Harmiton huumausaine kaiken kaikkiaan, Pekka ajatteli. Ja se tuoksuikin ihan isiltä.

Tämä sai Pekan mietteliääksi. Jos ala-asteen opettaja oli valehdellut hänelle kannabiksen vaarallisuudesta, mistä kaikesta muustakin hän oli valehdellut? Olisiko esimerkiksi heroiini tai crack yhtään sen vaarallisempaa kuin kannabis?

Pekka hylkäsi ystäväpiirinsä ja etsi uusia ystäviä, joiden elämä pyöri heroiinin ja crackin ympärillä. Parin vuoden heroiiniputken jälkeen paljastui, että opettaja oli valehdellut myös heroiinin vaarallisuudesta ja että sen viihdekäytöstä ei seuraa mitään pahaa.

Kaava alkoi paljastua Pekalle. Hän kävi läpi kaikki asiat, mistä opettaja oli häntä varoitellut ala-asteella. LSD:n yliannostus, avantojen välillä sukeltaminen, ostoskärryillä metron rappusia ajas alaminen, lentokoneesta hyppääminen pelkän sateenvarjon kanssa, omien solisluidensa katkominen tylpällä keittiöveitsellä, kokoomuksen äänestäminen - kaikki olikin vaaratonta!

Erään LSD-tripin aikana Pekka tosin ajautui pähkähulluun rinnakkaistodellisuuteen, jossa ruoka syötiin juomalaseista ja jossa Jari Sillanpää ylsi Euroviisujen semifinaalissa kolme sijaa korkeammalle kuin mihin hän todellisuudessa ylsi, mutta sekään riittänyt finaaliin pääsyyn, Allahin kiitos. Näiden kokeilujen jälkeen Pekka tunsi olonsa kuolemattomaksi.

Kun hän täytti 35, hän muisti, että hänen ala-asteen opettajansa oli myös varoittanut koko luokkaa, että sen eturivissa istuneen Jennin kanssa ei kannata mennä naimisiin, koska hänestä tulisi todennäköisesti aikuisena melkoinen psykonarttu. Koska opettajan kaikki muutkin varoitukset olivat olleet katteettomia, Pekka uskoi niin olevan nytkin, ja hän etsi Jennin käsiinsä ja kosi häntä.

Opettaja oli kuitenkin ollut oikeassa Jennin suhteen, ja pian avioliiton solmimisen jälkeen selvisi, että Jenni vaati aina ennen seksin harrastamista kysyä siihen puhelimitse luvan Paavilta. Kuten odottaa saattaa, hän ei koskaan saanut sitä. (Hassua kyllä, sama päti Pekkaan. Hän ei saanut "sitä" koskaan.)

Mikä on tarinan opetus: Ihan tosi. Ei kannata mennä naimisiin Jennin kanssa. Hän käyttää seksiä vain saadakseen sinut houkuteltua kanssaan naimisiin ja sitoutumaan häneen. Mutta sitten, kun olet ansassa, häntä ei yhtäkkiä huvitakaan enää juuri koskaan.

***

3. Riinan kotona alkoholi oli kuulunut luontevana osana elämää hänen lapsuudestaan lähtien. Hänen vanhempansa joivat sitä aina kohtuudella: lasillinen viiniä iltaisin, korkeintaan kaksi. (Tosin Riinan mentyä nukkumaan he joivat joskus koko viinipullon yhdellä kulauksella suoraan pullon suusta ja hieroivat loppuillan alastomia kehojaan televisiota vasten.)

Tämän vuoksi Riinakin oppi suhtautumaan luontevasti alkoholiin. Seitsemänvuotiaasta lähtien hän sai välillä ruokapöydässä maistaa ruoan kanssa pienen lasillisen viiniä. Yhdeksänvuotiaana hän tunsi syvällisesti eri viinien eroja ja osasi keskustella ontologien kanssa taitavasti chileläisten ja argentiinalaisten viinien laatueroista ja vuosikerroista. Kaksitoistavuotiaana hän oli Viini-lehden päätoimittaja, ja neljätoistavuotiaana hän sai ensisuudelmansa Jarkko-nimiseltä pojalta, joka oli söpö mutta melkoisen epäkypsä ikäisekseen naisasioissa - ei ollenkaan valmis sitoutumaan vakavaan suhteeseen.

Aikuisenakin Riina käytti alkoholia kohtuudella. Hän joi joskus itsensä pikku huppeliin, mutta mopo ei koskaan päässyt karkaamaan käsistä. Hän katseli hyväntahtoisesti ystäviensä sekoilua alkoholin kanssa ja rajojensa etsimistä. Hän hoivasi kärsivällisesti krapuloista kärsiviä lähimmäisiään. Itse hän osasi aina suhtautua alkoholiin terveen luontevalla tavalla eikä antanut sen viedä itseään. Riinalle alkoholi oli vain päihde, jota hän käytti pieninä annoksina rentoutumiseen - no biggie.

Riinan elämä oli muutenkin hyvin tasapainossa. Hänellä oli vakituinen, hyvin palkattu työ sellaisella alalla, jota ei ole olemassakaan. Lisäksi hänellä oli mies ja kaksi lasta, jotka oli hankittu Gigantista edulliseen 999 euron pakettihintaan.

Siksi olikin outoa, että 36-vuotiaana hän sai päähänsä, että hän alkaisi juoda kaikkia v-kirjaimella alkavia alkoholijuomia aivan saatanasti. Ja mitäs v:llä alkavia alkoholijuomia niitä onkaan? No, viski nyt ainakin! Se kyllä vähän poltti kurkkua suurina annoksina, mutta minkäs nainen järjettömille päähänpistoilleen mahtaa.

Mikä on tarinan opetus: Meissä kaikissa asuu pieni sekoboltsi, joka haluaa juoda v:llä alkavia alkoholijuomia. Asialle ei ole tehtävissä paljonkaan. Aina voi toki yrittää paistamalla satoja kalapuikkoja, mutta tiettävästi se ei ole koskaan vaikuttanut mihinkään.

***

4. Tuomaksen vanhemmat käyttivät liikaa alkoholia. Siksi he syyllistyivät joskus jopa suoranaiseen heitteillejättöön. Ei ollut lainkaan harvinaista, että hänen vanhempansa jäivät terassille juomaan kaljaa, kun Tuomas oli nelivuotiaana yksin kotona. Onneksi Tuomaksen vanhemmat olivat tajunneet ostaa hänelle Playstation 2:n, joten hänellä ei ollut ainakaan tylsää. Itse asiassa hän harvoin edes huomasi heidän olevan poissa.

Eräänä päivänä Tuomaksen pelatessa Grand Theft Auto: Vice Cityä läheisessä ruokakaupassa keski-ikäinen nainen latoi ruokakoriinsa vahingossa kaksi purkkia raejuustoa tavallisen yhden sijasta, jolloin aika-avaruus-jatkumo repeytyi ja Tuomas sinkoutui sisään televisioon pelaamaansa videopeliin.

Pian sen jälkeen kohtuullisessa tuiterissa olleet Tuomaksen vanhemmat tulivat kotiin, ja he huomasivat pelikonsolin olevan päällä. Kun he katsoivat tarkemmin, he huomasivat oman Tuomas-poikansa olevan television ruudussa odottamassa käskyjä. Tuomaksen isä ohjasi Tuomaksen hahmon varastamaan auton, ja pian he ajoivat ympäri kaupunkia kaataen lyhtypylväitä ja murskaten ohikulkijoita alleen.

Lopulta he ohjasivat Tuomaksen tulemaan ulos autosta ja ampumaan singolla kadun toisella puolella olevia ihmisiä. Tuomaksen äiti vetisesti ja sanoi kyyneltensä keskeltä: "Olen niin ylpeä! Meidän poika on päässyt telkkariin! Ja vielä väkivaltapeliin!"

"Miten me saamme hänet pois sieltä, muuten?" isä kysyi.

"Minulla on suunnitelma", äiti sanoi hetken mietittyään. "Suunnitelmani on tämä: Ei enää koskaan juoda."

He katsoivat toisiaan hetken vakavasti. Sitten he molemmat purskahtivat yhtäaikaa nauramaan.

"Nyt muistan, miksi rakastan sinua", isä sanoi. "Sinä saat minut nauramaan noilla ideoillasi, että lopettaisimme juomisen."

Sitten tapahtumat saivat yllättävän käänteen, kun Mars-planeetta törmäsi Maahan ja tuhosi maailman.

Mikä on tarinan opetus: Maailmanlopun jälkeen Venezuelan sademetsiin jäi kuitenkin eloon yksi alkuasukasheimo. Heissä oli se erikoisuus, että heidän kielessään ei ollut "ei"-sanaa, vaan he sanoivat: "Täytyy palata asiaan, mennään vaikka lounaalle joku päivä."

Toistuvasti sinkkuutensa puheeksi ottava freudilaisiin lipsahduksiin sortuva nainen arvioi blogiskenen kuulumisia

Eilinen oli mukava päivä, tällaiselle sinkullekin. Kun ensin oli nukkunut myöhään, meikäläinen oli täynnä peniksi... eiku puhtia ja energiaa ottamaan vastaan uuden päivän! Ja kalenteri vaikutti uhkaavan täydeltä... tai pitäisikö sanoa, sinkkumaisen täydeltä.

Sinkkuna on paljon aikaa paneutua myös uusiin laivalastillisiin kiimaisia seilore… eiku blogeihin. Niitä onkin ilmestynyt Pinserin sinkkulis... eiku siis blogilistalle taas reilu satsi. Ehkä olisi hyvä vilkaista niitä tällaisen sinkun silmin.

Ensinnäkin meiltä löytyy Horst Nussbaumin ihmeellinen maailma, tyylilaji on jonkinlainen karuhko huumori - mikä on aina parempaa kuin karuhko yhdentekeväisyyksien kirjaaminen. Onhan tässä parantamisen varaa, mutta tälle voisi meitsiin sisäänrakennetulla Sinkkumittarilla antaa 7 pistettä 10:stä. Ei ollenkaan huono, vaikkei kyllä kauhean sinkkukaan!

Elämä on nykyään täydellistä! Päivät täyttyvät kummallisilla fantasioilla lateksiin kääritystä Antti Tuisk… eiku siis harrastuksilla, liikunnalla, ystävien tapaamisella - ja jatkuvalla sinkku-sanan ripottamisella tai siitä vihjailulla joka toisessa lauseessa. Ei niin, että se tarkoittaisi mitään. Elämä on hyvää näinkin. Jotenkin on vain vaikea olla tuomatta esiin sinkkuutta. Mutta se on tavallista meille sinkuille, jotka emme kuitenkaan rakenna identiteettiämme sinkkuuden varaan, vaikka olemmekin sinkkuja, vaan kykenemme ajattelemaan muutakin kuin sinkkuutta. Kuten esimerkiksi... kinkkuja. Mistäpä muuten tuleekin mieleen sinkku. Hauska sattuma, eikö vain?

Aika järkyttävä tuo Abu Ghraibin vankilaskandaalitapaus. Mutta mitä se merkitsee meille sinkuille? Sinkkuuskin on eräänlainen vankila… No ei vaan! Sinkuilla on aina hauskaa! Se ei tosin estä elämän rakentumista sen ympärille, että sinkkuudesta pitäisi päästä eroon.

Näin kevään tullen hormonit lähtevät helposti hyrräämään, ja sen on taas huomannut joissakin prominenteissa sinkkublogeissa. Ainakin Falmawenilla näyttää olevan uutta äksöniä, samoin Shineworldissa. Go, girls! Ja muistakaa, että rakkauden ensihuumassa kannattaa tehdä sellaisia päätöksiä, joiden kanssa joudutte elämään pitkälle tulevaisuuteen!

Suomalainen teollisuus on hyvin huolissaan siitä, että työpaikat ulkoistetaan halvempiin maihin. Valmistava teollisuus valuu Kiinaan, ja nyt palvelutkin uhkaavat valua Viroon. Mutta tiedättekö, mitä ei voi ulkoistaa pois Suomesta? Jep, sinkkuja! Ne pysyvät täällä ikuisesti teidän ilonanne puhumassa sinkkuudesta.

Onkin näppärä juttu, että sinkkuudessa ja parisuhteessa elämisen ympärille on helppo ripustaa oma identiteettinsä ja muuttaa koko ajatusmaailmaansa sen mukaan, missä elämäntilanteessa on. Se onkin sitten kiva ylläri seurustelukumppanille, kun hän huomaa, että muutut parisuhteessa täysin toisenlaiseksi mankujaksi kuin millainen olit sinkkuna. Siinäpä riittää paljon hauskaa pohdiskeltavaa sen jälkeen, kun kypsymättömyyteesi pettynyt kumppanisi jättää sinut niin että viuh vaan kuuluu.

Niin, niistä blogeista. Epämääräisesti lupaavia uusia blogeja ovat lisäksi Sedis Blog ja Suomen vaihtoehtoisin nuori, mutta niistä on vaikea sanoa mitään syvällistä, kun mieli pyörii koko ajan sinkkuudessa. Tässä voisi mainita joitakin muita viime aikoina lukulistalle tarttuneita blogeja, kun ei tässä sinkkuna ole muutakaan tekemistä. Meininki on helppolukuista parisuhdeahdistusta, ja samoilla linjoilla kulkee Naamioiden takana. Mikäköhän siinä on, ventovieraiden lemmenhuolet ja Weltschmerz jaksavat kiinnostaa niin? Se on kai tämä sinkkuus. Ja täytyypä vielä kehaista suhteellisen uutta Varo vaania, jonka tuore kirjoitus anonyymibloggaajien kuolemasta kirpaisee läheltä.

Jaahas, pitäisikö sinkun tästä lähteä kauppaan ostamaan lubrikant… siis sinkkupakkaus sodom… eiku jauhelihaa ja tonnikalaa, jota olisi kiva dekonstr... eiku syödä mitv… eiku jonkun kanssa.

Hetkinen... Mitä tuo ryminä on? Ei kai se ole... Se on! Naisia tappava robotti on täällä! Apua! Nyt se tähtää lasersäteensä tännepäin! Ja tähtää lasersingolla tännepäin! Ja nyt se laukaisee raketin! Nyt raketti lentää tänne päin! Kylläpä se muuten lentää hitaasti... Tässähän ehtii analysoida tarkasti sen ballistisista lentorataa, ennen kuin se o

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Eikö optimistin erota pessimististä parhaiten siitä, että optimistin peräsuoli on puoliksi täynnä paskaa?

2. Reiska sanoi, että Belgiasta on ihan helppo salakuljettaa Suomeen repullinen huumeita. Mutta miksi hän ei varoittanut, että suunnitelma voi helposti epäonnistua, jos kadulla vastaan kävelee eräs tietty rikoksia vastaan taisteleva nuori töyhtötukkainen toimittajamies ja hänen uskollinen valkoinen koiransa?

3. Sen sijaan, että ostaisi ystäviä rahalla, eikö olisi helpompaa saada itselleen ystäviä harrastamalla heidän kanssaan seksiä?

4. Tämä puoliksi alitajunnassa vellonut ajatus on alkanut vaivata entistä voimakkaammin Adolf Ehrnroothin kuoleman jälkeen: onkohan sotaveteraanien ylle langetettu viime vuosina jokin outo kuolema-kirous, kun heitä tuntuu lakoavan kuin heinää?

5. Otsikko Daily Telegraphissa: "Olin hölmö, sanoo kirjastonhoitaja joka meni naimisiin terroristin kanssa". Mitä me tekisimme ilman kirjastonhoitajia, jotka menevät naimisiin terroristien kanssa?

6. O tempora, o mores! Eikö kukaan enää osaa nykyään juoda Lasolia kohtuudella?

7. Kysyn vaanin ulkoasun muuttuminen hieman pyöreämmäksi ja tammisemmaksi nosti kävijä- ja klikkausmäärät tiistaina kaikkien aikojen huippuun - jopa korkeammalle kuin John F. Kennedyn murhapäivänä, jolloin Kysyn vaan esitti vähemmän kannatusta saaneen teoriansa, jonka mukaan Kennedyn kuolinsyy oli itsemurha. Ei kai tämä uusi kävijäpiikki johdu siitä, että heterot ovat lopulta saaneet vihiä meistä?

Deconstructing Antti

Meillä täällä serbialaisten lampaankeritsijöiden loppusoinnuttomassa runopiirissä toukokuun kahdestoista, eli huominen, on suuri päivä! Silloin näkee päivänvalon Antti "Idols-Antti" Tuiskun kauan odotettu ja rock- ja lampaankeritsijäpiireissä kohuttu levy.

Tapauksen kunniaksi tarkastelemme dekonstruktiivisen runoanalyysin merkeissä Antti Tuiskun ensimmäistä hittibiisiä "En halua tietää". Esitämme ensin laulun sanoitukset kokonaisuudessaan ja pureudumme sitten niiden merkityksiin.

Antti pala palalta, olkaa niin hyvät!


EN HALUA TIETÄÄ

Vierelläin oot, mut missä sä oot, et läsnä lainkaan
Me jutellaan ja keskustellaan, mutta et keskity taaskaan
Sun ei tarvitse kuunnella mua, mut selitä silti mä tarvitsen sua
Kuulutaanko me yhteen?

En osaa ennustaa huomista tai tulevaa
Taas aavistan pahimman

(Hei hei)mikä sulla on, kun oot levoton, mikä sua vaivaa
(Hei ei)mikä sulla on, kun oot onneton, mikä sul on
(Heihei)mikä sulla on, kun oot levoton, mikä sua vaivaa
(Hei hei)mikä sulla on kun oot onneton, ootko uskoton
Ei, en ehkä halua tietää...
Ei, ei... Ei, ei..
Voisitko pettää?
Ei, ei... En halua tietää..

Vielä eilen tunsimme sen se nyt puuttuu
Olisko niin että erkaannuttiin
Meitä itsestään selvänä pidettiin
Eikö tää riitä vaik yritän niin
Uppoudut liikaa taas sun unelmiin
En ehkä ole täydellinen, tiedän sen...

kertosäe * 2


Ah, la poésie! Ennen kuin menemme pidemmälle, ehkä pysähdymme hetkeksi miettimään noita sanoja, hengittämään niitä sisäämme. Tunnemme, kuinka ne leviävät sisällemme, ja toivomme, että ne eivät synnytä tahroja housuihimme.

Nyt pureudumme tähän lauluun tarkemmin, säe säkeeltä:

Vierelläin oot, mut missä sä oot, et läsnä lainkaan

Vahva alku. Yhdeksällä sanalla Tuisku maalaa meille alkuasetelman, joka on yhtäaikaa väkevä ja herkkä, kaunis ja rujo, hapan ja emäksinen. Antagonisti, kertojan vastinpari, on ensimmäisen kahden sanan ajan hänen vierellään. Mutta katso! Kun päähenkilö eli protagonisti katsoo tarkemmin, hän kysyy, missä hän oikeastaan onkaan. Ilmeisesti antagonisti ei ole, kuten Tuisku nuorekkaalla katukielellä ilmaisee, "läsnä lainkaan".

Ja siinä paljastuukin säkeen nerous! Mitä onkaan elämä, jos ei juuri sitä, että muut eivät ole "läsnä lainkaan"? Se voi kuitenkin osittain johtua siitä, että kaverit kyllä sanoivat tapaamisenne olevan Stockan edessä, mutta silti sinä vedit tämänkin jutun vituiksi ja menit seisomaan Sokoksen eteen.

Me jutellaan ja keskustellaan, mutta et keskity taaskaan

"Me jutellaan ja keskustellaan" - tämä näennäisen kömpelö tautologia onkin itse asiassa protagonistin tapa painottaa sitä, että hänen ja antagonistin välillä on tapahtunut paljon puhumista. Tarkkaa aikamäärää on mahdoton arvioida, mutta todennäköisesti keskustelut ja juttelut ovat jatkuneet tuntikausia.

Sitten seuraa yllätys: laulun kohde "ei keskity taaskaan". Toisin sanoen hänellä on parempaa tekemistä kuin jutteleminen. Tämä säe muodostaa edellisen säkeen kanssa kauniin symmetrisen parin ja on omiaan vahvistamaan kuulijan kokemaa eksistentialistista tyhjyyttä, etenkin jos videovuokraamot ovat kiinni.

Huomatkaa myös virtuoosimainen riimipari - lainkaan/taaskaan - jonka edessä ei voi muuta kuin hiljentyä. Ei tainnut Lauri Viita, tuo loppusoinnullisen lyriikan mestarikaan, koskaan kekata rimmata noita sanoja.

Sun ei tarvitse kuunnella mua, mut selitä silti mä tarvitsen sua. Kuulutaanko me yhteen?

Vähemmänkin kirjallisuuteen perehtynyt aistii tässä kristallinkirkkaasti Eino Leinon runon Sua katson vaan vuodelta 1898, joka kuuluu seuraavasti: "Sua katson vaan, sua katson vaan/ Sua katselen silmät veessä/ Tää onneni on niin outo ja uus/ Sen että mä vapisen eessä". Paitsi että ei tämä Eino Leino -tyyppi nyt ihan Antti Tuiskun tasolle yllä.

En osaa ennustaa huomista tai tulevaa. Taas aavistan pahimman.

Nerokas paradigmanvaihdos, joka olisi vielä nerokkaampi, jos tämä säe liittyisi johonkin. Jälleen protagonisti käyttää tehokeinonaan raikkaasti tautologiaa sanoessaan, ettei osaa ennustaa "huomista" tai "tulevaa". (Alkuperäisissä laulun sanoituksissa tämä riimi oli muodossa "En osaa ennustaa huomista, tulevaa, lähipäiviä, tulevaisuutta tai ensi keskiviikkoiltapäivää kello 14.30 jälkeen", mutta se kuulosti jotenkin kömpelöltä.)

Tuiskun sanankäytön mestarillisuus nousee esiin säkeen jälkimmäisessä osassa "Taas aavistan pahimman", vaikka protagonisti on juuri sanonut, ettei osaa ennustaa huomista tai tulevaa. Tämä kohta on laulun ydin: se luo dualistisen paradoksin, jonka mukaan kertoja sekä tietää että ei tiedä, mitä on tapahtumassa. Se on vähän kuin vessaan meneminen - koskaan ei tiedä ennen plumpsahtelun alkamista, tuleeko sieltä "ykkönen" vai "kakkonen".

Siirrymme tarkastelemaan kertosäettä.

(Hei hei)mikä sulla on, kun oot levoton, mikä sua vaivaa
(Hei ei)mikä sulla on, kun oot onneton, mikä sul on
(Heihei)mikä sulla on, kun oot levoton, mikä sua vaivaa
(Hei hei)mikä sulla on kun oot onneton, ootko uskoton

Unohtumatonta. Klassista. On häikäisevä todistus Tuiskun ainutlaatuisista riimittelijän taidoista, että hänelle tuleekin mieleen rimmata sanat "on" ja "levoton". Suomen kieli on kuin nestettä hänen käsissään! On kuin Tuisku taittelisi origameja suomen kielestä! Hänen kielikuvansa ovat tuoreita kuin humalaiset 17-vuotiaat tytöt ja heidän narutoppinsa... Tai kuin Saimaasta dynamiitilla pyydystetyt lohet, jos se ei kuulosta niin rivolta.

Ei, en ehkä halua tietää... Ei, ei... Ei, ei.. Voisitko pettää? Ei, ei... En halua tietää..

Tässä kohtaa runossa on anomalia: ilmaisu vaikuttaa hetkeksi kömpelöltä, ikään kuin tämä olisi jokin kiireessä sutaistu amatöörimäinen runonpätkä, joka on karsittu kokoon vain siksi, että levy pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ulos, kun joku vielä muistaa Antti Tuiskun.

Tämä on muutenkin tulkinnallisesti hieman vaikea kohta. Mieleen tulee ajatus, että laulun kertoja epäilee antagonistin yrittävän myydä hänelle vapaaehtoista sijoitusvakuutusta. Toisaalta sen voisi tulkita myös siten, että protagonisti pohtii, voisiko antagonisti pettää häntä mutta hän ei kuitenkaan halua tietää sitä. Tämä tulkinta on kuitenkin hieman kaukaa haettu.

Vielä eilen tunsimme sen se nyt puuttuu

Tässä kohtaa runo löytää taas uomansa ja alkaa sointua kauniisti. Anomalia päättyy.

Harvoin, jos koskaan, runoudessa on ilmaistu eksistentialistista ahdistusta näin kauniisti. Tuisku maalaa metaforisen kuvan sielunmaisemastaan: kuvassa on polkupyörästä puhjennut kumi syrjäisellä mäkiseudulla... Tekeekö luonto jo hänestä miehen...? Silmiinpistävää tässä säkeessä on, mikä on "se", joka nyt puuttuu mutta jonka vielä eilen tunsimme. Useimmat spekuloijat ovat arvioineet, että "se" viittaa vessapaperiin, joka yllättäen on päässyt loppumaan. Toinen koulukunta sanoo, että "se" viittaa "siihen".

Olisko niin että erkaannuttiin

No oiskohan vittu joo niin.

Meitä itsestään selvänä pidettiin

Tämän säkeen predikaatti on pidettiin. Se on imperfektimuotoinen passiivi pitää-verbistä. Tässä säkeessä ei siis ole subjektia, koska passiivimuotoisilla verbeillä ei ole tekijää - tosin ajoittain tekijä on Ilkka Kanerva. Säkeen objekti on meitä. Sitten säkeessä on vielä kaksi sanaa, itsestään selvänä. On hieman epäselvää, miten ne pitäisi lauseessa jäsentää. Ne ovat adjektiivin kaltaisia sanoja, mutta adjektiivi ei ole lauseenjäsen. Voisivatkohan ne olla adjektiaaleja? Joo, veikataan sitä! Kai opettaja tästä vastauksesta pari armopistettä antaa.

Eikö tää riitä vaik yritän niin

Tämä säe on herättänyt kiivasta keskustelua etenkin heteropiireissä. Säe viittaa hyvin yleiseen, jopa universaaliin tunteeseen parisuhteissa - nimittäin siihen, että "tää ei riitä, vaik yritän niin". Antti Tuisku tulkitsee musertavan aidosti tätä tunnetta. (Hän tietää niin paljon näistä asioista.)

Uppoudut liikaa taas sun unelmiin

Tuore kielikuva: jälleen kerran osoitus Tuiskun lyyrisestä lahjakkuudesta. Yleensähän me ajattelemme, että sohvaan uppoudutaan. Mutta Tuisku ottaa tämän tutun ajatuksen ja kääntää se yllättävään muotoon, jossa unelmiin "uppoudutaan".

Kiinnittäkää myös huomiota säkeen poljentoon: sieltä paljastuu klassinen jambinen trokee. Voi se kyllä olla trombinen jakeekin, mistäs näistä tietää.

En ehkä ole täydellinen, tiedän sen

Tässä viimeisessä säkeessä Tuisku viittaa moneen maailmankirjallisuuden klassikkoon - ilmiselvimmin Shakespearen Hamletiin, Kafkan Oikeusjuttuun, Camus'n Sivulliseen ja Econ Ruusun aikaan käyttämällä sanaa 'ehkä', joka oli laajassa käytössä myös edellä mainituissa teoksissa. Tämä hieman haiskahtaakin plagiaatilta.

Tämän jälkeen laulu siirtyy kertosäkeeseen, ja kuulija huomaa tarinan säikeiden kietoutuvan yhteen. Pian sen jälkeen kuulija huomaa laulavansa tätä työpaikallaan esimiehensä oven takana yhä kovenevalla äänellä.

***

Dekonstruktio ei tee koskaan runoudelle täyttä oikeutta. Se tarjoaa vain ohikiitävän väläyksen siitä, miten runo on koottu. Tämän runon takana oleva nerous suojelee kuitenkin salaisuuuden ruusunnuppuaan hyvin, vastoin kuin se aiemmin jo puheena ollut 17-vuotias humalainen tyttö narutopissaan, jonka me kaikki haluaisimme jo malttamattomasti tavata. Tämä taideteos jää elämään paitsi runouden myös meteorologian historiaan.

P.S. Tuskin on sattumaa, että järjestämällä yhteen kirjaimet nimessä 'Antti Tuisku' saadaan 'intti kastuu'. Mutta se on sattumaa, että järjestämällä kirjaimet nimessä 'En halua tietää' saadaan 'heittää neulaa'.

Seuraavalla viikolla poppiskulmassamme sarjassamme "yhdentekevien poikabändien uran alkuvaiheen kömpelöt sanoitukset" arvioimme The Smithsin kappaleen "This Charming Man".

Ehkäpä uusi ulkoasu pelastaa tämän blogin

Meneeköhän koko blogi piloille, jos sen ulkoasua vaihtaa? Merkitseekö se sielun myymistä kaupallisuudelle? Eikö sitä voisi vain liisata... No, kokeillaan kuitenkin. Eihän sitä tiedä, vaikka jutut vain paranisivat...

Vähän hiomista tämä nyt vielä vaatii... Ja miksi se oikea palikka ei nyt sitten kuitenkaan tullut tuohon tekstien viereen? Miksi kaiken täytyy olla niin hankalaa? Onko Matti Nykäsen ongelma vain se, että hän ei ole löytänyt oikeaa naista, joka voisi muuttaa hänet?

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan ensi viikolla. Kysyn vaan ottaa täältä nimettömyytensä suojista täyden vastuun näiden ennustusten toteutumisesta.

MAANANTAI. Sen jälkeen kun Kimmo Sasi oli viime torstaina käynyt kysymässä vihreiden ryhmähuoneen edessä: "Täältäkö sitä pilveä saa?", hänen käytöksensä alkaa herättää huolestuneisuutta, kun hänet nähdään edelleen tummin silmänalusin kiertelemässä eduskuntatalon käytävillä ja kyselemässä huoneiden ovensuussa: "Eiku ihan tosi, jätkät, saisko täältä sitä pilveä?"

TIISTAI. Outo tyhjyyden tunne valtaa sinut sen jälkeen, kun vietät yösi harrastaen seksiä maailman sadanneksiseitsemänneksitoista kauneimman naisen kanssa.

KESKIVIIKKO. Surkuhupaisa totuus elämäsi luonteesta alkaa valjeta sinulle, kun huomaat, että yksi olohuoneesi seinistä puuttuu ja että istuessasi sohvalla näet 400-henkisen yleisön, joka nauraa sinulle aina, kun sanot jotain nokkelaa.

TORSTAI. Saat huolestuttavan puhelinsoiton keskellä yötä, kun poliisimurhista vangittu Steen Christensen soittaa sinulle "haluten vain muistuttaa sinua" siitä, että hän on pian vapautumassa vankilasta ja että hän hallitsee Helvetin Enkelit -järjestöä.

PERJANTAI. Perjantaina koittaa Rosa Meriläisen huumekohun yhdeksäs päivä. Ei niin, että perjantaina tapahtuisi mitään uutta Meriläiseen tai huumeisiin liittyvää, mutta saahan sitä puhua, se on hyvää bisnestä.

LAUANTAI. Joudut lopulta tekemään valintasi lauantaina: vietkö pidemmälle suhdettasi Brooken kanssa vai yritätkö selvittää, voisiko sinun ja Bridgetin välillä sittenkin olla kemiaa, vaikka se saattaisikin paljastaa kuulumisesi Maronen sukuun ja siten rikkoa välisi Ericin kanssa.

SUNNUNTAI. Jälkeenpäin ajattelet, että romanttiset illallistreffisi alkoivat mennä pieleen suunnilleen siinä kohtaa, kun treffikumppanisi sanoi olevansa liian täynnä syödäkseen pihviään loppuun, jolloin sinä sanoit olevasi "Keijo, kyltymätön ahmattirobotti" ja otit haarukalla pihvin hänen lautaseltaan ja tungit sen kokonaisena suuhusi ja nauroit hyytävästi päälle, jolloin osa pihvistä tuli ulos nenästäsi. On kuitenkin parempi, että hän sai totuuden selville sinusta aiemmin kuin liian myöhään.

Uusimmat gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Luitte ne täältä ensin! Tämän takia ei välttämättä tarvitsisi huutaa, mutta huudetaan kuitenkin!


MIKSI ME EMME VIELÄKÄÄN TÄYSIN LUOTA SEURUSTELUKUMPPANIIMME?

* Häämarssi on lakannut soimasta, olemme odottaneet alttarilla hänen saapumistaan jo viisi minuuttia ja häävieraat alkavat hermostua -- 16%
* Sen jälkeen kun hän voitti kaiken mahdollisen mäkihyppykilpailuissa 1980-luvulla ja lopetti urheilu-uran, hän on ollut hieman viinaanmenevä ja arvaamaton -- 24%
* Häneen olisi helpompi luottaa, jos hän ei olisi aina pukeutunut ninja-pukuun ja hän ei piileskelisi varjoissa nunchaku-aseensa kanssa -- 9%
* Hän ei edelleenkään suostu kertomaan meille nimeään, vaan vaatii itseään puhuteltavan yxvaan82:ksi -- 20%
* Hän sulkee ja lukitsee oven aina mennessään vessaan -- 11%
* Hän ei ole vieläkään alistunut täysin tahtoomme jokaisessa asiassa ja hän onnistunut säilyttämään 15 prosenttia alkuperäisestä persoonallisuudestaan -- 13%
* Meillä on ollut vaikeuksia luottaa mihinkään tai kehenkään sen jälkeen, kun se sähköpostissa suuresta omaisuudestaan kertonut nigerialainen mies ei siirtänytkään tilillemme "24,000,000 MILLION DOLLARS", vaikka olimme lähettäneet hänelle siirtomaksun sopimuksemme mukaisesti -- 7%


MITÄ ME LUONNOSTELEMME MUISTILEHTIÖMME REUNAAN TYLSÄSSÄ KOKOUKSESSA?

* Kymmenittäin hakaristejä -- 10%
* Itsemme poseeraamassa voitokkaasti miekan kanssa, allamme kasa kuolleita örkkejä -- 24%
* Suunnitelmaa, jonka avulla pääsemme pois tästä länsimaisesta kulutushelvetistä -- 7%
* Euklidisen tasogeometrian aksiomaattisia perusteita -- 6%
* Väkivaltaista pilapiirrosta pomosta sidottuna liukuhihnaan, joka vie häntä kohti peniksenviiltelykonetta -- 23%
* Epämääräistä sotkua, josta emme saa itsekään selvää -- 14%
* Laskemme tukkimiehen kirjanpidolla, kuinka monta kertaa kokouksessa sanotaan k-kirjain -- 3%
* "Mätapanittenimätapanittenimätapanittenimätapanittenimätapanitteni" -- 16%


MITEN ME REAGOIMME ROSA MERILÄISEN HUUMEKOHUUN?

* Juuri niin kuin iltapäivälehdet haluavatkin eli ostamalla iltapäivälehden -- 56%
* Kun puolisomme pyytää meitä viemään roskat ulos, lyyhistymme maahan ja valittelemme, että emme voi, koska meitä pyörryttää -- 6%
* Alkamalla polttaa pilveä, koska poliitikot ovat meille esikuvia, joita tottelemme sokeasti -- 7%
* Hihkumalla riemusta Iltalehden uutiskokouksessa ja esittämällä pienen "Vähänx me saadaan tästä hyviä lööppejä seuraavan viikon ajan"-tanssimme -- 9%
* Teeskennellen tuohtunutta mutta ihmetellen, ketä se hupsu tyttö nyt on oikeastaan vahingoittanut -- 2%
* Korkaten illan toisen kossupullomme, käskien vaimoa ja lapsia pitämään turpansa kiinni tai tulee taas turpaan ja paheksuen mielessämme ihmisiä, jotka käyttävät huumeita -- 13%
* Ihmetellen, onko olemassa sellaista kaupungissa kasvanutta parikymppistä, joka ei olisi joskus polttanut pilveä -- 3%
* Olemme tyytyväisiä siihen, että enää ei tarvitse olla tuohtunut mistään epärelevanteista asioista, kuten irakilaisvankien kohtelusta Abu Ghraibin vankilassa, ei vähiten siksi, että emme osaa lausua Abu Ghraibia -- 3%
* Keksien aiheesta pikkunokkelia vitsejä, julkaisemalla ne raukkamaisesti anonyymiyden suojissa blogissamme ja tehden siten maailmasta omalla tavallamme ihan pikkuisen paremman paikan -- 1%

Uudet EU-maat, bitte schön!

Euroopan unioni sai toukokuun alussa kymmenen uutta jäsenmaata Itä-Euroopasta. Koska nämä maat ovat hieman vähemmän tunnettuja, on aika käydä pienellä tutustumiskierroksella ja kertoa uusien jäsenmaiden kiintoisimpia ominaisuuksia ja erikoisuuksia.


VIRO. Viro on niin kuin Suomi, mutta sen silmäripset ovat 36 prosenttia tuuheammat. Viron kieli on läheistä sukua suomelle, minkä huomaa muun muassa siitä, että suomen kielen sanonta 'kinky teen sex chat room' on viroksi 'kinkis teenis sex porno hoone'.

Monet virolaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin he olivat Neuvostoliiton vallan alaisia. Mutta he muistavat sen hieman väärin, koska useimmat virolaiset kertovat kaikkialla olleen silloin pizzasta valmistettuja liukumäkiä, jotka johtivat uima-altaisiin, jotka olivat täynnä Miljonääri-Jussin hiuksia. Nyt Viro tunnetaan Suomessa lähinnä kossumäyräkoiristaan, mikä ei tee maalle oikeutta, koska Tallinnassa on myös paljon viehättävän omaleimaisia kauppoja, kuten Stockmann ja Citymarket.

LATVIA. Latvia on muuten tavallinen maa, mutta omaleimaisuutta maalle tuo paikallinen Latvian pörssi, eli paikallisella kielellä Latex. Pörssissä käydään kauppaa vain yhden yhtiön osakkeilla. Tuo yhtiö kuuluu paikalliselle ennustajaeukolle, joka ennustaa kaikille, että "kaksi valtiota meni sotaan, ja vain toinen niistä voitti". (Eukon mukaan on helpompi tehdä ennustuksia, kun keskittyy menneisyyden tapahtumiin.)

Latvian maantiede on hyvin tasapaksua: suuria vuoria ei maassa ole, ja korkein kohta on vain 45 metriä merenpinnasta. Latvialaiset ovat yrittäneet kompensoida tätä rakentamalla 1700-luvulla pääkaupunkiinsa Riikaan korkean tornin, mutta arkkitehtuurin huipentumaksi tarkoitetusta tornista tuli vain puolitoista metriä korkea. Latvialaiset ovat maailmankuuluja huumorintajustaan, vaikka muiden maiden asukkaiden on joskus vaikea ymmärtää, että latvialaisten huumorintajun mukaan on sitä hauskempaa, mitä enemmän ravintolan työntekijät räkivät salaa asiakkaidensa ruokaan.

LIETTUA. Liettua oli viimeinen Euroopan maa keskiajalla, joka kääntyi kristinuskoon. Edelleen maa ylpeilee erikoisella uskontojen kirjolla. Yleisin uskonto Liettuassa on mielenkiintoinen sekotus katolilaisuutta, kreationismia ja lasttuesdayismiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uskonnon mukaan maailma syntyi viime tiistaina, kun Gert Tehiis -niminen virolaismies söi hotelliaamiaisellaan kaksisataa vuotta sitten kuolleen dinosauruksen munan. Samaisen uskonnon mukaan maailmanloppu tulee, kun muna on laskeutunut Tehiiksen ruokatorvea alas hänen vatsalaukkuunsa. Toinen valtauskonto puolestaan uskoo, että vessapaperia on tarkoitus käyttää pyyhkimään tiettyjä intiimejä paikkoja tarpeiden tekemisen jälkeen. Liettuan ehkä pienin uskontokunta - johon kuuluu seitsemisen tuhatta ihmistä, uskoo - että vuoden 2000 presidentivaalien voitto olisi kuulunut Esko Aholle, jos maailma olisi yhtään reilu paikka.

SLOVAKIA. Jätkät hei, muistattekste sen yhden mimmin siellä Slovakiassa, joka me tavattiin siellä hostelissa? Sen, joka diilasi kokaiinia ja heroiinia ja kannatti prostituutiopalveluiden käyttämisen laillistamista miehille? Sen, joka oli useimmiten niin pöllyissä, että hän sniffasi kokaa hämmentävästi nänneillään? Sen, joka harrasti kanssamme mielellämme seksiä eikä pakottanut meitä jälkeenpäin filosofisiin keskusteluihin siitä, onko penistämme oikeasti eksistentialistisesti ajateltuna olemassakaan vai onko se vain kiusallisen pieni? Ja joka halusi kirjoittaa kirjan matkakokemuksistaan, mutta ei onnistunut kytkemään tyhjiä paperiarkkeja kiinni sähkötöpseliin? Mitäköhän hänellekin tapahtui? Hän oli mukava!

TSHEKKI. Tshekillä on rikas kulttuurinen historia, ja maa kuului pitkään kiinteästi osaksi Länsi-Eurooppaa. 1600-luvulla Tshekki oli kuitenkin 74 vuotta osa Afrikkaa, mikä on pitkä ja oikeastaan aika tylsä tarina. Internetin mukaan Tshekki on joskus takavuosina myös ollut osa sellaista maata kuin "Tshekkoslovakia". Hmh. Mikähän juttu sekin on ollut?

PUOLA. Puola saavutti maailmanlaajuista kuuluisuutta vuonna 1939, kun Saksa hyökkäsi sinne uudella konseptillaan, "salamasodalla", mikä oli paljon tehokkaampi konsepti kuin aikaisemmissa sodissa kokeiltu "räntäsadesota". Salamasodan tarkoitus oli nujertaa vastarinta nopeasti, ja puolalaiset antautuivatkin viidessä päivässä, koska sotilailta loppuivat jälkiruoaksi tarkoitetut Jacky Makupalat.

Myöhemmin Puola saavutti myös kuuluisuutta pääministerillään Lech Walesalla - tai oikeastaan lähinnä hänen freudilaisen eroottisilla viiksillään, jotka kutkuttelevat alitajuisesti tälläkin hetkellä reisiesi sisäpintaa, vaikka suostut myöntämään sen vain syvähypnoosissa.

KYPROS. Täällä Välimeren pittoreskillä saarella säät ovat lämpimiä vuoden ympäri. Se korvaakin kivasti sen, että talot ovat rähjäisiä, asfalttiteitä esiintyy vain paikallisissa kansansaduissa ja ainoa liikennesääntö on, että edellä ajavan auton edelle on ihan pakko päästä. Kyproksen kaduilla on tapana tervehtiä kaikkia vastaantulijoita. Jos vastaantulija vastaa tervehdykseen, Kyproksella on tapana myydä suudella vastaantulijaa molemmille poskille ja myydä hänelle t-paita Scorpionsin Wind of Change -kiertueelta.

UNKARI. Unkarin Transilvanian seudulla ovat syntyneet kaikkialla maailmassa tunnetut tarinat kreivi Draculasta ja hänen jääkiekkokorttikokoelmastaan. Kansantarun mukaan kreivi Dracula makasi päivisin ruumisarkussa, mutta iltaisin hän nousi hiipimään kaupungin kaduille ja imemään verta pahaa-aavistamattomista ihmisistä. Ja ikään kuin se ei olisi ollut tarpeeksi, Dracula yritti myös houkutella heitä kirjoittamaan kuukausittaisia ulkopolitiikkaa käsitteleviä kolumneja Suomen Kuvalehteen. Itse asiassa saattaa myös olla niin, että Transilvania ei ole Unkarissa vaan Romaniassa, mutta hyvä tarina se on kuitenkin.

SLOVENIA. Tiettävästi jopa Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on sekoittanut Slovenian ja Slovakian keskenään, eikä se ole mikään ihme. Ainoa varsinainen ero maiden välillä on, että Slovakiassa toimistopäällikkö Koskisen huone on tuolla käytävällä kolmas ovi oikealla, Sloveniassa se on neljäs ovi oikealla. Slovenian pääelinkeinot ovat metalliteollisuus, tekstiiliteollisuus sekä purukumien liimaileminen elokuvateatterin penkkien alle.

Slovenialaiset ovat innokasta penkkiurheilukansaa. Joskus 1990-luvun puolivälissä Slovenian jääkiekkojoukkue voitti kerran sattumalta jääkiekon MM-kisan, ja siitä lähtien slovenialaiset ovat joka vuosi turhaan uskotelleet itselleen, että tänäkin vuonna voisi tulla kultaa. Aika sairaan säälittävää.

MALTA. Välimerellä sijaitseva pieni Maltan saari on tunnettu ennen kaikkea värikkäästä kulinarismistaan ja kansainvälisestä keittiöstään. Tämä tosin kuulostaa todellisuutta hienommalta: käytännössä maltalaiset vain syövät omat lapsensa elävältä. Erityisen poikkeuksellista Maltalla ovat paikalliset, omintakeisiksi kehittyneet tavat käyttäytyä ravintoloissa. Esimerkiksi ruoka on tapana kasata haarukan, veitsen ja lusikan päälle, ja sitä pitää sitten parhaimpansa mukaan kaapia suuhunsa lautasen avulla.

Pikku maltalaiskieliknoppi: jos haluat tilata baarissa oluen, sano baarimikolle 'kinky teen sex chat room handcuffs cannibal'. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuulet pian lähitulevaisuudessa paikallisten poliisien sanovan salaperäisen paikallisen mantran: 'search his rectum for drugs'.

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Onko kenellekään muulle tullut joskus mieleen, että siinä Jari Sillanpäässä on jotain, miten sen sanoisi, hassua?

2. Hei, ronski rekkamies! Et kai aio antaa joidenkin värikkäiden vihreiden ja punaisten valojen sanella, miten ajat rekkaasi?

3. Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen analysoi Helsingin Sanomissa syitä Suomen kilpailukyvyn heikkenemiselle: "Tärkein selitys on kuitenkin se, että oikeasti on tapahtunut jotakin." Maksammeko me tälle tyypille varmasti tarpeeksi palkkaa?

4. Susanna Penttilä arvioi Iltalehdessä alastonkuviensa julkaisumahdollisuuksia: "Ainakin jonkinlainen Sexy Girls -lehti heiltä on tulossa myöhemmin. Aiemminhan oli puhetta, että kuvani ilmestyisivät Sexy Ladies -lehdessä." Kuka vielä väittää, ettei nuorella sukupolvellamme ole kunnianhimoa?

5. Jätkät hei, veikkaukset pöytään - mihin suuntaan monilahjakkuus Antti Tuiskun kohutut laulunkirjoittamistaidot ovat kehittyneet hänen ensi viikolla julkaistavalla levyllään?

6. Miksi maailmankaikkeuden syntyminen tyhjästä muka edellyttää jonkinlaista korkeamman voiman olemassaoloa? Eikö kaikki ole voinut vain alkaa siitä, että joku jossain kaatoi vahingossa pöydälle lasillisen maitoa?

7. Kaikki ne tiedemiehet, jotka väittävät, että eläimet eivät yleensä pysty lisääntymään vankeudessa... eivätkö he ole kuulleet meitsistä?

Kulissien takana: Kysyn vaanin toimituksessa

Arvoisat lukijat! Monet teistä ovat varmasti ihmetelleet, miten Kysyn vaan tuottaa päivittäisen sisältönsä. Nyt seuraa harvinaista herkkua: katsaus Kysyn vaanin toimituksen tavalliseen päivään.


ENTRÉE

Kello on 7:12 aamulla. Olemme toimituksen keskuspöydässä valmistautumassa aamun toimituskokoukseen. Pöydän ympärillä istuu kolme hahmoa, joista kaksi on tuttua: editori (hän ei kaivanne esittelyitä), naisia tappava robotti (muistamme hänet Kysyn vaanista 16. helmikuuta), ja uusi tuttavuus, Hanna, graafikko, joka ei pysty puhumaan mistään mainitsematta vähän väliä olevansa sinkku (hänestä kuulemme varmasti tällä viikolla lisää, jos hän löytää aikaa arvostellakseen uusia blogeja). He istuvat vaiti pöydän ääressä ja vilkuilevat toisiaan.

Yksi puuttuu joukosta. Kysyn vaan on jälleen myöhässä.

Äkkiä hissin ovet aukeavat. Sieltä tulee ulos tumma, epätavallisen komea mies, jolla on sädehtivä hymy. Tom Cruisen mentyä vessaan kuluu pari minuuttia, minkä jälkeen Kysyn vaan astuu ulos hissistä ja tervehtii toimituksen väkeä. "Heippa, luuserit!" Kysyn vaan huikkaa ja istahtaa pöydän ääreen nostaen jalkansa pöydälle. Suussaan hänellä on sikari. Sikarissa ei ole tulta, mutta Kysyn vaan imee sitä niin voimakkaasti, että se pienenee hiljalleen.

Kiusaantunut hiljaisuus. Naisia tappava robotti on lepotilassa, mutta sen sensorit tutkivat ympäristöä, jos 50 metrin säteelle tulee naisia. Editori rikkoo hiljaisuuden: "Huomenta! Tervetuloa töihin, eli tähän paikkaan, joka maksaa palkkasi työsuoritustasi vastaan. Eiköhän aloiteta kokous. Mitäs kaikille kuuluu?" Hanna sanoo, että hänellä oli "ihan hyvä viikonloppu. Harrastin paljon urheilua ja kulttuuria, ja olin tosi kiireinen... ja sinkku!"

IDEARIIHI

Ylimielisen oloinen Kysyn vaan sukii tummanruskeita hiuksiaan ja on jo aloittanut tuijotuskilpailun pöydällä olevan kynän kanssa. Editori rapistelee kädessään olevia papereita ja sanoo: "Kiva juttu. No tuota noin... Tänään on tiistai, joten vuorossa olisi taas komediapalanen... Onko kenelläkään aiheita? Minulla ei oikein ole mitään... paitsi jos tekisimme jutun siitä, millainen Suomi olisi nyt, jos Funi ei olisi voittanutkaan Miljonääri-Jussia, vaan Karin olisi voittanut. Tai se ajatus tanssivista konekivääreistä, jotka kehottavat kansalaisia äänestämään kokoomusta."

Ideat eivät sytytä ketään. Hiljaisuus.

Naisia tappava robotti sanoo metallisella äänellä, että täytyy olla vielä olemassa keinoja halventaa ja/tai tappaa naisia, joita ei ole vielä keksitty. Tämä ajatus ei kuitenkaan sytytä editoria, joka huomauttaa, että tasapuolisuuden vuoksi pilaa pitäisi tehdä myös miehistä, jos tälle linjalle mennään. Hanna kehittääkin nopeasti idean miehestä, joka saa kuukautiset, mutta ei niin, että hänen ruumiistaan tulisi kuukautiset, vaan ne lähetetään hänelle postissa Kuukautiskeskus Oy -nimisestä yhtiöstä.

"Ehkä voisimme tehdä jutun Kuukautiskeskus Oy:n keskimääräisestä päivästä", editori sanoo pureskellen miettiväisenä esinettä, jota hän luulee kynäkseen mutta joka onkin todellisuudessa hänen kaksivuotias poikansa.

"Joo", Hannakin innostuu. "Siellä olisi aineksia tosi surrealistiseen päivään... Esimerkiksi lounasravintolan ruokien kummalliset viittaukset kuukautisiin... Chilikuukautiset? Ja pohdintaa, miten usein Kuulla on kuukautiset... Minulla ne on aika tasaisesti kerran kuussa, muuten, koska olen sinkku."

Editori, Hanna ja naisia tappava robotti kääntyvät katsomaan Kysyn vaania.

Kysyn vaan on alkanut suurieleisesti laskea mukanaan olevia seteleitä, mikä on hyvä tapa tappaa aikaa kokouksissa. Valitettavasti hänellä on vain kaksi viiden euron seteliä, joten ne on nopeasti laskettu. On pakko sanoa jotain.

"Tuo on klassisella tavalla hyvä", Kysyn vaan sanoo. "Kuukautiset... Eipä olisi tullut mieleen, että niistäkin voi laskea leikkiä... Nerokasta! Oletko sinä töissä täällä?"

Tässä vaiheessa Kysyn vaan muistuttaa kaikille olevansa Philadelphian yliopiston menstruologian professori, joten hänellä on laajat pohjatiedot aiheesta. Saatuaan selville 25-vuotiaana, mistä kuukautiset tulevat, hän laajensi tutkimustaan väitöskirjaksi, otsikolla: "Kuukautiset: Enpä haluaisi saada sellaisia" (Ja alaotsikolla: "Kognitiivinen dissonanssi: Minne mennä syömään, jos sellainen iskee?")

"Onko sinulla mitään muita ideoita kuin tämä jo hieman ällöttäväksi mennyt kuukautiskeskustelu?" editori kysyy varovasti välttäen katsomasta Kysyn vaania silmiin.

Koska Kysyn vaanilla on tapana vältellä katsekontakteja ihmisten kanssa, hän tuijottaa kädessään olevaa viiden euron seteliä - ja nauttii hiljaisuutensa aiheuttamasta jännityksen tihenemisestä. Hän on tämän sivuston aivo, ja sattumoisin myös haima ja perna.

VUORISAARNA

"Ettekö te koskaan kyllästy", Kysyn vaan rikkoo hiljaisuuden dramaattisesti, mutta huomatessaan aloittaneensa vahingossa falsettoäänellä hän aloittaa uudestaan tavallisella tuoremehun polttamalla äänellä: "Ettekö te koskaan kyllästy, miten halpahintaisia juttuja me vain täällä julkaistaan? Okei, kyllähän meillä menee lujaa täällä. Ollaan Pinserin top-listan ykkösiä tai huonoina päivinä kakkosia ja kaikkea sellaista. Ja olemme siis todistaneet, että tekemällä itseään toistavaa, alatyylistä, massoja kosiskelevaa läppää voi saavuttaa suosiota. Mutta ihan vakavasti, eikö meitä koskaan hävetä?"

Editori vastaa ensimmäisenä. "Sulla on aina noita moralistilässytyksiä. Ei saisi olla ilkeää läppää blogissa. Ei saisi hieroa itseensä margariinia lähikaupassa ja sitten näyttää kassan tytölle, miten 'luiskahdetaan' läpi viivakoodilukijasta. Lässyn lässyn. On noita ennenkin kuultu sinulta. Ja sitten sinä aina kirjoitat jonkun tyhmän läppäkokoelmasi ja vaadit meitä julkaisemaan sen."

Auts. Ilmassa on jännitettä. Hanna yrittää keventää tunnelmaa muistuttamalla, että sisäisistä jännitteistään huolimatta Kysyn vaan on kuitenkin blogien numero yksi! "Toisaalta", Hanna sanoo hiljentyen, "tavallaan myös sinkun numero on yksi... Koska sinkku on yksin..."

Editorin ja Kysyn vaanin välinen riita näyttää olevan vanhaa perua, eikä editori voi tänäänkään olla purkautumatta siitä. "Katsopas nyt. Kukahan täällä tätä show'ta pyörittää? Kun minä saan sinulta jutun, se on kuin suoraan !inexorable paranoiasta, tyyliin 'haha. okejoo. oli vähä outoo. käytii mixul. mentii pizzalle ku oli aik tylsää. tultii takas nii siel oli kännisii ketk huus. okjoo. sit isäntä itse oksens koko talon täytee ja sit tuli naapurin täti ja sit ois tullu jo talon omistaja paikalle nii lähettii'. Ja vasta sen jälkeen kun minä käsittelen ja editoin sen, se muuttuu tutuksi mainioksi sanailuksesi, tyyliin 'Vaikka ystäväsi ovat lähettäneet sinulle sairaalaan kasoittain parane pian -kortteja ja kukkasia, aiot silti äänestää seuraavissa vaaleissa vihreää liittoa'. Mielestäni ansaitsisin vähän enemmän krediittiä täällä."

Hiljaisuus lankeaa taas pöytään. Kysyn vaan on arvostelusta niin musertunut, ettei hän pysty heti syömään loppuun kolmatta suklaa-nougat-leivostaan.

"Tehkää mitä haluatte", hän lopulta sanoo nousten seisomaan. "Tehkää sitten vain taas joku itseään toistava tekstipätkä, missä seikkailevat editori, joku uudelleenlämmitetty vanha hahmo ja joku uusi aivan idiootti hahmo. Siinä voisi olla jotain absurdia sanailua ja oman navan ympärillä pyörimistä, ehkä pari päälleliimattua viittausta muihin blogeihin, kuten Sivustaan. Mutta sanokaa minun sanoneen, blogiyleisö ei anna tällaista anteeksi! Meillä on vain yksi suunta, alaspäin! Ja pahin kilpailijamme Mitvit - tai kuten hänet meillä täällä tunnetaan: "Maltillinen demari iskee jälleen!" - on valmis ja halukas ottamaan meidän paikkamme! Se kaveri osaa jopa laittaa kuvia blogiinsa! Miten sellaista vastaan voi taistella? En hallitse lähitaistelulajeja, joskin osaan aika näppärästi kolkata ihmisiä kastelukannulla."

Näine sanoineen Kysyn vaan kääntyy kantapäillään ja poistuu hissiin. Tämä on hänelle aika tyypillinen prinsessakohtaus - joskin ymmärrettävä sellainen: suuret taiteilijat ovat usein herkkiä, ja lahjattomat idiootit saavat usein prinsessakohtauksia.

ANTTI TUISKU ON ROCK 'N ROLLIN KRUUNAAMATON KUNINGAS

Editori huokaisee ja päättää, että tänään julkaistaan hätäratkaisuna joku jutun luonnos, jonka Kysyn vaan oli lähettänyt hänelle pari viikkoa sitten. "Kyllä se huomiseksi taas toipuu."

"Mitäs minä teen?" Hanna kysyy graafikon ominaisuudessa.

"Tota..." editori sanoo tuijottaen Hannan rintoja. "Teet sen, mitä aina teet. Leiskaat tekstin sivuille silleen nätisti. Mielellään niin, että tekstin vasen reuna olisi jotenkin, tiätsä, linjassa."

Lähes koko kokouksen ajan vaiti ollut naisia tappava robotti huomaa äkkiä, että hänen vieressään on istunut koko ajan nainen, Hanna.

TEHTÄVÄ: Tapa nainen. TOTEUTUS: Syötä hänelle tv:stä tuttuja, Karita Tuomolan mainostamia Quick & Easy -einesaterioita niin kauan, että hän kuolee.

Käyttäen makeinta robotinääntään naisia tappava robotti kysyy Hannalta: "Onkos sinulla nälkä?"

"Pikkuisen on joo. Sellainen sinkkunälkä."

"No sittenhän sinulle varmaan maistuisi tällainen sinkkujen Quick & Easy -ateria", robotti sanoo kohteliaasti.

"Joo! Ihq! Sinkq!" Hanna huudahtaa.

Mutta vähänpä hän tiesi, että naisia tappava robotti aikoi pakottaa hänet syömään 74 Quick & Easy -ateriaa, joka koituisi hänen kuolemakseen. The End.

***

Näin meillä täällä Kysyn vaanissa. Mitenkäs teillä?

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan tällä viikolla - jos siis oletetaan, että sanat "tapahtumat", "viikolla", "tapahtuvan" ja "seuraavien" määritellään tavallisuudesta poikkeavalla "tavalla".

MAANANTAI. Et ole vieläkään varma siitä, onko elämäsi muuttunut yhtään jännittävämmäksi, vaikka Matti Kyllönen seuraa sinua kaikkialle ympäri vuorokauden ja selostaa kovalla ja innostuneella äänellä kaiken, mitä teet.

TIISTAI. Sinusta alkaa tuntua telepaattisesti siltä, että joku ystävistäsi yrittää kertoa sinulle jotain, kun kännykkäsi alkaa soida.

KESKIVIIKKO. Maailman johtavat teologit saavat lopulta uutta mielenkiintoista keskusteltavaa, sen jälkeen kun Jumala kokoaa yhteen omituisimmat kuulemansa rukoukset ja julkaisee ne kolmiosaisena DVD-pakettina.

TORSTAI. Huomaat jälleen kerran joutuvasi katumaan päätöstäsi ryhtyä tiedemieheksi, kun hiukkaskiihdyttimesi avulla rakentamasi madonreikä sinkoaa sinut rinnakkaisulottuvuuteen, joka koostuu pienestä huoneesta täynnä limaisia matoja.

PERJANTAI. Muut pelaajat tyhjentävät Habbo Hotelissa ohjaamasi hahmon huoneen huonekaluista, minkä jälkeen he pakottavat hahmosi hyppäämään alas hotellin seitsemännen kerroksen ikkunasta, ja lopuksi hahmosi raiskataan. Silti se voittaa kevyesti elämäsi täällä oikeassa maailmassa.

LAUANTAI. Elämäsi tekee uuden pohjakosketuksen, kun kuulet sattumalta Matti Nykäsen kysyvän Vesa-Matti Loirilta, tietääkö hän, mitä ihmettä sinulle on tapahtunut.

SUNNUNTAI. Heräät aamulla kirkuen karmeasta painajaisestasi, jossa elit yhteiskunnassa, missä ihmisten välillä oli suuria tuloeroja, missä ihmisten syntyperä vaikutti suuresti heidän menestykseensä elämässä ja missä naisten asema oli heikompi kuin miehillä.