Uudet gallup-tulokset

Uusimmat viralliset lukijagallupit ovat tulleet! Luitte ne täältä ensin, etenkin jos ette ole lukeneet uusinta Maaseudun tulevaisuutta!


MITÄ ON VAIKEA SELITTÄÄ YLLÄTYSVIERAILULLE TULLEELLE ANOPILLE?

* Outoa, makeaa, kaikkialla leijailevaa tuoksua, kikatteluamme ja kummallista haluamme syödä valtavasti donitseja -- 15%
* Miksi anopin kuva on maalattu vessanpönttöön ja hänen päälleen on piirretty hakaristejä ja pentagrammeja -- 3%
* Sosiaalidemokraattisen yhteiskuntamallin paremmuutta verrattuna oikeistokansalliseen ja ultrakonservatiiviseen äärifasismiin -- 20%
* Mitään suomalaiseen kulttuuriin tai elämänmenoon liittyvää, koska anoppi on nigerialainen virtahepo -- 6%
* Miksi edesmenneen kansantaiteilija Pertti "Spede" Pasasen pää leijailee vieressämme ja seuraa meitä kaikkialle -- 19%
* Että pidämme anoppia oikeastaan kiihottavampana kuin omaa puolisoamme -- 2%
* Miksi yhtälöllä xⁿ + yⁿ = zⁿ ei ole rationaalilukua ratkaisuna, jos n on suurempi kuin kolme -- 6%
* Miksi poliisihelikopterin valonheitin osoittaa ikkunaamme ja vaatii meitä tulemaan ulos kädet ylhäällä -- 4%
* Että emme olekaan maailmankuulu konserttipianisti, mutta pyrimme jonain päivänä vakaasti olemaan maailmankuulu markkinointiassistentti -- 9%
* Miksi heidän tytär ei ole asunut siellä kolmeen vuoteen -- 2%
* Että hänen vierailunsa on toki kiva asia mutta että paljon kivempaa olisi höylätä hänen ainoaa tytärtään -- 4%


MIKSI KYSYN VAAN EI PÄIVITTYNYT EILEN?

* Ai niin! Se blogi! Kuis se nyt silleen unohtui? -- 16%
* Kyllä se päivittyi, mutta päivitys koostui vain edellisen kirjoituksen loppuun lisätystä kolmesta välilyönnistä -- 3%
* Kirjoittaja löysi Jeesuksen, mutta pudotti sen patterin ja seinän väliin eikä saa sitä enää pois -- 0%
* Palkkaneuvottelut Kysyn vaanin kustantajan kanssa kaatuivat siihen, että päivittäistä kirjoituspalkkiota ei nostettu kolmesta kammasta neljään kampaan -- 5%
* On turhaa yrittää kilpailla isosiskon pistämättömän tarkkaa analyyttisyyttä ja kiihkotonta laajakatseisuutta vastaan -- 7%
* Mieleen tuli vain asiallisia ja säädyllisia kirjoitusaiheita, ja tuntui päälleliimatulta lisätä tekstin sekaan 'menstruoida'-verbin eri taivutusmuotoja -- 46%
* Siitä pelosta, että kaikki Suomen Dingo-fanit pahoittaisivat mielensä -- 3%
* Ei mitvitkään päivitä joka päivä -- 2%
* Välillä pitää tehdä jotain hyödyllistäkin, kuten järjestellä alushousunsa likaisuusasteen mukaan -- 4%
* Se oli kannanotto sen puolesta, että poliitikot eivät ihan liikaa vaivaa näkisi mielenterveysongelmista kärsivien eteen -- 6%
* Palstan kirjoittaja vietti päivän sairaalassa liukastuttuaan kalkkunavoileipään ja pudottuaan Fortumin pääkonttorin katolta -- 8%


MITÄ KAIKKEA KUULUU VAPPUSUUNNITELMIIMME?

* Kasvottoman massan osana vellomista päämäärättömästi Esplanadilla -- 23%
* Anaaliseksiä, maksoi mitä maksoi -- 26%
* Hattaraa, juustotötteröitä, kaksikielisiä uhrilampaita ja eroottisia puhelinluetteloita, niin kuin dadaistien vappuun aina -- 6%
* Kiusallinen ja jälkeenpäin ajatellen hieman koominenkin tapahtumaketju, johon liittyvät erittäin pieni kondomi, kilo meetvurstia ja Bill Cosby -- 21%
* Lähinnä Black Sabbathia -- 4%
* Epämiellyttävä alitajuinen tunne, että tippaleipiin liittyy jollain tavalla jokin lapsuudessa tapahtunut seksuaalinen kokemus -- 17%
* Jälleen kerran pettymisiä ihmiskuntaan, mutta sen vastapainoksi yllättävän myönteisiä ja maukkaita kokemuksia sivettikissakunnasta -- 3%

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Rakas ystävä, olisi varmasti lohduttavaa itkeä olkapäätäsi vasten, mutta kuka kaipaa lisää itkua tähän maailmaan, joten eikö olisi hauskempi idea nauraa pakaroitasi vasten?

2. Eikö järkevin tapa suhtautua tekopyhyyteen ole teeskennellä vihaavansa sitä?

3. Mielenkiintoinen havainto miesten alusvaateosastolla: alusvaatepakkauksissa kuvatuilla miehillä on yleensä sangen treenatut vatsalihakset. Hmm... Black Horsen alushousuissa... ja Calvin Kleinin... Hmm... Olisikohan jossain netissä tai sellaisessa lisää kuvia vähäpukeisista, treenatuista miehistä? Ei niin, että niiden katsominen muuttaisi ihmisen homoksi... Olisipahan vain jotain tekemistä... [What the hell? -editori]

4. Vieläkö pitää odottaa monta päivää, ennen kuin on poliittisesti korrektia alkaa esittää jätkien kanssa niitä humoristisia kirvessketsejä metrossa?

5. Jos ottaa huomioon, miten tottunut näihin sängyn lakanoihin alkaa olla, raaskiiko niitä enää oikeastaan vaihtaa?

6. ...ja kannattaako lakanoita vaihtaa, jos ne ovat tarttuneet patjaan kiinni näin tiukasti?

7. Mikään ei voita tuoreen ahvenen makua. Maistuisikohan se vielä paremmalta, jos sen tappaisi, perkaisi ja paistaisi?

Essee: Satunnaisesta väkivallasta, kirveistä ja elämästä

Seuraava essee on osa laajempaa esseekokoelmaa "Ruokaa saa jääkaapista", joka julkaistaan syksyllä 2004. Jos lukijat tämän maistiaisen luettuaan vaativat esseekokoelman valmistumista aikaisemmin, toive voidaan toteuttaa, mutta se edellyttäisi esseiden kirjoittamista nopeammin, mikä saattaisi heikentää niiden laatua. Mutta hei, ainakin ne valmistuisivat nopeammin.


Kirveet ovat mukavia, kun niitä käytetään niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Tämä alkuperäinen tarkoitus on polttopuiden pilkkominen tai oman tyttären poikaystävän uhkaileminen, jos tämä aikoo harrastaa tyttären kanssa seksiä muuten kuin lähetyssaarnaaja-asennossa, tytär päällä.

Kirveet eivät ole mukavia, kun niitä käytetään yllättäviin väkivaltatekoihin. Tälläkin hetkellä kirves saattaa kohota hitaasti pääsi takana ja valmistautua iskemään sinut maahan. Saatat joutua milloin tahansa järjettömän ja motivoimattoman väkivallan kohteeksi. Joskus väkivalta on omaa syytäsi, etenkin jos poseeraat alasti Helsingin Sanomien etusivulla kysymättä lupaa päätoimittajalta. Viimeaikaiset väkivaltateot ovat herättäneet monet kysymään, mikä maailmassa on mennyt vikaan, kun joudumme elämään tällaisen järjettömän väkivallan pelossa. (Ennen elämä oli helpompaa, kun jouduimme pelkäämään vain sitä, että jonain kauniina päivänä donitsit loppuvat kesken Arnold's Donutsista.)

Kysymys on kuitenkin väärin ja kummallisesti asetettu. Mikään ei ole mennyt vikaan. Elämä on lähtökohtaisesti hengenvaarallista. Tiettävästi kukaan ei ole toistaiseksi selvinnyt elämästä hengissä. Vahvistamattomien kuulopuheiden mukaan Kuopion seudulla tosin asustelee eräs mies, joka selvisi elämästä hengissä, mutta nähtyään miten huonoja tv-ohjelmia tänä kesänä on odotettavissa, hän on alkanut katua saavutustaan. Elämä päättyy aina kuolemaan, eikä se ole koskaan kaunista, ellei se ole yksi niistä estetisoiduista elokuvakuolemista.

Kulta, leijona syö sinua

Voimme palata ajassa satatuhatta vuotta taaksepäin. Ihminen eli silloin keräilijä-metsästäjä-elämää, vaeltaen paikasta toiseen ja etsien ruokaa, blogaten korkeintaan kerran viikossa. Elämä oli taistelua luonnonvoimia vastaan, mikä johti siihen, että koska sateenvarjoja ei ollut vielä keksitty, aina sateen tullessa ihmisten kampaukset menivät pahasti sekaisin.

Väkivaltainen, järjetön kuolema vaani kaikkialla tämän ajan ihmisiä. Yhtenä hetkenä saatoit nukkua rauhassa heimosi keskuudessa, seuraavana hetkenä leijonalauma söi sinua elävältä. Jo silloin ihmiset kysyivät toisiltaan ja leijoniltakin, miksi leijona söi miehen, vaikka motiivia ei ollut. Vähän niin kuin hullut eivät tarvitse motiivia tappamiseen, leijonatkin tappavat ilman syytä, ellei ihmisistä saatavien entrecôte-pihvien syömistä lasketa syyksi.

Sata tuhatta vuotta sitten ihmiset luulivat maapallon olevan litteä. Siksi oli yleistä, että ihmisiä kuoli yllättäen, kun he putosivat maapallon reunan yli. He eivät kuolleet pudotukseen sinänsä, mutta he kärsivät hukkumiskuoleman pudotessaan valtavaan sammioon suklaavaahtoa.

Kun ihminen kymmenen tuhatta vuotta sitten alkoi kehittää maanviljelyä ja asettua aloilleen, villi luonto ei koitunut kuolemaksi läheskään niin usein. Mutta yllättävät ja järjettömät vaarat eivät suinkaan kadonneet. Kun ruokaa alkoi olla yli oman tarpeen, se mahdollisti kohtuuttoman ylensyönnin. Ja näihin päiviin asti monet naiset edelleen alkavat jossain vaiheessa elämäänsä menettää parasta timmiään. Ensimmäisenä tämä näkyy takapuolen kiusallisena leviämisenä. (Tämä ei suoranaisesti liity ihmisten väkivaltaisiin kuolemiin, mutta vakava epäkohta tämäkin on. Naisten olisi syytä vähän skarpata.)

Keskiajalla teknologinen kehitys oli hyvin hidasta, ja kesti 300 vuotta lusikan keksimisen jälkeen, ennen kuin ihmiset keksivät, mihin lusikkaa voi käyttää. Keskiaikaisissa kaupungeissa Euroopassa ei ollut sähkövalaistusta, minkä vuoksi ihmiset saivat jatkuvasti mustelmia, koska he kävelivät päin seiniä. Yleinen puheenaihe keskiaikaisissa tavernoissa olikin seinien sijoittelun järjettömyys. Tavernakeskustelut olivat kuitenkin hämmentävä kokemus, koska tavernatkin olivat säkkipimeitä, ja usein ihmiset puhuivat oluttynnyrille.

Lyhyesti sanoen: keskiaika oli todella syvältä. Keskiajan laatu kuitenkin parani huomattavasti vuonna 1267, kun italialainen munkki Vasellinius keksi vaseliinin ja eräitä muita liukastusvoiteita.

Nykyään kukaan ei sodi kunnolla

1800-luvulla Krimin sota ja Yhdysvaltain sisällissota olivat ensimmäisiä suuria joukkotuhosotia - totaalisia sotia -, ja 1900-luvulla ensimmäinen ja toinen maailmansota jatkoivat tätä ilahduttavaa perinnettä. Näiden sotien aikana yllättävän väkivaltaisen kuoleman riski oli sangen suuri. Yhtenä hetkenä kenties ammut venäläisiä kiväärilläsi, ja seuraavana hetkenä päähäsi osuu luoti, jonka venäläiset ovat ampuneet - ilman mitään selkeää syytä! Eivätkä ne japanilaiset kamikaze-lentäjätkään paljon kyselleet, sopiiko itsemurhaisku nyt vai tulemmeko takaisin tuossa neljän jälkeen. Väkivaltainen, sattumanvarainen kuolema oli läsnä niin voimakkaasti, että monet ihmiset alkoivat kaivata väkivallatonta, aakkosjärjestettyä kuolemaa. (Tätä toivetta ei kuitenkaan kannattanut esittää Stalinille, sillä hän olisi mielellään järjestänyt halukkaille sellaisenkin.)

Ja niin saavumme nykypäivään, vuoteen 2004, jolloin edelleen pelkäämme satunnaista, väkivaltaista kuolemaa - fanaattisten sekopäiden pommi-jihadia, avohoitopotilaiden moottorisahaiskua Alepassa.

Kautta aikojen ihmiselämän luonteeseen on kuulunut, että joillakin meistä on niin paska säkä, että henki menee täysin ilman omaa syytä. Yhtenä hetkenä kävelet kadulla matkalla kahville Johannan kanssa, seuraavana hetkenä taivaalla lentävästä eläintenkuljetuslentokoneesta pudonnut norsu rojahtaa niskaasi.

Vähäisinkin huolimattomuus saattaa johtaa äkkinäiseen kuolemaan. Hukkumiskuolema saippuaveteen uhkaa, jos unohtaa riisua vaatteensa päältä ennen kuin laittaa ne pesukoneeseen. Kauniisti ei päättynyt elämä silläkään hämeenlinnalaisella miehellä, joka kuoli nälkään unohdettuaan, miten voileipiä tehdään.

Kun ottaa huomioon, että kuolla voi tuhansilla ja taas tuhansilla eri tavoilla, mutta elossa voi pysyä vain yhdellä tavalla, on ihme, että me kaikki emme ole kuolleet jo.

Voimmeko puhua tästä sen jälkeen kun olen käynyt pissalla?

Elämän suuria kasvunhetkiä on se, kun ihminen oppii elämään epävarmuuden kanssa. Monet etsivät vastauksia epävarmuuden synnyttämiin kysymyksiin Jumalalta tai Jari Sillanpäältä, mutta heitä ei ole oikeasti olemassa. Onneksi on kuitenkin olemassa iltapäivälehdet, jotka avuliaasti kertovat meille, mitä meidän pitikään kysyä, eli esimerkiksi: "Onko metroissa enää turvallista matkustaa?" ja "Ratkeavaisivatko ongelmat sillä, että turvakamerat kuvaavat satunnaiset väkivaltateot?"

Ihminen voi koettaa hallita kohtaloaan ja yrittää pienentää kohdalleen osuvan väkivaltaisen kuoleman todennäköisyyttä. Se on oikeastaan hyvin yksinkertaista. Niinkään tärkeää ei olisi saada etukäteen tietää, milloin kuolema osuu kohdalle. Sen sijaan olisi tärkeää tietää, missä oma kuolema tulee tapahtumaan. Sitten ei vain koskaan kannattaisi mennä sinne.

Mutta koska tällaisia keinoja ei ole käytettävissä, väkivaltaisen kuoleman välttämiseen on olemassa pari helposti muistettavaa knoppisääntöä. Jos on pakko liikkua julkisilla paikoilla, se kannattaa tehdä sellaisessa autossa, jonka päällä on TAKSI-kyltti. Kuolemaa edeltää usein tajuttomuus, joten pyri kaikin keinoin pysymään tajuissasi. Ja tärkein neuvo on: jos et ole valmis saamaan selville, mistä lehmät tulevat maailmaan, et todennäköisesti ole valmis saamaan selville, miten ihmiset tulevat maailmaan.

Kaiken tämän nihilismin vastapainoksi on hyvä muistaa, että vaikka kuolema on valitettavuutensa lisäksi hyvin järjetön tapahtuma, elämä on kuitenkin täysin järjellinen tapahtuma. Muista se seuraavan kerran, kun bussissa istuessasi viereesi istuu vanha mummo, joka aloittaa keskustelun kanssasi ja puhuu sinulle säästä kuolemaansa asti.

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan ensi viikon aikana. Metalliliiton lakkoaikeet voivat kuitenkin lykätä näitä tapahtumia viikkoon 23.

MAANANTAI. Nokian osakekurssi lähtee uuteen laskuun, kun yhtiön pääjohtaja Jorma Ollila sanoo Financial Times -lehden haastattelussa käyttävänsä nykyisin Samsungin kännykkää, koska siinä on niin vänkä avattava kuori. "Katsopas, miten näppärästi se avautuu", Ollila sanoo lehdessä availlen ja sulkien läppää. "Auki - kiinni. Auki - kiinni. Hihihii", Ollila naureskelee innostuneena. (Samassa haastattelussa Ollila syöksee myös Telia-Soneran kurssin laskuun, kun hän ilmoittaa siirtyneensä halvemman ACN-operaattorin asiakkaaksi. "Voin soittaa 100%:n alennuksella muihin suomalaisiin ACN Friends -liittymiin iltaisin", Ollila kehaisee.)

TIISTAI. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät baariin. Baarimikko kysyi: "Onko tämä joku vitsi?"

KESKIVIIKKO. Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen professori Kari Lumme vastaa kohteliaasti sähköpostiisi ja sanoo, että aika-avaruuteen ei ole repeytynyt madonreikää, vaikka nukahdit sänkyysi ja herätessäsi huomasit siirtyneesi painajaismaisen maailmaan, joka sijaitsee 9 tuntia tulevaisuudessa.

TORSTAI. Ravintola Palacen kabinetissa järjestettävät bulimikkojen polttarit saavat yllätyksettömän käänteen, kun kakku tulee ulos alastomasta naisesta.

PERJANTAI. Perjantaina saat konkreettisen osoituksen siitä, miten paljon sukulaisesi arvostavat sinua, kun he käyvät ostamassa hautajaisiasi varten halvimman mahdollisen arkun.

LAUANTAI. Käytät kaikki rahasi ja kaiken aikasi sen todistamiseen, että Close To Me on paras biisi, mitä Cure on ikinä tehnyt. Sitten kuulet kyseisen biisin ensimmäistä kertaa ja palaat vanhaan järjettömään mielipiteesesi, jonka mukaan Curen kaikkien aikojen paras biisi on Kylie Minoguen I Should Be So Lucky.

SUNNUNTAI. Joudut toteamaan maineen todella olevan katoavaista, kun koko elämäsi rakentamasi maine ihmisenä, jolle ei koskaan satu koomisia sirkkelionnettomuuksia, katoaa silmänräpäyksessä sunnuntaina.

Tunnustan vaan

Tämä on kyllä syvästi Kysyn vaanin toimituspolitiikan vastaista, mutta kun Minya heitti meemin tännepäin, niin olkoon ensimmäinen kerta, kun tämäkin lakipisteensä ohittanut blogi tähän sortuu. Sentään Minya... Siis: kaksi tunnustusta.

1. Shakespearen tuotannon lukeminen herättää Kysyn vaanissa aina pakonomaisen halun lukea Marcel Proustin tuotantoa, ja Marcel Proustin tuotannon lukeminen herättää aina pakonomaisen halun lukea Shakespearen tuotantoa, mikä voisi synnyttää hankalasti hallittavan noidankehän, ellei ainoa Kysyn vaanin kirjahyllyssä oleva kirja olisi Paavo Väyrysen On totuuden aika.

2. Kysyn vaanin elämän noloin hetki oli se, kun lapsivesi tuli kesken omaa kiitospuhetta puolueen puheenjohtajaksi valitsemisesta Kokoomuksen puoluekokouksessa, minkä tekee erityisen noloksi se, että Kysyn vaan on ikuiseksi kommunistiksi vannoutunut päätöksiin kykenemätön mies.

Vaikka meemi saattaa tähän rohkeaan vetoon katketa, seuraavaksi haastamme lupaavan blogiuutukaisen -xxx-:n tunnustamaan jotain. No okei, Mitvit saa osallistua myös. Ja vailla vähääkään ironiaa Kysyn vaanin toimitus toivottaa hyvää viikonloppua! Mitä tahansa teettekään, älkää nielkö siemennestettä! Kokoomuksen syvä rintaääni puhuu! [Oliko tuo nyt tarpeellista? -editori]

Uudet gallup-tulokset

Kansa on taas puhunut, ja uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Luitte ne täältä ensin!


MITÄ ME REVIMME RIEKALEIKSI?

* Kirjoittamamme CV:n tajuttuamme, että meitä ei kuitenkaan valita Deutsche Bankin pääjohtajaksi, vaikka osaamme sanoa sanan 'hakaristi' seitsemällätoista eri kielellä -- 13%
* Testamenttimme, sen jälkeen kun viimeinenkin poikamme pettää ihanteemme esiintymällä julkisella paikalla ilman tummaa pukua, knallia, kravattia ja kivääriä -- 20%
* Vankilan lakanoita, siinä toivossa että sitomalla niitä yhteen voimme käyttää niitä paossa -- 7%
* Työnantajayhtiömme kirjanpidon pomomme käskystä -- 3%
* Helsingin Sanomat, sen jälkeen kun sen kulttuuritoimitus kutsuu esikoisteostamme "paskaiseksi klisheekokoelmaksi, jonka tekijä ansaitsee kuolla" -- 25%
* Kirjeen rakkautemme kohteelta, jossa hän ilmoittaa rakastavansa kaikkia muita ihmisiä paitsi meitä -- 12%
* Esimiehemme kädessä olevan paperinipun vain nähdäksemme, miten hän reagoi siihen -- 8%
* Tuhansien ja taas tuhansien teini-ikäisten tyttöjen sydämet heiluttamalla vähän lantioitamme ja väläyttämällä kuuluisan alaikäisiin sekaantumis -hymymme -- 12%


MIKÄ SIELLÄ JONON ETUOSASSA MAKSAA?

* Joonas Hytösen 20-henkisen kaveriporukan oli ihan pakko päästä jonon ohi -- 7%
* Ai, siellä on taas joku kaikesta pihalla oleva mummo -- 24%
* Pyhä Pietari taivaan portilla ei osaa päättää, pitäisikö Adolf Ehrnrooth päästää taivaaseen, koska hän sentään lahtasi aika monta ihmistä -- 31%
* Onko tämä jono? Eikö tämä ollutkaan hysteerinen väentungos McDonald'sin myyntitiskin edessä? -- 21%
* Eipäs hätäillä! Punaisen ristin ruokapaketteja riittää myös sinulle, senkin sosiaalipummi -- 4%
* Väliäkös tuolla? Me vain pidämme jonoista seisomisessa, koska se saa meidät tuntemaan olomme tärkeäksi -- 3%
* No, Tigeriin nyt on aina jonoa, mutta kyllä tänne kannattaa jonottaa, että voi hengailla vip-huoneen oven luona siinä toivossa, että näkee Viivi Avellánin kävelevän ohi -- 4%
* Riki Sorsa ei pysty kirjoittamaan nimmareita yhtään nopeammin -- 6%


MITÄ VANHEMPIEMME VIRHEITÄ EMME AIO TOISTAA OMIEN LASTEN KOHDALLA?

* Jalostaa geneettisesti uuden mörkö-nimisen eläinlajin ja asuttaa niitä lapsemme sängyn alle -- 16%
* Olla opettelematta lapsiemme nimiä, koska he kuitenkin muuttavat joskus pois kotoa -- 15%
* Tehdä lapsia -- 15%
* Emme tyytyisi siihen, että sirkukseen annettua lastamme käytetään vain akrobatiaesityksissä, vaan vaatisimme, että hän pääsisi haastaviin tehtäviin ihmistykinkuulaksi -- 5%
* Antaa lasten tottua siihen ylellisyyteen, että he saavat käyttää sisävessaa -- 11%
* Pakottaa omia lapsia etsimään meille "iltapäiväkahviseuraa" netistä, koska emme itse osaa käyttää nettiä -- 23%
* Keksiä jatkuvasti adoptioaiheisia vitsejä, niin että ei lapsi ei tiedä, onko hänet adoptoitu vai aiotaanko hänet pian antaa adoptoitavaksi -- 5%
* Antaa heille mahdollisuutta ajatella asioita omilla aivoilla, koska jos hetkeksikään selkänsä kääntää, he yhdistävät maailmankaikkeuden neljä voimaa - heikon, vahvan, sähkömagneettisen ja vetovoiman - yhdeksi supervoimaksi ja kehittävät suuren yhtenäisteorian, joka selittäisi alkeishiukkasten välisen vuorovaikutuksen -- 3%
* Sitoa lapsiamme ketjuihin kellarityrmään murrosiän ajaksi, jotta he eivät erehtyisi muodostamaan tervettä suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen -- 7%

Mies joka vihasi lippalakkiaan

Ajatuksia, sommitelmia ja suunnitelmia pöytälaatikossa muhivan 700-sivuisen suurromaanin ensimmäistä lukua varten. 'Mies joka vihasi lippalakkiaan' on vasta työnimi; lopullinen nimi voi olla myös 'Mies joka käy välillä vessassa'. Tai sitten kirjan nimeksi tulee 'Pökäleitä ja villiruusuja', jos kustannusyhtiö niin välttämättä haluaa.


Koskinen astui ulos hissistä ja katsoi ympärilleen. Toimisto oli hiljainen ja autio, ellei lasketa sihteeriä, joka oli vuonna 1998 päättänyt lukea yhdellä istumalla alusta loppuun James Joycen Finnegan's Waken - ja hän olikin päässyt jo sivulle 7, missä juoni oli kadonnut käsistä lopullisesti. Koskisella oli tapana tulla ensimmäisenä työpaikalle, ennen aamukahdeksaa, koska hänen mielestään silloin sai asioita paremmin tehtyä. (Koskisella oli myös tapana lähteä työpaikalta ensimmäisenä, yleensä siinä yhdeksän maissa aamulla.)

Hänen toimistotyönsä oli hyvin palkattua ja vaihtelevaa. Joka päivä hänen piti laatia Powerpoint-esitys, jossa oli eri taustaväri. Aihe oli päivästä toiseen sama, eli miten strategisen fokuksen tahtotila suhtautuu ydinkompetensseihin, miten panostetaan strategisiin ydinalueisiin, ja voisiko kanahampurilaisen valta-asema kärsiä, jos markkinoille tulisi kukkohampurilainen.

Joskus työ kuitenkin kyllästytti Koskista - etenkin maanantaisin, kun pomo ilmeisesti silkkaa ilkeyttään kielsi vessojen vetämisen, ja silloin kun työpaikkaruokalassa oli viidettä päivää peräkkäin tarjolla pelkkää hanhenmaksapihviä. Edes työpaikkaromanssit eivät kukkineet neuvotteluhuoneissa, tosin taukohuoneessa kukki kuolleisiin sekaantuminen.

Jokainen päivä oli samanlainen (etenkin tiistait olivat hyvin samanlaisia kuin keskiviikot), ellei huomioida sitä, että päivän järjestysnumero vaihtui. Koskinen tarvitsi vaihtelua.

(Huomioita itselle: Tuleeko lukijalle tästä selväksi, että tarinan alkuasetelma on Koskisen kyllästyneisyys? Missä kohtaa marssitamme lavalle ripaskaa tanssivan taivaalle ammuskelevan robotti-Elviksen? Malttavatko lukijat odottaa lukuun 2?)

***

Ja eräänä päivänä, kun Koskinen oli lähdössä kotiin töistä, hän rukoili Buddhaa antamaan jonkinlaisen merkin - kuten puhelinsoiton, jossa tarjotaan henkilökohtaista sijoitusneuvontatapaamista, jossa virkailija päätyy aina johtopäätökseen, että teikäläisen kaikki ongelmat ratkeavat sijoittamalla eläkevakuutukseen, ja kas, meikäläisillä olisi myydä teikäläiselle juuri sellainen.

Tullessaan vastaanottoon Koskinen näkikin jotain poikkeuksellista, jonka voi laskea merkiksi: respassa, vastaanottotiskin takana istui uusi tyttö. Tai no, nuori nainen, mutta niitä on kiva sanoa tytöiksi.

Ja miten kaunis hän olikaan! Miten sulokas, miten kurvikas, miten näppärästi demografisesti juuri strategisen oikeassa 25-29-vuotiaiden, 30,000-40,000 euroa vuodessa ansaitsevien segmentissä. Koskinen katsoi naista himoiten, niin kuin nainen olisi ollut juustohampurilainen. "Kunpa hän vain olisi maksullinen nainen, niin kaikki olisi helpompaa", oli ensimmäinen ajatus Koskisen mielessä.

Mikään ei ollut koskaan liikuttanut Koskista enempää kuin vastaanottovirkailijan näkeminen, ja hän oli sentään selaillut kerran Aller Julkaisut Oy:n Tähtisumua-lehteä Kotipizzassa.

Kuka oli tuo nainen? Mikä oli hänen nimensä? Koskinen meni lähemmäs ja tuijotti hetken naisen rintoja siinä toivossa, että siihen olisi kiinnitetty nimilappu. Mitään nimilappua ei kuitenkaan ollut; naisen rintakehän paikalla oli vain salaperäinen kohouma. (Myöhemmin pikainen Googlaus paljasti Koskiselle, että naisen rinnat sijaitsevat siinä kohtaa kehoa.)

Missään muuallakaan vastaanottotiskin liepeillä ei ollut nimikylttiä. Koskinen pyysi naista avaamaan suunsa ja näyttämään kieltään, mutta sielläkään ei ollut nimikylttiä.

Turhautuneena Koskinen poistui eteisaulasta ja käveli kotiin miettien, mikä naisen nimi mahtoi olla. Ehkä Pirkko-Liisa? Hän ei kyllä näyttänyt Pirkko-Liisalta...

Sinä yönä Koskinen nukkui levottomasti nähden unta respan salaperäisestä tytöstä. Levoton uni johtui myös hengitysvaikeuksista, koska hän oli unohtanut ottaa hammasharjan pois suustaan harjattuaan hampaansa.

***

Sen kohtaamisen jälkeen Koskinen ei ollut enää entisensä. Seuraavien viikkojen ajan aina tullessaan töihin ja lähtiessään töistä hän tuijotti aulassa vastaanottoapulaista haaveilevasti. Erityisen haaveilevasti Koskinen tuijotti tämän rintoja siinä toivossa, että siihen olisi ilmestynyt jonkinlainen nimilappu. Mutta rintojen kohdalla säilyi vain tuo salaperäinen kohoumakaksikko.

Kuka oli tuo nainen? Kuka oli tuo nainen? Näitä kysymyksiä Koskinen pyöritteli mielessään niin paljon, että hänen työnteostaan ei tahtonut tulla mitään. Mistä hän tulee? Minne hän on menossa? Mitä nettiselainta hän käyttää? Kai hän pian vaihtaisi Firefoxiin tai Mozillaan? Niin paljon asioita, mitä hän olisi halunnut kysyä... Koskista huolestutti se, että jonain päivänä tuo nainenhan saattaisi vain kadota ilman mitään ennakkovaroitusta, aivan niin kuin Kysyn vaanillekin tulee käymään...

Koskisen hajamielisyys meni melkein koomisiin mittoihin. Hän unohteli tärkeitä asioita, kuten ketkä olivat ne neljä ekaa tyttöä, jotka putosivat Miljonääri-Jussista. Hän yritti lähettää sähköpostia faxilla. Hän tilasi yhtiölleen tuhat promootiokynää, vaikka heidän yhtiönsä päätoimiala oli nimenomaan promootiokyniä valmistavien yhtiöiden haastaminen perusteettomasti oikeuteen.

Tilanne meni niin vakavaksi, että Koskisen pomo pyysi hänet tiukkaan puhutteluun. Pomon mukaan Koskisen työpanos oli viime aikoina ollut niin huono, että hän ei enää ole pätevä nykyisiin tehtäviinsä. "Tästä lähtien joudut työskentelemään yrityksemme vastaanottovirkailijana", pomo sanoi.

Nopeasti Koskinen tajusi, että tässä kamalassa nöyryytyksessä oli kääntöpuolikin: hän pääsisi viettämään kaikki päivänsä salaisen, tuntemattoman ihastuksensa kanssa!

Seuraavana päivänä he aloittivat työparina. Heidän välillään oli välitöntä kemiaa, etenkin erilaisia hiili-vety-yhdisteitä ja bentseeniä. He rakastuivat toisiinsa ja muuttivat kahdessa kuukaudessa asumaan yhteen. Pian he puhuivat jo häistäkin. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että Koskinen alkoi huolestua siitä, ettei hän missään välissä ollut ehtinyt kysyä naisen nimeä. Hän kuitenkin huojentui muistaessaan, että alttarillahan pappi sanoo sen nimen kokonaisuudessaan.

Koskinen oli maailman onnellisin mies. Vaan eipä tainnut hän arvata, mitä temppuja Kohtalolla olisi hänen varalleen...

(Tähän päättyvät ensimmäisen luvun muistiinpanot. Kirjan perusasetelma on hyvin selkeä. Seuraavassa luvussa Koskinen päättää sittenkin selvittää naisen nimen ennen häitä, ja ostaa sitä varten samurai-miekan. Pohdittavia kysymyksiä: Pitäisikö 'Pomon' henkilöhahmoa vielä hieman syventää? Muistuttaako kirja liikaa oikeaa elämää, jos siinä ei ole seksiä? Pitäisikö kirjaan ympätä lippalakki, jota Koskinen vihaisi, jotta kirjan nimessä olisi jotain järkeä? Notes to selfs: Soita WSOY:lle ja sovi ennakkopalkkiosta. Vuokraa puku Nobel-illalliselle Tukholmassa.)

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Mitäköhän ruoalle tapahtuu elimistössä sen jälkeen, kun se on siirtynyt eteenpäin vatsalaukusta?

2. Sekin on jo kiusallista, kun seinän takaa pystyy öisin kuulemaan, kuinka ansiokkaasti naapuriasunnon viriili loverboy tyydyttää tyttöystäväänsä, mutta eikö se ole jo vähän liian paksua, kun toinen naapuri katsoo öisin pornofilmejä niin kovalla, että omien pornofilmien ääntä ei kuule?

3. Sanotaan, että elämässä vaikeinta on ylittää oman isänsä saavutukset. Mutta mitä vaikeaa nyt on siinä, että viettää yhdeksän viikkoa sanomatta mitään myönteistä?

4. Oletko koskaan harjatessasi hampaita pysähtynyt tuijottamaan peilikuvaasi ja ajatellut, että hammasharjallahan voisi oikeastaan harjata myös "sieltä alhaalta", mutta sitten olet kohauttanut olkapäitäsi ja sanonut itsellesi: "Kaikenlaisia ajatuksia sinullekin tulee päähän, senkin sicko", ja sitten ravistanut ajatuksen lopullisesti päästäsi ja jatkanut elämääsi Norjan toisena valtiovarainministerinä?

5. Vaikka sanonta kuuluu, että hyvää kannattaa odottaa, ei kai se sentään ole mikään syy kuolla nälkään bussipysäkillä?

6. Huh-huh! Teknisesti katsoen tällainen seksin harjoittaminen on laitonta, mutta laissa oleva porsaanreikä takaa meitsin syyttömyyden. Porsaanrei'istä puheenollen, eikö muuten olekin hauska yhteensattuma, miten keskeisessä roolissa sana 'porsaanreikä' on tässä rikoksessa?

7. Jos on niin vaikea tulla tunnetuksi suurenmoisena naisten rakastajana, olisikohan helpompaa tulla tunnetuksi hieman keskinkertaista parempana lihapullien rakastajana?

Mikään ongelma ei ole liian outo hätäkeskukselle

Katsaus joihinkin Helsingin hätäkeskuksen kirjaamiin puheluihin iltapäivällä maanantaina 19. huhtikuuta.


14:10 -- Hätäkeskukseen tuli puhelu, jonka mukaan Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä on tapahtunut vakava kolari. Kolari johtui siitä, että joku naisautoilija oli painanut kaasua, silloin kun hän oli yrittänyt painaa jarrua ja hän oli kääntänyt vaihdekeppiä oikealle, kun hän oli yrittänyt kääntää vasemmalle. Tyypillistä naisille! Paikalle oli tullut naispoliisi, mutta hän oli ampunut pistoolilla väkijoukkoon, vaikka hän oli yrittänyt kutsua paikalle lisävoimia. Kolaripaikalle kokoontui myös naispuolisia silminnäkijöitä, jotka yrittivät kertoa naispoliisille näkemästään mutta jotka onnistuivat vain kertomaan mielipiteensä siitä, miksi Erkki Liikasta ei pitäisi valita Suomen Pankin pääjohtajaksi. Naisten sekoilu oli aiheuttaa yleisen kaaoksen, kunnes lopulta paikalle tuli mies, ja hän hoiti loukkaantuneet, selvitti tapahtumien kulun, raportoi tilanteen keskukselle ja paukautti naispoliisin raskaaksi mustamaijan takapenkillä. Jii-haa! Miehet hallitsevat tätä maailmaa! Ja palkkakin on suurempi!

14:26 -- Hätääntynyt soittaja kertoi hänen pesukoneensa tulleen hulluksi. Soittaja sanoi, että jos pesukoneeseen laittoi vihreän t-paidan, sieltä tuli ulos pilkullinen avaruuspuku. Ja jos pesukoneeseen laittoi viisi sukkaparia, ne muuttuivat kolmen kuukauden ilmaistilauskupongiksi OHO!-lehdelle. Soittaja olisi varmaan jatkanut lisääkin, mutta hätäkeskuksen operaattori ennätti kysyä väliin, onko tämä joku Kysyn vaanin pilapuhelu. Langan toisesta päästä kuului naismainen kirkaisu ja puhelu katkesi.

14:47 -- Soittaja, joka esitteli itsensä vain A. Naaliksi, kertoi, että Kalliossa Hämeentiellä riehuu valtava T. Ulipalo. Pelastusmiehistö meni paikalle ja taltutti verkoilla ja nukutuspiikeillä herra Ulipalon, joka oli työssään ydinvoimalassa säteilyvaikutuksen vuoksi kasvanut kuusimetriseksi hirviöksi. Hänet on viety laboratorioon J. Atkotutkimuksia varten.

14:51 -- Hätääntynyt yläasteikäinen tyttö soitti kertoakseen, että hän oli vahingossa lähettänyt textiviestin Jarkolle, vaikka hänen oli ollut tarkoitus lähettää se Mikkikselle. Kun tytöltä kysyttiin, mitä kamalaa siinä nyt on, tyttö oli sanonut Mikkiksen olevan "ihq", mutta Jarkko on "ihqmpi". Hätäkeskuksen operaattori oli jo sanomaisillaan, että tuollaisia pikku ihastuksia nyt sattuu teini-iässä, mutta sitä ennen tyttö kertoi olevansa yhtäaikaa raskaana sekä Jarkolle että Mikkikselle, yhden mukavan kimppakivaillan seurauksena. Operaattori kysyi turhia aikailematta tytön puhelinnumeroa. Myöhemmin samana iltana he olivat jo treffeillä, jonka aikana hätäkeskuksen operaattori kertoi ennätykselliset 146 syytä sille, miksi on koomista, että McDonald'sin pääjohtaja kuolee sydänkohtaukseen. Se 146:s vitsi sulatti tytön sydämen, ja nyt hänellä on kondylooma.

15:00 -- Samettisen pehmeällä äänellä puhunut tumma muukalainen soitti ja kertoi, että auto on ajanut toisen auton perään Mannerheimintiellä, ja nyt auto tekee edestakaista liikettä toisen auton peräluukussa. Äsken ne olivat sivuttain, sitä ennen päällä. Soittaja kertoi myös, että autojen pakoputket ovat kovana ja niistä tulee ulos jotain mönjää. Sitten hän hihkui onnesta ja kertoi autojen sytyttäneen savukkeen. Sitten toinen autoista (se naisauto) yhtäkkiä jotenkin oletti, että nyt heillä olisi joku vakavakin suhde, vaikka miesauton mielestä kyseessä oli vain sporttiautoseksiä ja sellainen sitoutuminen on muutenkin tosi naismaista hommaa, hyi hitto.

15:15 -- Pitkälti yli kuusikymmentävuotias mies, nimeltään Kalevi Lahdenperä, soitti kertoakseen tekemästään ufo-havainnosta. Hänen näkökentässään oli itsepintaisesti leijaillut suuri, punainen lentävä alus, vaikka hän oli yrittänyt karkottaa sitä juoksemalla pitkin kaupunkin katuja ja jopa käynyt ostamassa lipun oopperaan. Lahdenperä toimitettiin sairaalaan hoitoon, missä ilmeni, että hänen näköpiirissään leijaillut salaperäinen esine oli hänen nenänsä.

15:18 -- Hätäkeskukseen soitti mies, joka kertoi puukottaneensa vaimonsa kuoliaaksi siksi, että hänen valmistamissaan kaalikääryleissä ei ollut kaalia eikä kääryleitä. Kun hätäkeskuksen operaattori kysyi, eikö kosto ollut aika kohtuuton, mies sanoi vaimonsa aloittaneen: kaksi vuotta sitten hänen vaimonsa oli sytyttänyt kostoksi heidän talonsa palamaan, koska mies oli unohtanut sipulin jauhelihakastikkeesta. Mies kertoi myös olleensa aikaisemmin harras kristitty ja uskoneensa siihen, että ylimaallinen, hyväntahtoinen voima pitää huolta kaikesta maan päällä tapahtuvasta, mutta hän oli muuttanut mielensä, kun hänen vaimonsa oli alkanut lihoa. Vaikka hätäkeskuksen operaattori olisi mielellään kuullut tätä enemmänkin, hänen piti lähettää poliisit paikalle ampumaan mies.

15:46 -- Hätääntyneen oloinen vanhus soitti hätäkeskukseen ja valitti naapuristaan kantautuvasta metelistä. Vaikka vanhus muuten puhui selkeästi ja rauhallisesti, hätäkeskuksen operaattori ei saanut selvää, puhuiko vanhus 'perheriidasta' tai 'perseriidasta'. Edes se, että operaattori pyysi vanhusta toistamaan vastauksensa, ei tuonut asiaan lisävaloa. Kun operaattori pyysi vanhusta kertomaan naapurinsa nimen, vanhus sanoi joko 'se on se kuuluisa tennispelaaja' tai 'se on se kuuluisa penispelaaja'. Kun operaattori esitti vielä tarkentavan kysymyksen: "Onko hän siis kuuluisa?", vanhus vastasi joko 'kyllä hän on julkkis' tai 'kyllä hän on ihan vitun mulkku'. (Jälkihuomautus: Myöhemmin kävi ilmi, että vanhus oli ilmeisesti tarkoittanut sanoa 'perseriita' ja 'penispelaaja', koska poliisin tullessa paikalle vanhuksen naapurin penis oli hänen vaimonsa takapuolessa eikä lähtenyt pois, mikä riidan alunperin synnyttikin.)

17:58 -- Illalla eräs 26-vuotias nainen soitti jo päivän toisen ufo-havaintosoiton. Koska hänen tarinansa kuulosti kovasti samanlaiselta kuin aiemmin hätäkeskukseen soittaneen Kalevi Lahdenperän tarina, hätäkeskus pystyi nopeasti selvittämään tämänkertaisen tapauksen. Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen kävikin ilmi, että tämäkin soittaja oli vain nähnyt kaikkialla Kalevi Lahdenperän nenän.

18:22 -- Hajamielinen professori Karvinen soitti hätäkeskukseen, ja kertoi seuraavanlaisen tarinan: "Minä olen tunnettu ystäväpiirissäni siitä, että unohtelen asioita ja hukkaan esineitä. No, eilen illalla menin nukkumaan kello 22:15. Tiedän tämän siksi, että makuuhuoneeni seinällä oleva kello on pysähtynyt, ja se on aina 22:15. Kun heräsin aamulla, olin hukannut sänkyni! Heräsin lattialla vain peitto suojanani. Huudahdin kauhusta. Äkkiä näin vieressäni nukkuvan rouva Karvisen, ja huudahdin jälleen kauhusta. (Vaikka onnistun hukkaamaan miten monia asioita, en koskaan onnistu hukkaamaan häntä.) Sänky todella oli kadonnut! Ja kun laitoin kahvin valumaan, pannun pohjalle valui vain Otto-lonkeroa! Ja en tiedä, pitäisikö tämä hämmentävä yhteensattumakin mainita, mutta herätessäni kello oli 22:15."

Hätäkeskuksen operaattori määräsi professori Karvisen lausumaan kymmenen avemariaa, viisi miljonäärijussia ja viisi tv-seksi-funia. Professori Karvinen yritti vastata, että tilanne on vakava ja että operaattorin kommentti ei ollut lainkaan hauska, mutta professori Karvinen huomasi kädessään olleen puhelimen kadonneen. Rohkaistuneena Karvinen vilkaisi makuuhuoneeseen, mutta vaimo oli vieläkin tallessa. Voi vittu.

Kilpikonnana maailmassa -karikatyyri arvioi uusia blogeja

PMS-vaivat ovat alkaneet taas, mutta kuukkarit viipyvät! Tällaisina aikoina kaikki naiset pitäisi kiertää kaukaa, mikä tulikin Raamatussa Mooseksen kirjassa Jumalan sanomana aika näppärästi ilmaistua: "Yhtä monta päivää kuin hänen kuukautisensa kestävät, hän olkoon saastainen". Emmehän me tahdo Jumalan kanssa olla eri mieltä, emmehän?

No, onneksi Peikkis on Mies, ja hän ei pienistä hetkahda. Joskin olisi kiva, jos hän kävisi useammin kuulemassa Sanaa... Kun ajattelee Älyllistäjiä, noita nuorten naisten irvikuvia - jotka eivät KOSKAAN kykene ymmärtämään MITÄÄN - he varmasti pitävät herkkiä miehiä hyvinä. Mutta mitä hyötyä on miehestä, jolla ei ole ainakin kohtuullisen suurta palkkaa. Jumala on tarkoittanut miehen ja naisen erilaiseksi, ja siinä ei ole mitään pahaa. Se on vain meidän roolimme, ja on helpompi hyväksyä ylhäältä valmiiksi annettu rooli kuin ajatella asioita itse.

Jaahas, on aika ottaa taas päivittäinen peräruiske! Tämäkin asia on pakko täällä ihan erikseen mainita, koska se on ainoa tapa välttyä jatkuvilta aihetta koskevilta kyselyiltä.

Uusista blogeista

Pinserin blogilistalle on taas pelmahtanut uusia blogeja, mistä Jumalalle kiitos. Valitettavasti tälläkään kertaa uutukaisten joukossa ei ole ketään kajahtanutta uskista, mutta epätavallisen paljon muita lupaavia tulokkaita joukossa on. Varsin hyvään alkuun on päässyt ainakin humoristin uralle pyrkivä -xxx-, jonka sivaltava tyyli voi hyvinkin kehittyä kiintoisaksi. Kun Maalainen aina valittelee, että keskinäinen kannustaminen on bloggaajien keskuudessa vähissä, annetaan -xxx-:lle taputus pepulle. Ja Maalaiselle myös. Ja itselle. Ja Maalaiselle. Ja -xxx-:lle. Hei, tämähän on kivaa! (Ja synnillistä. Aivan varmasti Raamatussa on kielletty pepulle taputtelu.)

Paskalistalla tänään

1. Kaikkien muiden uskontojen keskushahmot paitsi Jeesus
2. Autottomat teeskentelijät
3. Älyllistäjät
4. Asutuskeskukset
5. Ihmiset, jotka treenaavat itseään
6. Jari Sillanpää, joka häviää kaiken
7. Salonkisosialistit käärmeennahkaisine osakesalkkuineen, ja eteishallikokoomuslaiset
8. Jalan kaikkialle kulkevat viherpiipertäjät - tekisi mieli ajaa autolla heidän päälleen!
9. Talousanalyytikot ja ateistit, ja etenkin ateistit talousanalyytikot
10. Peräruiskeet

Vielä uusista blogeista

Hyymorilinjoilla kulkee myös uusi blogi nimeltään Varo vaan. (Varo vaan, Kysyn vaan!) Se näyttää kohoavan aivan tavanomaisimman ajatusten kirjausten yläpuolelle. Mutta alku aina hankalaa. Kyllä se oli vaikeaa aluksi Jumalaankin uskoa, kun se oli ihan älytön ajatus. Mutta kun tarpeeksi uskottelee itselleen älyttömyyksiä, niin kyllä nekin alkavat mennä ihan luontevasti. Älä koskaan aliarvioi itsepetoksen voimaa.

Eivätkö he NÄE…?

Se kyllä kovasti raivostuttaa, kun jotkut ateistit ja talousanalyytikot eivät NÄE, miten Jumala on luonut tämän maailman ja kaiken siinä. No, itsepähän kärsivät: ateistien maailmankuva on niin synkkä, että on mahdotonta ymmärtää, miten he pystyvät elämään. Ateisteilla on ehkä tiede ja järki puolellaan, mutta eipä niistä paljon iloa ole Jumalaa vastaan.

Kärsimystä, kärsimystä kaikki on! Ja niin Jumala varmaan haluaakin.. Ateistin kanssa on tullut nytkyteltyä sängyssä, ja Talousanalyytikon myös. Niillä oli hienot autot, mutta niiden elämällä ei ollut sitä merkitystä, jonka mielikuvitusolentoon uskominen antaa. Täällä me valmistaudumme tulevaa elämää varten ja valitettavasti se tapahtuu usein kärsimyksen kautta. Sen kieltäminen olisi VALEHTELUA.

Peikkiksen käännyttäminen tuntuu joskus etenevän hyvin, mutta mitenköhän tuo mahtaa oikeasti uskoa..? Ainakin Peikkis on tosi mies, eikä mikään verorahoilla kaljaa juova runoilija!!

Peräruiskeita ja oksennusta

Ummetus vaivaa taas, ja muutenkin vatsa on sekaisin. Silti mieli kysyy, pitäisikö mennä jumalanpalvelukseen. Siellä olisi kaltaistensa seurassa, mutta on vaarana oksentaa vierustoverin päälle. Niin kävi viimekin viikolla. Sulahopsulaheisulahopsansaa! Noloa oli, mutta se oli ilmeisesti Jumalan tahto.

Vielä blogeista

Helppoa ei ole olla kristittynä maailmassa, kun useimmat muut ihmiset vain nauravat ja kaikki tiede ja järkikin puhuu uskonnollisuutta vastaan. Mutta kun on tarpeeksi kova pää, niin ei niiden puheista tarvitse välittää. Eipä ole uusista blogeistakaan tukea. Mutta mainitaan nyt joitakin vielä, joita tässä pitää seurata.

Kaikkivaltiaat kommentoi hieman yli-innokkaasti ajankohtaisia joutavanpäiväisyyksiä. Mutta se vaikuttaa, kuten nuoriso osuvasti sanoo, ihan hyvältä. Kannattaa tsekata (syystä tai toisesta) myös Neitsyen päiväkirja ja Illuusioita ja pilvilinnoja. Koskaan ei voi tsekata liikaa blogeja.

Loppuhuipennus

Lapset, sulkekaa silmänne! Taas on peräruiskeen aika!


Tämänpäiväisen blogiarvion innoittajana ja kirittäjänä on toiminut Kilpikonnana maailmassa - the only kooky blog that matters!

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavien tapahtumien odotetaan tapahtuvan tällä viikolla.

MAANANTAI. Saat Suomen Kielitoimistosta puhelun, jossa kommentoidaan tasavallan presidentti Tarja Haloselle lähettämääsi kirjettä. Kielitoimiston mukaan sanassa ’tuli-meri’ ei ole väliviivaa, 'dynamiitissa' on kaksi t-kirjainta ja virkkeessä ’tulinen, verinen jumalan kosto’ sanan 'jumala' pitäisi alkaa isolla j-kirjaimella.

TIISTAI. Nokian osakekurssi laskee 27 prosenttia, kun pääjohtaja Jorma Ollila sanoo talouskanava CNBC:n haastattelussa yhtiön viimeaikaisten vaikeuksien johtuvan siitä, että "ei me vaan enää jakseta myydä kännyköitä". "Luulisi, että tämä on jännittävää hommaa, mutta oikeastaan tässä kun on melkein 15 vuotta näitä puhelimia myynyt, niin onhan ne loppujen lopuksi aika samanlaisia", tavallista vaisumpi Ollila sanoo haastattelussa pitäen kädessään kännykkää ja pudistaen päätänsä. "No on näissä nykyään ehkä kamera. Ja värinäyttö. Whupii. Värinäyttö", masentuneen oloisen Ollilan ääni vaipuu kaukaisuuteen.

KESKIVIIKKO. Vaikka olit luullut, että alati humalaiselta vaikuttavasta olemuksestasi ja takeltelevasta puhetavastasi ei ole sinulle sanottavasti hyötyä, mielesi muuttuu keskiviikkona, kun huomaat siirtyneesi vuoteen 1983 juontamaan Levyraatia.

TORSTAI. Saat puhelun Kainuun Sanomien päätoimittajalta Matti Piiraiselta, joka pyytää sinua lähettämään lehteen kuvan sukupuolielimistäsi. Kuvaa on tarkoitus käyttää kuvituksena lehdessä pian alkavassa sukupuolielimiesi pienuutta käsittelevässä vakiopalstassa. Ennen kuin ehdit kysyäkään, päätoimittaja täsmentää, että sukupuolielimiesi pienuuden pilkkaaminen on noussut viime kuukausina huippusuosituksi ajanvietteeksi Kainuun seudulla - ja taidat kyllä tiedää miksi!

PERJANTAI. Saat kirjeen, jossa Renny Harlin kertoo hyvin selkein sanankääntein olevansa pettynyt sinuun.

LAUANTAI. Eräs sukupolvien yli ulottuva ympyrä sulkeutuu, kun kuin toisintona sille kerralle, kun ammuit pusikosta salaa vanhempiasi ritsalla, sinun poikasi ampuu sinut konekiväärillä nukkuessasi.

SUNNUNTAI. Alat pikkuhiljaa kyllästyä kavereidesi kommentteihin, että sinun työsi on niin helppoa - joten sunnuntaina päätät kysyä heiltä, miltä heistä tuntuisi, jos he perisivät Italian seitsemänneksi suurimman konepajayrityksen.

Uusimmat gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Te luitte ne täältä ensin!


MITEN ME KOHTELEMME ENSIMMÄISEN LAPSENSA SYNNYTTÄNYTTÄ YSTÄVÄÄMME?

* Emme soita hänelle enää koskaan, vaan olemme yhteydessä vain faksitse -- 21%
* Jokellellen hänelle ja puhuen vauvalle ajankohtaisista tapahtumista -- 4%
* Paheksumalla häntä siitä, että hän on todistettavasti harrastanut seksiä aviomiehensä kanssa -- 10%
* Olemalla sanomatta mitään ja vain pudistelemalla hitaasti päätämme -- 17%
* Kadehtien häntä hänen elämästään siinä rivarilähiöhelvetissä, jonne emme ikinä itse pääse -- 9%
* Muina miehinä, toivoen ettei hän muista sitä kännistä iltaa, jolloin pamautimme hänet paksuksi -- 10%
* Lähettämällä hänellä nimettömiä suruvalittelukortteja -- 19%
* Aivan kuten ennenkin, eli säälinsekaisella pelolla -- 3%
* Lukitsemalla hänet kellariin, kuten muutkin hamstraamamme hedelmälliset naiset -- 5%
* Kehumalla häntä ihan vitun omaperäisestä elämäntapavalinnasta -- 2%


MIKÄ KADUTTAA MEITÄ EDELLEEN?

* Naimisiin meno sen neuroottisen biaatchin kanssa -- 6%
* Se hetki, kun muutuimme pilkkeestä isämme silmäkulmassa siemennesteeksi äitimme emättimen peräkulmassa -- 35%
* Se, ettemme tappaneet Jarkkoa, silloin kun siihen oli mahdollisuus -- 8%
* Rien -- 20%
* Ystävällinen nyökkäys bussissa vieressä istuvalle mummolle, koska nyt se ei lakkaa kälättämistä -- 2%
* Kuudes tuplaviski -- 14%
* Kaikki ne kerrat, kun emme viitsineet tarkistaa potilaan pulssia, ennen kuin julistimme hänet kuolleeksi -- 15%


MIKÄ MENI PIELEEN, KUN VIIMEKSI HARRASTIMME SEKSIÄ?

* Kävi ilmi, että se tyttö oli sittenkin täysi-ikäinen -- 42%
* Seksipartneri huomasi työpöydällä hurisevan webcamin -- 8%
* Järkytyimme, kun peilissä ollut katto paljasti meille ensimmäistä kertaa elämässämme, miltä me näytämme alastomina -- 7%
* Unohdimme kaivertaa loven sängyn pylvääseen jälkeenpäin -- 3%
* Uskoimme poikaystäväämme, kun hän sanoi käyttävänsä näkymätöntä kondomia 19%
* Se mimmi olis halunnu jotain ihme esileikkejäkin -- 5%
* Nähdessään meidät alastomana tyttöystävämme huokaisi: "Ooh! Sillähän voisi vaikka kuoria banaanin!", mutta valitettavasti hän viittasikin Kuor-O-Matic 2000™:een, uuteen vallankumoukselliseen banaaninkuorimislaitteeseen -- 3%
* Yritimme riisua hänet katseellamme, mutta emme saaneet rintaliivien hakasia auki -- 3%

Vilkaisu postilaatikon päällimmäisiin viesteihin

Ihmiset hyvät, pientä rajaa! Älkää rakastako niin äidillisen paljon! Pera-tädin rakkaus oli paljon parempaa!

Kysyn vaanin sähköpostilaatikkoon tulvineiden palautteiden ja kysymysten määrä on paisunut niin kohtuuttomiin mittoihin, että on ollut pakko laittaa avustaja kirjoittamaan valmis vastauspohja, joka on lähetetty useimmille palautteen lähettäjille.

Mutta tämänkin viestin lähettäminen on vaiva sinänsä. Siksi on ehkä järkevää kopioida kyseinen viesti tänne. Jos se vaikka edistäisi Lähi-idän rauhaa. Tai vielä parempaa, Lähi-idän sotaa.


******************************
Lähettäjä: kysynvaan@yahoo.com
Vastaanottaja: sen urpon nimi tänne
Aihe: Palautteenne

TÄMÄ ON AUTOMATISOITU VASTAUS

Hyvä vastaanottaja!

Kiitos viestistänne! Valitettavasti johtuen Kysyn vaanin saaman valtavan palautteen määrästä emme kykene vastaamaan henkilökohtaisesti kaikkiin viesteihin. Suurin osa kysymyksistä ja uteluista kuitenkin liittyy seuraaviin asioihin, ja tässä viestissä seuraavat kootut vastaukset niihin.

1. Kysyn vaan ei suostu tapaamaan lukijoitaan missään olosuhteissa, johtuen lähinnä siitä, että hän on näköjään porealtaassa siemailemassa jotain eksoottista havaijilaisdrinkkiä. Hän ei myöskään tarvitse lisää ystäviä, koska hänen ympärillään on aina kymmenen hyvää ystävää. Hänellä ei olisi myöskään varaa uusiin ystäviin, koska näidenkin ystävien palkkojen maksuun menee 30,000 euroa kuukaudessa. Kiitämme kuitenkin mielenkiinnosta. Nimenne on otettu muistiin, ja hyvällä tsägällä Kysyn vaan saattaa käydä joku päivä kixaisemassa teitäkin.

2. Myöskään Kysyn vaanin henkilöllisyydestä ja luonteesta emme voi paljastaa mitään muuta kuin että hän on ihan sairaan kova jätkä, koska vain sairaan kovat jätkät uskaltavat arvostella Miljonääri-Jussia.

3. Jotkut Kysyn vaanissa olleet lausahdukset esimerkiksi uskonnoista, seksuaalisuudesta, miehistä, naisista, kokoomuksesta ja vanhuksista ovat tulkittavissa loukkaaviksi. Ne eivät ole tarkoitettuja tulkittaviksi loukkaaviksi; ne ovat loukkaavia. Mutta minkäs teet?

4. Lukon numeroyhdistelmä on 168-32-110-5. Vipua pitää kääntää sen jälkeen vasemmalle, kunnes kuuluu naksahdus. Oven voi nyt avata, ja timantit ovat sisällä pienessä nahkapussissa.

5. Kerran kuussa Kysyn vaan tapaa maksavia tilaajiaan Hotelli Kämpin Raparperipiiras-neuvotteluhuoneessa pidettävässä hurmoshenkisessä tilaisuudessa, jossa Kysyn vaan heittää pseudotieteellis-astrologis-uskonnollista läppää ja kerää tilaisuuden aikana seitsemän eri kolehtia. Tarkempi ajankohta selviää allekirjoittaneelta.

Toivottavasti nämä vastaukset ovat teille hyödyllisiä. Jos halusitte tietää jotain muuta, jatkakaa toki yrittämistä ja lähettäkää lisää viestejä. Forwardoimme mielellämme tämän viestin teille uudestaan.

Ystävällisin terveisin
Heta Niskavuori
Kysyn vaanin henkilökohtainen avustaja
**********************

Mutta jotta tämä ei jättäisi liian tylyä vaikutelmaa, Kysyn vaan vastaa tässä julkisesti joihinkin lukijoiltaan saamiinsa kysymyksiin.

Hei! En yleensä lähettele sähköposteja tuntemattomille bloggaajille. Halusin vain kertoa, että pidän sivustanne hyvin paljon. Se sopii hyvin päivittäiselle lukulistalleni Alibin, Rikospostin ja itse kirjoittamieni seksitarinoiden rinnalle. Olet melkein yhtä hyvä kuin Alibi. Mutta et kyllä ihan, koska kirjoitat liikaa seksistä ja liian vähän rikoksista. Terveisin XXX [Nimi poistettu]

Cheers! Sinunlaisesi ihmiset ovat se bensiini, jolla tämä blogimoottori pysyy käynnissä! Vruuuum! [Muista pysyä Herran nuhteessa, Kysyn vaan. Herran nuhteessa! -Heta Niskavuori]

Hei! Teen väitöskirjaa fysiikan laitokselle siitä, kuka on Kysyn vaan. Väitöskirja alkaa muuten olla valmis viimeisiä lähdeviitteitä myöten, mutta tarvitsen vielä tiedon sinun henkilöllisyydestäsi. Et viittis kertoo mulle? Terveisin XXX [Nimi muutettu]

Kannattaa tutustua vietnamilaisen ydinfyysikon Thio-Chang Linin tutkimuksiin, etenkin sivuihin 133-137. Sen jälkeen Kysyn vaanin viimeaikaisissa juonenkäänteissä tuntuu olevan paljon enemmän järkeä. Lisätietoa Kysyn vaanin henkilöllisyydestä löytyy myös ottamalla esiin lähin käsillä oleva kirja, kääntämällä sivulle 18 ja aloittamalla riviltä 4.

Hi, kysynvaan! Haven't heard from you in a while, since we talked in that one chat room... Valium® Order # 12774 Is ready ... please confirm fzo zmkuoq... My question is, do you want to make your penis 30% MORE ERECT??? tRY THIS NEW herbal cure. With thai girls cum creampie. Click this link!

Voiko tässä olla vastaus kaikkiin niihin unettomiin öihin, jotka johtuvat siitä, että aina kun sammuu kännissä kotona, jostain syystä päätyy nukkumaan astianpesukoneeseen?

Hei, olen lukenut pitkään blogiasi. Minusta se ei ole kovin hyvä, mielenkiintoinen tai relevantti, enkä koe löytäväni sieltä kosketuspintaa työhöni pellehyppääjänä. Minun kysymys onkin, miksi ihmeessä sinä tuollaisia kirjoittelet verkkoon? Eikö sinulla ole parempaa tekemistä?

Oho... Kiinni jäimme. Eivätkö kaikki nämä tekstit todista, että ei meillä täällä toimituksessa ole parempaa tekemistä kuin keksiä mielikuvituskirjeitä itsellemme ja vastailla niihin? Joka aamu pidämme vain lyhyen toimituskokouksen, jossa päätämme päivän aiheen ("Miljonääri-Jussi? Väärästä ruumiinosasta tulevat kuukautiset? Fuki-Funi?"), minkä jälkeen laahustamme ilottomasti pöytiemme ääreen kirjoittamaan päivän tekstiannosta.

Se on tavallaan aika surullista... Kaikki tämä - minkä tähden? (Melodramaattinen viulumusiikki tähän.) Mihin on kadonnut se aito ja alkuperäinen Kysyn vaan? Se, joka vielä syksyllä vain linkkaili ajankohtaisiin uutisiin ja kommentoi niitä nasevasti, eikä ollut eksynyt absurdien sekopäisyyksiensä pyörteisiin? Minne hän on mennyt?

No, hän on nyt jättänyt tämän onnettoman planeetan... ja kaikki lihansyöjät ja tuhoajat sen päällä...

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Luulitko todella, että professorisi ei huomaa pro gradusi olleen suora kopio Pekka Töpöhäntä -kirjasta vain siksi, että olit muuttanut Pillin ja Pullan nimen Dilleksi ja Dullaksi?

2. Oletko koskaan halunnut jotain koko sydämelläsi niin epätoivoisen paljon, että olet yrittänyt katsoa Googlesta, mitä linkkiä klikkaamalla sitä voisi saada?

3. Eikö ole vähän narsistista kuvitella, että silloin olet poissa paikalta, työtoverisi eivät puhu mistään muusta kuin sinusta, kyttyräselästäsi ja tuntosarvistasi?

4. Hah! Mahtaakohan pomosta nyt tuntua tyhmältä, kun meitsi uhmasi häntä antamalla oven osua perseeseen matkalla ulos?

5. Seuraa avoin kysymys Hoi-Ching Lakille, 4-vuotiaalle vietnamilaislapselle. Onkos sitä taidettu vähän laiskotella töissä, kun näiden uusien Niken tennareiden saumat on niin epätasaisesti ommeltu?

6. Nyt kun tässä on jonotettu yhtä soittoa helmikuusta lähtien Elisan puhelinpalveluun, on pakko kysyä: Onkohan tämä puhelu heille sittenkään kovin tärkeä?

7. Miksi viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että heroiinia myyvät ihmiset yrittävät saada heroiinin tuntumaan vähemmän päihteeltä ja enemmän kokonaiselta elämäntavalta?

Anonyymin bloggaajan tunnustuksia

Seuraavat muistiinpanot ovat poimintoja Kysyn vaanin henkilökohtaisesta muistikirjasta. Muistiinpanot on tarkoitus julkaista kokonaisuudessaan postuumisti tai Kysyn vaanin kuoleman jälkeen, kumpi tahansa tulee ensin.


Anonyymissä bloggaamisessa on kaksi tärkeää sääntöä. Ensimmäinen on, että anonyymiyttä pitää pikkuisen suojella. Toinen on, että pitää blogata.

Jos ei bloggaa, ei ole paljon väliä sillä, onko anonyymi. Mutta jos on anonyymi, pitää välillä blogata, paitsi jos bloggamisella ei ole väliä. Vain puutarhanhoidosta bloggaaminen on tärkeää, eikä sekään ole kovin tärkeää.

Huh huh. Menee sekavaksi. Tulee päänsärkyä. Tähän tepsivät vain perunamuusi ja lihapullat.


Työpaikalla bloggaamisesta kiinni jääminen on usein ollut hiuskarvan varassa. Pelottavan montakin kertaa työkaveri on hiipinyt selän taakse silloin, kun on juuri ollut laittamassa tulenarkaa materiaalia verkkoon. Paras tapa pelastautua tästä on hätkähtää, kirkaista, nousta äkkiä seisomaan, kaivaa pöydän alta golf-puttimaila ja pieni puttimatto ja teeskennellä olleensa harjoittelemassa puttausta. Jos tämä ei tepsi, työkaveri on kätevä tappaa mailalla.

Yleensä se kuitenkin tepsii. Työkaverit eivät osaa epäillä mitään. Usein he vain katsahtavat hölmistyneenä tietokonetta ja sanovat: ”No niin, Jean-Wolfgang*, eiköhän ole aika lähteä taas töihin kaivamaan niitä hautoja? Tänään onkin sinun vuorosi mennä ruumisarkkuun koemakaamaan sitä.”

* Nimi osittain muutettu


Haja-ajatus #1: Parhaat ideat blogikirjoitusten aiheiksi syntyvät sillä hetkellä, kun on sullomassa ventovieraan ihmisen silvottua ruumista mustaan roskasäkkiin.


Miksi syntyi päätös kirjoittaa anonyyminä? Taustalla on muutama vuosi sitten eräänä humalaisena iltana syntynyt ajatus, että oikeastaan kenenkään oman ystävän nimi ei kuulosta realistiselta. (Siis come on: Jussi Koskinen? Pekka Niemelä? Joo joo.) Kaikki ystävien nimet on vaihdettava, jos mahdollista!

Kävi ilmi, ettei se ollut mahdollista. Siitä seurasi ajatus, että eihän omakaan nimi kuulosta realistiselta, aivan samoin kuin omat kengät ja omat hiukset eivät ole realistisia. Tällöin omalla nimellä bloggaaminenkaan ei ole realistinen ajatus.

Lisäksi päätökseen anonyyminä bloggaamiseen on vaikuttanut rahaisa sopimus Hollannin flaamikansan kanssa, joka tulee vaikuttamaan laajasti meidän kaikkien arkeen ja juhlaan.


Tänään Kohtalo päätti lopulta korvata kaikki tekemänsä vääryydet sekä epäoikeudenmukaisuudet ja maksaa takaisin vuosien aikana kertyneet velkansa. Valitettavasti velkojen yhteenlaskettu summa oli 4 euroa 75 senttiä.


Kotona puoliso ihmettelee, mitä ihmettä sinä oikein silloin yöllä valveilla kukkuessasi teet. Koko ajan täytyy keksiä entistä mielikuvituksellisempia selityksiä, etteivät blogitekstien nokturnaaliset kirjoittamistalkoot paljastu.

Pitkään ”mä vaan kattelen pornoa”-selitys tyydytti häntä, mutta vaatimukset ovat kasvaneet. Nyt on pakko sanoa: ”Mä vaan näyttelen pornofilmeissä”, mutta hän alkaa selvästi epäillä jotain… Onneksi vanha kunnon ”Tajuatko sinä miten iso työ on pyörittää omaa pornofilmi-tuotantoyhtiötä?”-selitys odottaa yhä neitsytajoaan.

On kuitenkin selvää, että puolison henki on mahdollisesti ennemmin tai myöhemmin uhrattava, ettei tämä salainen pikku pahe paljastu. Veitsen kiilto pimeässä, kuristusköyden kiristys, kloroformitupon kosketus, sotilassaappaan askel…

Tällaisina hetkinä on kiitollinen, että puoliso on puhallettava.


On pelottavaa ajatella, miten paljon jälkiä omasta surfailusta jää verkkoon. Monen kilpailevan blogin lokitiedoissa näkyy pitkä verivana… Vaikka eihän noita muita blogeja tule paljon luettua, paitsi ehkä Kilpikonnana maailmassa pikku nousutuiskeessa kavereiden kanssa… Kyllä meillä on sitten hauskaa...

On ilmennyt, että muut bloggaajat pystyvät seuraamaan, millaisista ip-osoitteista sivuille tullaan. Mutta vaikka he näkevät lokitiedostoissaan osoitteen a-little-sodomy-never-hurt-anyone.comin, tuskin he tietävät, keneen se pitää yhdistää.


Haja-ajatus #2: Joskus on niin iso nälkä, että voisi syödä vaikka hevosen. Onneksi Vermon raviradalle ei ole kovin pitkä ajomatka.


Joku viisas ihminen on sanonut, että kenenkään ensimmäinen vaihtoehto tuskin on yrittää olla hauska. Kun äly ja taidot eivät riitä terävyyteen, syvällisyyteen tai koskettavuuteen, huumori on yleensä noin neljäs vaihtoehto.

Tässä on oppinut, että humoristin täytyy pitää henkilökohtainen elämänsä lahjakkaasti kasassa. Säännöllinen, lähes päivittäinen ehe ehe -tuotanto ei liene mahdollista henkilökohtaisten kriisien ja kuohunnan keskellä. Virkamiehen eleetön kahdeksasta neljään -elämä on ideaaliympäristö huumorin kukinnalle.

Silti humoristin kannattaa olla mieleltään seriously fucked up, jotta on jotain, mistä aiheita ammentaa. Tästä voi fiksumpi päätellä, että Kysyn vaan on Someron kunnan hallintosihteeri, joka suunnittelee vapaa-ajallaan delfinaarion perustamista kylpyammeeseensa.


Pornofilmiyhtiön tuottaja sanoi tänään, että näin pienillä sukupuolielimillä on turha haaveilla pääsystä mainstream-pornotähdeksi. Hän oli kuitenkin valmis tarjoamaan pääosaa vähän pienemmälle kohderyhmälle suunnitellussa elokuvassa, jossa meitsin erikoislahjakkuus (epätavallisen epäuskottavan luonnenäyttelemisen lisäksi) pääsisi esiin. Hänellä oli jo nimikin mietittynä valmiiksi elokuvalle: ”Esa, ennenaikainen ejakuloija”

Nimessä on kaunis alkusointu. Kuvaukset alkavat huomenna.


Joskus tekisi mieli vain kertoa jollekin. Sporakuskille, katumusikantille, lähikaupan Valintatalon myyjälle. Miltähän se tuntuisi? Miltä tuntuisi sanoa: ”Anteeksi, mutta minä olen Kysyn vaan.” Olisiko mikään enää samaa…?

”Kyllä, Valintatalon luuseri-myyjä, minä olen Kysyn vaan. Saa koskettaa. Tuonne. Ja tuonne. Ja etenkin tuonne.”

Mutta… täytyy… pidättäytyä… kertomasta. Nnngh! Tämä 23 prosenttia siistimpää kuin selibaatti! Tämä johtaa nirvanaan! Ensin sen täytyy tosin johtaa pearl jamiin!


Nykyään ei omista ystävistäänkään tiedä, kuka heistä salaa bloggaa. Siksi heitä on kohdeltava varovasti eikä heitä saa katsoa suoraan silmiin. Ongelma on ratkaistu siten, että nykyään ystäviä katsotaan suoraan nenään.

Vaikka miten paljon saa myönteistä palautetta (ja palaute on aivan voittopuolisesti epäilyttävän myönteistä), vain ne harvat kielteiset palautteet jäävät mieleen. Jep, se on aivan helvetin terve lähestymistapa asioihin. Itsetunto… siihen oli linkki jossain, mutta se oli rikki…

Rahaahan tästä puuhasta ei koskaan tule saamaan. Mutta ei se ole tärkeää. Hienointa bloggaamisessa on huomata synnyttäneensä reaktioita muissa ihmisissä. Naurua, itkua, tai henkilökohtaista suosikkia: sisäistä verenvuotoa. Se on suurin palkinto. Sitä ei mikään raha voisi korvata. Paitsi jos alettaisiin puhua kaksinumeroisista eurosummista.


Kirjoitusten aiheille voi ammentaa inspiraatiota monesta paikasta. Erityisen rikkaita lähteitä ovat kaikki vektorigrafiikkalaskentaa käsittelevät teokset, samoin kuin filosofi Montesquieun hämärämmät teoriat.

Valitettavasti näistä ylevistä lähtökohdista huolimatta inspiraation tuloksena syntyy tekstejä, jotka pohtivat sitä, miksi pissaa ja kakkaa sekoittamalla ei synnykään uutta ainetta nimeltä pikka, vaan vain jotain ällöttävää sotkua.


Yksi henkilö on taitanut ensimmäisestä päivästä asti arvata Kysyn vaanin henkilöllisyyden. On yksi henkilö, jota ei voi huijata.

Eli heippa vaan, äiti. Lähetä rahaa.

Pääsiäispuu on rakennettu...

Ja pääsiäispukin reki on lähdössä matkaan...

Osana Kysyn vaanin henkilökohtaista stressin- ja työmääränhallintaprojektia tämä sivusto vetäytyy huonosti ansaitulle pääsiäistauolle.

Toimituskunta palaa skeneen näillä näkymin tiistaina, kunhan toimituskunta saa selville, mitä sana 'skene' tarkoittaa. Sen jälkeen täytyy vielä saada selville, mitä sana 'toimituskunta' tarkoittaa.

Jeesuksen ensimmäinen tv-haastattelu

Pitkän mediahiljaisuuden jälkeen Jeesus on myöntänyt erikoishaastattelun televisioon. Haastattelun ensiesitys on pitkänäperjantaina, mutta Kysyn vaan voi maagisesti esittää haastattelunauhan sisällön jo nyt.


Toimittaja: ...Wau, olipa hienoja mainoksia! Tervetuloa takaisin mainoskatkolta 4Pop-ohjelmamme pariin. Tämän illan vieraamme on katsojille tuttu monesta yhteydestä: hän oli keskeisiä päähenkilöitä Raamatussa, ja me olemme usein nähneet hänet kuumehoureisissa näyissämme. Hän on vaikuttanut laajasti länsimaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Lisäksi hänellä on valta päättää kohtalostamme kuoleman jälkeen. Jeesus Kristus, tervetuloa.
Jeesus: Kiitos! On hauska olla täällä.
Toimittaja: Ilo saada sinut vieraaksemme näin pääsiäisen kunniaksi. Sinä näytät upealta.
Jeesus: Kiitos. Ellei sitten... Hetkinen! Yritätkö sinä iskeä minua?
Toimittaja: Hah, olet yhtä hauska kuin aina! Mutta oikeasti. Näytät hyvältä. Laukaisenpa heti kysymyksen, joka on varmasti katsojia askarruttanut. Mitä olet viime aikoina puuhaillut? Olet antanut viime kahden tuhannen vuoden aikana hyvin säästeliäästi haastatteluja mediassa, ellei lasketa sitä Alibille myöntämääsi haastattelua vuonna 1984.
Jeesus: Joo, mutta täytyy muistaa, että en minä ihan hiljaiseloa ole viettänyt. Minä esiinnyn ihmisille mieluummin näyissä, ja sanon jotain käsittämätöntä, kuten: "Pahuuden siemenestä kylvää hyvä malka silmään" ja "Rahasta lähimmäistäsi enemmän kuin itseäsi". Ihmiset kokevat sen hyvin hämmentävänä, minä puolestani hauskana.
Toimittaja: Hah-haa! Hauska juttu!
Jeesus: Eikös vaan? Mutta vakavasti - mitäkö olen viime aikoina puuhaillut? Aika hiljaiseloa olen vietellyt, lataillut akkuja, miettinyt mitä tekisin seuraavaksi. Viime viikolla tuomitsin koko Kanadan kansan kadotukseen. Ja sen sellaista. Olen ottanut aika lailla päivä kerrallaan. Tiedäthän.
Toimittaja: Minun täytyy puhua tästä: Viimeksi kun olit julkisuudessa, siitä nousi aikamoinen häly...
Jeesus: Niin, joo, se ristiinnaulitsemiskohu! Mikä sotku siitä tulikaan... Ja se alkoi vain polttaripilana! Jeesus sentään! (Minusta on kiva sanoa noin.) Hävettää vieläkin vähän muistella sitä... Siinä on niin monia juttuja, joita on ymmärretty mediassa aika väärin.
Toimittaja: Ihanko tosi? Mitä muka?
Jeesus: No siis se koko juttu, oikeastaan. Se on kulkenut kai niin monen filtterin läpi, että se versio tapahtumista, mikä päätyi Raamattuun, on kyllä minusta aivan tunnistamaton!
Toimittaja: Jaa-jaa.
Jeesus: Siis ensinnäkin tärkein väärinkäsitys on, että...
Toimittaja: Anteeksi, tuottaja viittilöi minulle, että nyt olisi aika kuulla pari sanaa sponsoreiltamme. Arvoisat naiset ja herrat, studiossamme tänään Jeesus Kristus. Jatkamme näiden mainosten jälkeen!

---

Toimittaja: Tervetuloa takaisin! Siinä oli jälleen tiedotuksia sponsoreiltamme. Luultavasti heidän tuotteitaan kannattaa ostaa. Seurassamme täällä studiossa on edelleen Jeesus Kristus. Puhutaan vähän ajankohtaisista asioista. Oletko seurannut kanavallamme esitettävän tosi-tv-ohjelma Miljonääri-Jussin synnyttämää mediakohua?
Jeesus: Tuota... Pari kertaa olen katsonut sivusilmällä. Mutta en minä sellaisia ohjelmia katso... En edes tiedä, ketä siinä on. Paitsi ehkä Funi... Ja Karin... Ja ne muut.
Toimittaja: Ovatko nuorten tekemät päätökset mielestäsi oikeita?
Jeesus: No... Minähän olen jotain sanonut niistä ensimmäisten kivien heittämisestä.
Toimittaja: Ai jaa. No mitä?
Jeesus: Ei mitään. Unohda. Se onkin ihan tyhmä juttu. Minä sanoin nuorena kaikkea tyhmää. Kai silloin luulee tietävänsä kaiken... Pointtini on kuitenkin se, että se Miljonääri-Jussi on vain harmitonta viihdettä, ihan niin kuin formulat, Idolsit ja Kysyn vaan. Viihteen voi jättää omaan arvoonsa, jos ei pidä siitä. Television voi aina sulkea, jos se ei miellytä. Sitä varten on kaukosäätimessä nykyään ihan oma erillinen nappulakin.
Toimittaja: Niinkö?
Jeesus: Se on yleensä punainen.
Toimittaja: Millaisia pääsiäisenviettosuunnitelmia sinulla on, Jeesus?
Jeesus: Ihan hissuksiin on tarkoitus olla. Pääsiäisestä on minulla vähän huonoja muistoja. Itse asiassa... olisiko nyt mahdollista, että palaisimme vähän niihin väärinkäsityksiin, joita pääsiäisesta liikkuu?
Toimittaja: Kerro ihmeessä, niin minun ei tarvitse keksiä kysymyksiä.
Jeesus: Ensinnäkin: Viimeisellä ehtoollisella oli tarjolla kalapuikkoja, mutta niitä ei ole näkynyt aiheesta tehdyissä maalauksissa. Toisekseen: Minua ei ristiinnaulittu ristille, vaan hakaristille. Ja kolmanneksi: Muistaakseni en missään kohtaa Raamattua ole kehottanut ihmisiä pukeutumaan noidiksi ja syömään suklaamunia pääsiäisenä.
Toimittaja: Mielenkiintoista.
Jeesus: Nämä asiat ovat kaivelleet minua pitkään. On hyvä saada ne pois mielestä. On kuin kivi lankeaa sydämeltä.
Toimittaja: Onko vielä muuta?
Jeesus: No siis se vielä, että minä olisin kuollut ja herännyt henkiin... Eikö ole aika paksua? Ja se juttu elää vieläkin! Mikähän siinä on? Kai ihmiset vain haluavat uskoa... Mutta ehkemme mene siihen. Se on kai tarinassani aika epäolennaista.
Toimittaja: Jep jep. Mutta hei, meidän aikamme alkaa loppua. Jeesus, millaisia suunnitelmia sinulla on lähiajoiksi? Joitakin uusia jännittäviä produktioita? Tv-sarjoja, ehkä?
Jeesus: No, kaikkea on kyllä vireillä. Jos sallit, niin mainostaisin kesäksi televisioon tulossa olevaa tosi-tv-sarjaani.
Toimittaja: No, nopeasti sitten. Tuottaja viittilöi tuolla jo.
Jeesus: Okei. Eli kyseessä on ihan uusi konsepti, jota ehkä aiotaan viedä maailmallekin. Ajatus on se, että me kokoamme ranskalaiseen linnaan kaksitoista opetuslasta, jotka taistelevat erilaisia jännittäviä kiusauksia vastaan, kuten karkkipussin syömistä ja alastomien naisten himoitsemista. Ensimmäisessä jaksossa opetuslapset kilpailevat siitä, kuka onnistuu parhaiten vastustamaan houkutusta himoita naapurin karjaa. Ja joka viikko minä tuomitsen yhden heistä kadotukseen. Kunnes jäljellä on vain yksi.
Toimittaja: Ja mitä hän voittaa?
Jeesus: En nyt viitsi paljastaa kaikkea, mutta sanotaanko että sanaparit "ikuinen paratiisi" ja "sata neitsyttä" voivat ohjata ajatuksia oikeaan suuntaan...
Toimittaja: Kuulostaa jännittävältä.
Jeesus: Olen tosi kiitollinen tuotantoyhtiölleni. He ovat tehneet hienoa työtä, ja ohjelma on hienon näköinen. Se kannattaa katsoa. Nelosella tiistaisin kello 19.
Toimittaja: Selvä. Tässä alkaakin olla kaikki tältä illalta...
Jeesus: Nyt jo? Mutta minulla olisi vielä erittäin tärkeä viesti ihmiskunnalle Jumalalt...
Toimittaja: Pahoittelen, mutta aikamme on jo mennyt. Kiitän paljon täästä haastattelusta, Jeesus, ja toivotan sinulle onnea tulevissa projekteissasi.
Jeesus: Kiitos. (Itsekseen:) Runkkari.

Seitsemän kysymystä keskiviikoksi

1. Voi pojat - kukapa olisi arvannut, että vähän kun yrität harrastaa seksiä jonkun kanssa, niin poliisit kohtelevat sinua kuin mitäkin Hitleriä?

2. Oletko koskaan viedessäsi roskapussia ulos ajatellut, että Kohtalolla täytyy olla suunniteltuna jotain enemmän sinun varallesi kuin roskien vientiä, ja sitten myöhemmin havainnut olleesi tavallaan oikeassa: Kohtalolla olikin suunniteltuna sinun varallesi enemmän roskien vientiä?

3. Olikohan se Josif Stalin vain vähän halikaveria vailla?

4. Nyt kun Kysyn vaan on noussut ykköseksi Pinserin top-listalla, onko elämässä enää mitään saavutettavaa? Paitsi ehkä muiden blogien ostaminen, orjuuttaminen, saneeraaminen ja myyminen voitolla eteenpäin - kyllä, Mitvit, Benrope ja !Absolute Truth, tämä koskee nimenomaan teitä: te olette seuraavat! Tanssikaa, hauskat pojat! Tanssikaa! [Lopeta jo. -editori]

5. Sinä siis aiot lopettaa seksin harrastamisen meitsin kanssa vain siksi, että olet kuollut? Sehän nähdään!

6. Emmekö me voi vain päättää, että Bodom-järven murhaaja oli Miljonääri-Jussin hovimestari, tappaa hänet kostoksi, valmistaa hänestä hovimestari-wokkia, syödä hänet ja jatkaa elämäämme niin kuin normaalit ihmiset?

7. Mikähän siinäkin on, että vastakkaisen sukupuolen kanssa käy jatkuvasti flaksi vain silloin, kun yrittää pysyä selibaatissa ja homoseksuaalina?

Lievästi vinksahtanut sijaisopettaja arvioi uusia blogeja

Huomenta, lapset! Teidän oma opettajanne, lehtori Jyrsiäinen, jäi eilen illalla kaksi kertaa katujyrän alle, minkä jälkeen terroristit ampuivat hänet, joten meitsi on nyt teidän sijaisopettajanne siihen asti, kunnes rehtori löytää hänen tilalleen jonkun fasistisen suvun natsin, tai mahdollisesti jonkun Fazerin suvun naisen.

Voikos joku teistä rumista naskaleista neuvoa, mitä meidän pitäisi käydä tällä tunnilla läpi? Onko kenelläkään kirjoja mukana?

Mutta sitä ennen voisimme kai vilkaista vähän, mitä uutta blogimaailmaan kuuluu. Pinserin listoille on tullut taas viime viikkoina uusia blogeja, vaikka luulisi, ettei kenelläkään voi olla mihinkään mitään tähdellistä uutta sanottavaa, nyt kun on käynyt ilmi, että maksamakkara ja seksi eivät todellakaan sovi yhteen.

Uusimmista blogitulokkaista voisi miedosti kehaista vaikkapa Annas Placaa: nuoren naisen päiväkirja, joka kehuu esikuvakseen vanhaa kunnon Hassuja heräämisiä ja onkin hieman samanhenkinen. Toinen huomionarvoinen samanlainen uutukainen on Avomeritroolari. Siinä on jotain vänkää. Hauskasti kirjoitettu.

Ai siis tänään pitäisi opetella jakokulmassa laskemista? Eikö se ole vähän hinttariheteroiden puuhaa? Kovat jätkät eivät mitään jakolaskuja tee. Kovat jätkät tekevät vain potenssilaskuja. Tajuuttekste? Potenssi? ;-) Whuu!

No joo. Olet oikeassa, Lauri, koko tuo jakokulmassa laskeminen on muutenkin aika tarpeetonta, kun nykyään kaikki jakolaskut voi tehdä kännykällä.

Mutta olettekos te koskaan kokeilleet, millaista on tehdä kertolaskuja jakokulmassa? Jep, se onkin teidän tämän tunnin tehtävänne. Paneutukaa siihen lopputunnin ajaksi, sillä aikaa kun meitsi vastailee deitti.netissä tämän koulun tyttöoppilaiden jättämiin ilmoituksiin.

Blogeista voisi sanoa sen verran, että hieman taannoisemmista uutuuksista voisi nostaa kuriositeettina esille Jotain söpömpää -blogin, lisää tyttöblogeja, ihq! (Voisq joq selittääq mitäq toiq 'ihq' oikein tarkoittaaq?) Ja ehkä kannattaa pitää myös silmällä Kyynhimassa tänääniä. Sieltä voi kuoriutua vielä esiin jotain. Kysyn vaan on kyllä ennenkin ennustanut väärin, missä blogissa on ainesta... koska on meillä muutakin elämää!

Ai mitä sanoit, Joonas? Nytkö olisi äidinkielen tunti? Antakaas kun setä kertoo teille vähän äidinkielestä. Vaikka teidän opettajanne on ehkä muuta väittänyt, näitä aidinkielen asioita ei tarvitse oikeassa elämässä ikinä koskaan mihinkään. Ainoa, mitä teidän tarvitsee tietää, on, että joka toinen sana on keskimäärin substantiivi, joka toinen verbi. Ja sitten on elatiivi ja illatiivi ja adessiivi ja ablatiivi. Ja kongruenssi ja diftongi ja geminaatta ja rektio. Hei lapset, tiedättekö, mikä vitsi tuosta viimeksi mainitusta muuten tuli mieleen...?

*Huokaus*... Olisi hienoa löytää blogi - löytää jokin sellainen loistava kulttiblogi, jota muut eivät ole vielä löytäneet. Mutta se on vaikeaa. Näiden tavanomaisten huippublogien lisäksi aina välillä nousussa on joitakin mielenkiintoisia tapauksia. Mainitaan vaikka Sivusta, jonka tagline on "jotain ihan muuta". Se on hieno blogi, koska se yllättää. Sen edellisestä kirjoituksesta ei voi aina arvata, mitä seuraavaksi on tulossa. Ja Vapaudessa antaa myös syytä odottaa suuria, tai ainakin keskinkertaisia asioita... Kannattaa tsekata.

Hei, hei, takarivin tytöt, eikös teillä ole koululaisiksi vähän liiankin paljastavat vaatteet? Tuollaiset pikku narutopit ja minihameet... Eihän tämä mikään rippileiri ole! Jos olisi, meitsihän olisi pyytämässä teitä riisumaan ne - jonkun uskonnollisen leikin varjolla. No ei nyt sentään. Se olisi väärin... joskin se tuntuisi ah, niin oikealta. *Perverssillä äänellä*: Hei lapset, leikitäänkö Karita Mattilaa...?

Mitä sanoit, Kalle? Haluaisit mennä tupakalle? No, älä anna meidän muiden estää sinua! Itse asiassa, lapset, eiköhän kaikki mennä tupakalle! Kyllä, Minna, se on pakollista! Miten te muuten koskaan opitte polttamaan coolisti, jos ette ala harjoitella nuorena?

Liisa siellä takarivissa? Haluat mennä käymään vessassa? Tottahan toki! Mutta sopiiko, että opettaja lähtee mukaan...? No ei vaineskaan! Millaisena perverssinä sinä meikäläistä pidät?

Ei mutta ihan totta, sopiiko?

Pop-pop-pop-pop-pop-pop-muusikkoja

Levy-yhtiöt etsivät epätoivoisesti uusia kykyjä - uutta supertähteä, joka yhdistäisi kansan rivit ja saisi nettipiratismin rasittaman levymyynnin jälleen nousuun. Koska Kysyn vaanilla on kanttorin virkansa ansiosta syvälliset suhteet musiikkiteollisuuteen, tässä seuraa katsaus joihinkin uusiin tähtiin, joita suomalaiset levy-yhtiöt aikovat lanseerata tänä vuonna, elleivät norjalaiset lampaanviljelijät mene lakkoon.


Ja-Zee-12. Tämä itähelsinkiläinen katu-uskottava hahmo on räppiskenen valoisimpia toivoja. Tosin "katu-uskottava" tarkoittaa hänen tapauksessaan sitä, että hän uskoo viime torstaina Mikonkadun ja Kaivokadun kulmassa seisoneen miehen olleen Kimmo Sasi.

17-vuotias teini-ihme Ja-Zee-12 (lausutaan 'Dzhey-Zhii-kaksitoista') ammentaa materiaalinsa itähelsinkiläisyydestään huolimatta koillis-Helsingistä ja kertoo räppisäkeissään koillis-Helsingin elämästä. Tämä syö hänen uskottavuuttaan koillishelsinkiläisten keskuudessa, jotka ovat melko vakuuttuneita siitä, että vaikka Ja-Zee-12 niin väittää, kaakkois-Helsinki ei sijaitse koillis-Helsingissä.

Ja-Zee-12 pukeutuu löysiin, rentoihin hopparivaatteisiin, joille aikuiset ihmiset - täysin oikeutetusti - nauravat. Vaan eipä Ja-Zee-12:kaan päästä aikuisia helpolla, kun hän räppää muun muassa: "Te vitun aikuiset välitätte vain rahasta/ Mut mä sanon et raha on pahasta!"

Uu! Nyt pelottaa! Pitäisiköhän luopua tästä nykyisestä hyväpalkkaisesta työstä, koska Ja-Zee-12 sanoo sen olevan pahasta?

Oikeassa elämässäänkin Ja-Zee-12 viettää rajua elämää. Hänen vanhempansa ajavat hänet usein Nissanillaan kaupungille tsekkaamaan vähän 'hoodin elämää. Kotiintuloaika on kuitenkin puoli kahdeksalta, koska silloin koko perhe kokoontuu syömään lihamakaroonilaatikkoa.

Suurin hitti: Hei, toihan on XBox eikä mikään Pleikkari, ooksä joku vitun feikkari?


Eye-eating Monster. Suomen hevirock-skene on kaivannut uutta johtotähteä, sen jälkeen kun Olavi Virta lopetti keikkailun pian oman kuolemansa jälkeen. Tämä Hämeenlinnasta kotoisin oleva mutta helsinkiläistä teeskentelevä Eye-eating Monster -taiteilijanimellä kulkeva rokkari yrittää täyttää tätä tyhjiötä.

Huomionarvoista Marilyn Mansonia erehdyttävästi muistuttavan E-e M:n lavaesiintymisissä on ollut, että hän yrittää parhaansa mukaan järkyttää ja pelästyttää ihmisiä niissä. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että hän on lavashow'n aikana purrut lepakoilta päitä irti ja liittynyt kokoomukseen, mutta ei välttämättä tässä järjestyksessä (mutta käytännössä kuitenkin nimenomaan tässä järjestyksessä). Joskus ideoiden loputtua hän on katsojia pelästyttääkseen vain piiloutunut kaiuttimen taakse ja hypännyt sieltä yhtäkkiä esiin sanoen: "Pöh!"

Eye-eating Monster pitää tiukasti kiinni laulujen kirjoittamisen perusteista. Kuten hän itse sanoo, viime kädessä laulujen kirjoittamisessa on kyse vain siitä, että on mies, kitara, ja tuotantoyhtiö, joka käskee, mitä kitaralla pitää soittaa, ja markkinointikoneisto, joka pystyy tekemään kenestä tahansa nobodystä kuuluisan.

Eye-eating Monsterin uskottavuutta nakertaa se, että vaikka hän miten yrittää naamioida itseään meikeillä, maskaralla, ketjuilla ja nahkavaatteilla, hän näyttää silti Miljonääri-"Ville Loponen"-Jussilta. Yhtään uskottavampaa ei ole se, että vaikka hän väittää olevansa rockin, kuoleman ja rakkauden ylipappi, hän on todellisuudessa Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi.

Suurin hitti: Death Is The Answer (To Question No. 6)


Tiina Tähtinen. Nuori vihainen naisrokkari - mutta hän on vihainen vain siksi, että hänen isänsä ei ole ostanut hänelle mieluista autoa, vaan hänen piti tyytyä johonkin yli viisi vuotta vanhaan Mazdaan. Siis qelatkaa!!!1

Tähtinen kertoo usein lehtihaastatteluissa emansipoituneensa jo 13-vuotiaana, mutta toimittajat eivät henno kertoa hänelle, että hän on ymmärtänyt joidenkin sanojen merkityksen hieman väärin ja että oikeasti hän vain menstruoi 13-vuotiaana.

(Toimittajat eivät myöskään henno kertoa Tähtiselle, että kun hän kertoo 'harjoittavansa perusteellista analyyttisyyttä', hän oikeasti tarkoittaa 'harrastavansa perverssiä anaaliseksiä'.)

Levy-yhtiö rakentaa parhaillaan Tähtisestä seksisymbolia kehumalla, että Tähtinen on "päivittäin alasti, ainakin käydessään suihkussa". "Hän on myös alasti harrastaessaan seksiä levy-yhtiön johtajan kanssa", levyn takakannessa lukee isoin kirjaimin.

Suurin hitti: Mä oon omasta mielestäni aika syvällinen


Janne Mulkki: Tämä nouseva singer-songwriter-McDonald's employee kertoo kirjoitelleensa salaiseen vihkoonsa lauluja jo viisivuotiaasta lähtien. Kun hän kahdeksanvuotiaana oppi lukemaan, hän tajusi biisiensa olleen pelkkää paskaa. "Mutta hei, kaikesta oppii", hän sanoi usein jälkeenpäin, mitä hänen tyttöystävänsä pitivät rasittavana tapana, koska hän sanoi aina niin impotenttikohtauksiensa jälkeen, eikä se koskaan tarkoittanut mitään, eikä ainakaan parantanut impotenssia.

Mulkin lauluissa kulkee rinnakkain kaksi teemaa: toisaalta melankolinen yksisuuntainen rakkaus ja toisaalta syvä, hysteerisyyttä lähentelevä epäluulo oikeanpuoleista liikennettä kohtaan.

Naiset ovat hurmaantuneita Mulkin herkistä laulujen sanoituksista. Eräässä suurta hittipotentiaalia sisältävässä laulussa Mulkki vakuuttaa, että voittaakseen tytön rakkauden hän on valmis "kiipeämään maailman korkeimmalle vuorelle, purjehtimaan läpi maailman suurimman meren ja syömään maailman suurimman jauhelihapihvin".

Monille nuorille tytöille Janne Mulkin kaltainen idoli on turvallinen ensi-ihastus ja viattomien ensimmäisten seksuaalifantasioiden kohde. Janne Mulkki kuitenkin vie tämän kuvion askeleen pidemmälle ja on kertonut olevansa enemmän kuin halukas olemaan myös nuorten tyttöjen ensimmäinen turvallinen seksikumppani ja lisämaksua vastaan ensimmäinen mies, joka ottaa heidät doggystylenä pusikossa.

Suurin hitti: Naiset aina uskovat, kun niille sanoo jotain sellaista, että rakastaa heitä tai jotain, vaikka oikeasti ei rakasta

Tapahtuu tällä viikolla

Ainakin seuraavat tapahtumat tapahtuvat tällä viikolla. Se on vissi ja varma.

MAANANTAI. Sen jälkeen kun poliisi hoksaa 44 vuoden tutkinnan jälkeen, että Bodom-järven murhaaja on se telttaseurueen tyyppi, joka jäi henkiin, "Kannibaali-Kalle" pelkää poliisien alkavan epäillä hänen syyllisyyttään traagisella ja kansakunnan kollektiiviseen muistiin jääneellä "kannibaalitelttaretkellä" vuonna 1967, jolloin hän oli neljän hengen ystäväporukasta ainoa henkilö, jota ei syöty.

TIISTAI. Vaikka kuinka yrittäisit, kumartelisit ja keimailisit, mikään tekosi ei onnistu miellyttämään Vesa-Matti Loiria.

KESKIVIIKKO. Kuolet nälkään ja nestehukkaan, sen jälkeen kun olet painanut sänkysi pohjalta herätyskellosi torkku-nappulaa 73,502 kertaa.

TORSTAI. Et osaa päättää, pitäisikö sinun olla imarreltu vai järkyttynyt, kun saat Matti Nykäseltä postikortin, jossa hän kirjoittaa ihailevansa sinua ja koettaneensa aina pukeutua ja käyttäytyä samalla tavalla kuin sinä.

Saat torstaina myös toisen kirjeen, joka tuottaa sinulle kahdenlaisia tuntemuksia. Olet toisaalta pettynyt, kun itävaltalainen taidekoulu ei hyväksynyt hakemustasi päästä opiskelemaan siellä, mutta toisaalta olet ylpeä siitä, että olet tässäkin mielessä kohtalotoveri Adolf Hitlerin kanssa.

PERJANTAI. Bagdadista Ammaniin ulottuva viidenkymmenen miljoonan ihmisen muodostama konga-jono tanssii musiikin tahtiin illasta aamunkoittoon, mutta sekään ei tuo pysyvää rauhaa Lähi-itään.

LAUANTAI. Pääsiäinen on hyvä aika hiljentyä hetkeksi ja pysähtyä miettimään asioiden merkitystä, omaa paikkaansa maailmankaikkeudessa ja sitä, ovatko elämä ja nuoruus valumassa hukkaan. Vielä parempi aika näiden asioiden miettimiseen on kuitenkin lokakuussa 2008.

SUNNUNTAI. Saat valmiiksi pitkään hiotun kvantitatiivisen analyysisi, jonka mukaan olet korvannut todellisen elämän seksin laadun heikkenemistä lisäämällä kuluttamasi internet-seksin määrää. Mutta olisit saanut tietää saman kuuntelemalla kavereitasi, jotka ovat huomautelleet siitä sinulle jo kuukausia.

Uusimmat gallup-tulokset

Uudet gallup-tulokset ovat tulleet! Luitte ne täältä ensin!


MIHIN HALPAAN ME LANKESIMME APRILLIPÄIVÄNÄ?

* Puolisomme lupaukseen, että sitten kesällä voisi kerran harrastaa seksiä -- 7%
* Ostimme maitoa, koska se oli loppu. Mutta kun maitoa ei pitäisi koskaan ostaa! -- 16%
* Vanhaan kunnon liimaa kammassa -aprillipilaan -- 10%
* Omaan uskotteluumme, että elämällä ja tällä kaikella on jokin suurempi tarkoitus -- 22%
* Armeijasta tulleeseen palvelukseenastumismääräykseen, jonka mukaan meidän on ilmoittauduttava Kolmannessa Homokomppanissa kello 16 yläruumis paljaana -- 23%
* Vanhemmilta tulleeseen puhelinsoittoon, jossa he sanoivat olevansa ylpeitä meistä -- 7%
* Vanhaan kunnon pesismailalla päähän -aprillipilaan -- 2%
* "Miten niin käytinkö minä kondomia? Totta kai käytin!" -- 6%
* Kaverimme tekstiviestiin, että hän antaa meille lahjaksi sata ziljoonaa euroa ja sata seksuaalisesti kokenutta neitsyttä -- 7%


MIKÄ MENI PIELEEN TYÖHAASTATTELUSSAMME?

* Haastattelija oli nähnyt tekemämme korttitaikatempun ennenkin ja tiesi, miten se tehdään -- 14%
* Kesken haastattelun äkillinen LSD-flashback palautti meidät vuoteen 1964 Beatlesien esiintymiseen Ed Sullivan Show'ssa -- 14%
* Rintaliivit olivat unohtuneet paidan päälle, mikä näyttää hieman hassulta miehellä -- 14%
* Haastattelijan penis ei mahtunut täysin suuhumme -- 14%
* Ensin nukahdimme, sitten vaadimme kuolemaa globalisaatio-kapitalisti-sioille -- 14%
* Y-kromosomi puuttui -- 10%
* Emme uskoneet haastattelijan toistuvia varoituksia, että hänen työhuoneessaan ei saa polttaa tupakkaa -- 16%
* Emme osanneet vastata, kun haastattelija kysyi: "Millä toimialalla me täällä McDonald'silla toimimme?" -- 4%


MIKSI ME EMME VOI ASETTUA ALOILLEMME JA PERUSTAA PERHETTÄ, NIIN KUIN KUNNON IHMISET TEKEVÄT?

* Vankilatuomio päättyy vasta vuonna 2007 -- 10%
* Sitä on vaikea sanoa tarkasti, mutta jotenkin tähänkin soppaan ovat varmasti "sotkeneet" "lusikkansa" Mitvit, Minya ja Shine. He kannustavat lapsia moraalittomuuteen! -- 21%
* Koska media on saanut meidät uskomaan, että sinkkuna elämä on parempaa, ja miksi media valehtelisi meille - paitsi ehkä tehdäkseen itsestään houkuttelevamman mainosvälineen? -- 12%
* Tässä elämänvaiheessa haluamme keskittyä uraamme varuskunnan suurtalouskokkina -- 13%
* Usko tai älä, mutta Tshernobylin onnettomuuden seurauksena syntynyt kolmas silmä otsassa ei nosta pisteitä pariutumismarkkinoilla -- 5%
* Vauvat ovat todella mukavia, mutta ne olisivat liian nuoria -- 4%
* Nykyinen perheemme vie niin paljon aikaa ja nykyinen puolisomme kieltää meitä perustamasta uutta perhettä eilen tapaamamme seksikkään, nuoren lukiolaisnymfomaanin kanssa -- 18%
* Mitäpä me emme tekisi ärsyttääksemme hysteeristä äitiämme -- 10%
* Meitsi ja oma händy, eikö se ole perhe? -- 7%

Vähemmän tunnettuja kreikkalaisia jumalia

Kreikkalaiset jumalat (tai eräs tietty kreikkalainen jumala) ovat puhuttaneet blogimaailmaa viime viikon aikana. Tästä syystä Kysyn vaan esittelee nyt joitakin vähemmän tunnettuja kreikkalaisia jumalia. [Onks sun ihan pakko? -editori]


Themeprous - Erään myytin mukaan Themeprous on se jumala, jota on kiittäminen maailman syntymisestä ja siksi myös välillisesti Lidl-kauppaketjusta. Perinteisen kreikkalaisen mytologian mukaan maailma syntyi valtavan kotkan munimasta munasta, joka halkesi paljastaen maailman, mutta Themeprous-jumala väittää maailman syntyneen valtavan kalan munimasta kalapuikosta. Myytin mukaan Themeprous myös loi maan, meret ja Ruotsin-laivat, lukuun ottamatta Cinderellaa - jonka loi se oikea Jumala (TM) (joka yritti todistella melko säälittävästi muille jumalille olleensa olemassa ennen heitä photoshoppaamalla kömpelösti itsensä taustalle heistä otettuihin vanhoihin valokuviin).

Themeprousin koti Olympos-vuorella on muiden jumalten kotia vaatimattomampi, koska parhaat paikat oli jo viety hänen muutettuaan sinne. Siksi Themeprous joutuu asumaan opiskelija-asuntolassa, jossa metelöivät jumalaopiskelijafuksit ampuvat toisiaan salamoilla ja etsivät seksuaalisuuttaan, mitä on kiva katsella mutta mikä on meluisaa kuunneltavaa.

Kondominius - Rakkauden jumala. Hieman Amorin esimerkkiä mukaillen Kondominiuskin ampuu jousellaan kohti rakastavaisia, mutta hän ampuu heitä kondomeilla. Perään hän huutaa: "Muistakaa ehkäisy, muuten tulee rumia lapsia!" (Jopa silloin kun pariskunta sanoo haluavansa lapsia, Kondiminius kehottaa ja suorastaan vaatii heitä käyttämään ehkäisyä, "ihan vain kaiken varalle".) Hyvä tapa saada Kondominius hiljaiseksi on muistuttaa hänelle, että eipä häntäkään olisi olemassa, jos hänen vanhempansa olisivat käyttäneet ehkäisyä. Sitä hän ei ole tullut ajatelleeksi, vaikka sen sanoisi hänelle miten monta kertaa tahansa.

Kondominius on Kreikan vähäisemmistä jumalista vaikutusvaltaisin, koska hän on hyvissä väleissä taivaan ja ukkosen jumalan Zeuksen kanssa. Lisäksi Kondominius tuntee henkilökohtaisesti Parkanon kunnanjohtajan.

Huomioarvoisin piirre Kondominiuksessa on ehkä se, että hänen partansa kasvaa hänen otsastaan, minkä vuoksi hän usein törmäilee seiniin. Juhlissa hänellä on tapana viihdyttää ihmisiä purskauttamalla nenästään jumalten nektaria.

Kondominiuksien oma rakkauselämä on hieman keskimääräistä vaisumpaa. Se johtuu pitkälti siitä, että suuressa Troijan sodassa hänen silmäripsensä putosivat, minkä jälkeen ne kiinnittyivät hänen huuliinsa. Kondominius yrittää selittää mimmeille, että silmäripsien hivelevä kosketus on aika seksikästä suudellessa, mutta naiset eivät bonjaa tätä.

Zues - Asemasodan jumala. Melkein yhtä mahtava kuin esimiehensä, taivaan ja ukkosen jumala Zeus, Zuesin erikoisuus ovat pitkittyneet asemasodat, joissa joukot viettävät aikaa juoksuhaudoissa kykenemättöminä etenemään rintamalla. Zuesilla on leijonan pää ja leijonan vartalo, mutta ei saman leijonan.

Peloponnesonelaisessa mytologiassa Zues on huomattavan sarkastinen hahmo, joka toistelee lähinnä lempifraasejaan: "Ikäs?", "Onx välii?", "Ihq" ja "Joo joo joo-joo-joo, yo!" Sanotaan myös, että jos metsäpolulla kävellessä Zues tulee vastaan, häntä ei tule katsoa silmiin, koska se johtaa välittömästi siihen, että 7 päivää -lehti alkaa ilmestyä kaksi kertaa viikossa.

Vulgarius - Tyylittömyyden jumala. Tämä kivipestyihin pillifarkkuihin ja Lacoste-pikeepaitoihin viehtynyt jumalhahmo on mauttomuuden ruumillistuma. Kasvoiltaan hän muistuttaa erehdyttävästi Kimmo Sasia. Vulgarius on kuuluisa juhlistaan, jonne hän ei koskaan kutsu ketään.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Vulgariuksella on roomalaisen Januksen tavoin kahdet kasvot. Tästä ominaisuudesta ei ole hänelle kuitenkaan hyötyä, sillä ne ovat samat. Tyylittömyytensä vuoksi Vulgarius ei koskaan saavuttanut tasavertaista asemaa muiden jumalten kanssa, ja siksi hän joutuikin työntämään Sisyfoksen valtavaa kiveä turhaan ylös mäkeä, samalla kun Sisyfos veti lonkkaa ja vietteli tyttöjä, jotka väittivät olevansa neitsyitä mutta jotka oikeasti olivat vesimiehiä ja leijonia.

Lunaticius - Hullujen keksintöjen jumala. Lunaticiuksella on merikotkan pää ja kiinteistövälittäjän ruumis. Hän on keksinyt koneen, jolla kiven saa pois luumusta sekä vastinpariksi koneen, jolla kiven saa takaisin luumun sisään. (Vielä häkellyttävämpää, Lunaticius on myös keksinyt kolmannen koneen, jolla edellä mainitun luumunpoistokoneen saa laitettua luumuntakaisinlaittokoneen sisään.)

Lunaticiuksen keksintöihin kuuluu myös suuri purjelaiva, joka kulkee maata pitkin, kunhan viisisataa orjaa vain vetää sitä perässään köysillä.

Silloin kun keksimiseltään ehtii, Lunaticius on Kreikan jumalista intohimoisin rakastaja. Hän saattaa tehdä naisen raskaaksi pelkällä katseellaan, olettaen toki että hänen siittimensä on samaan aikaan naisen emättimen sisällä ejakuloimassa.

Täydellinen keksijä Lunaticius ei ollut. Hän yritti koko elämänsä ajan keksiä jotain nokkelaa pikkutuhmaa sanaleikkiä Persefone-jumalasta, mutta ei koskaan keksinyt mitään.

Jumalauransa loppuvaiheessa Lunaticiuksen ura oli lähellä syöksykierrettään. Hän ajautui konkurssiin yritettyään myydä innokkaasti ja kovalla äänellä esitettyjä nauhoja, joiden oli tarkoitus rentouttaa ihmistä hänen nukkuessaan. Hän vietti loppuelämänsä yksin, koska hänen viimeinen ja kaikkein typerin keksintönsä oli tappaa kaikki sellaiset ystävät, jotka tekivät pilkkuvirheitä.

Avellanius - Ylimielisyyden jumala. Avelanius huutelee Olympos-vuorelta alas kansalle, että pian jumalat toimittavat kaikille yllin kyllin ruokaa. Kuitenkin Avellanius lähettää kansalle vain silloin tällöin häneltä itseltään tähteeksi jääneitä lihapullia.

Avellanius on hyvin ilkeä, ja hän pilkkaa paitsi alempitasoisia myös ylempitasoisia miehiä. Ylempitasoisista miehistä hän ei tosin keksi mitään pahaa sanottavaa, mutta se ei estä häntä pilkkaamasta heitä.

Avellanius myös tulkitsee usein kansan tahtoa väärin jakamalla heille roppakaupalla kultarahoja, vaikka oikeasti kansa haluaisi vain saada itselleen uudet, kivat, hyvin istuvat byysat, jotka eivät aina olisi ajautumassa persvakoon.