kesäkuu 30, 2006
Valokuvaus Flickr-aikana
Jokainen meistä on kriitikko, ja Digicamera.netin foorumilta löytyneestä linkistä ajatus pääsee liikkeelle moneen suuntaan.
Tehtävä Töölössä
Viime viikolla kuorivat Runskista pinnan, ja nyt oli aika tehdä uutta.
Lauma oransseja koneita ja tiukkailmeisiä miehiä, tekemisen meininki. Jyräkuski korkealla istuimellaan läimäytti koneen kylkeä ja karjaisi autoilijalle, joka yritti tötöillä tielle. Liikkuessaan jyrä täristi maata puolen korttelin säteellä.
Kiireinen jalkamies kiikutti pien tahrimia tötsiä erottamaan vielä pehmeän päällysteen ajoradasta.
Kolme kuorma-autoa lavat mustaa massaa notkuen odotti vuoroaan ruokkia ahnetta asvalttikonetta. Yhden kyljet oli koristeltu komein HIFK Hockey -teemoin.
Kadunreunaan pysäköity hopeanharmaa Volvo pysäytti toiminnan. Kuorma-auton torvi soi pitkään ja vaativasti, miehet nousivat koneistaan ja kerääntyivät ympärille aprikoimaan. Lopulta kuski ilmestyi ja ajoi tukoksen pois.
Tuore asvaltti hohkasi kuumuutta talon seinään saakka. En ole ennen huomannut kuinka se tirisee ja kihisee.
kesäkuu 29, 2006
kesäkuu 28, 2006
Isä tietää kaiken
Aamulla.
- Voiko isi hampaat syttyä palamaan?
- Hmmm... en usko, en oo ainakaan kuullu semmosesta. Ei.
Illalla, Koiramäen Marttaa ja Ruuneperiä aloitettaessa.
- Ootko isi sinä ikinä nähny Ruotsin kuningasta?
- Kerran vaan, Apollonkadulla.
- Oliks sillä kruunu?
- Ei ollu.
- Höh mut kuninkaatha käyttää kruunuja. Oliks sillä valtikkaa?
- Ei ollu kyllä sitäkään. Mut oli muistaakseni kuningatar.
Aamun sakura
Junakohtauksella on samankaltaisia havaintoja kuin minulla.
Uusi virallinen Panu kirjoittaa pyssymiehistä.
Ja vähän vaikeampaa liikenteestä: Soopa linkkaa vihreän aallon vaikeuteen. Tajusin sen verran, että ei onnistu tuosta vain.
Aamun YT: Yamato-elokuvan traileri. Imellystä vai kunnon leffa? Itse vain lukenut vanhasta Toisen maailmansodan sankareita ja vakoilijoita -kirjasta Mitsuru Joshidan kuvauksen Jättiläislaivan itsemurha.
Kadetit kutsuttiin juomaan viimeinen malja. Mutta kun merenkulku-upseeri kohotti sakemukinsa, se luiskahti hänen vapisevista sormistaan ja pirstoutui kannelle. Halveksivia silmäyksiä suuntautui kaikkialta hänen alas painuneesen päähänsä. Jokainen paikalla oleva mies tiesi, että kuolema tulisi aikanaan - luultavasti hyvinkin pian. Ja kun se tulisi, jokaisen oli otettava se vastaan päättäväisesti ja iloisena.
Seuraavana iltapäivänä liehui Jamaton taistelulippu tuulessa. Kaikki aseet ja varusteet olivat täydessä taisteluvalmiudessa. Klo 16.00 Japanin entisen suuren laivaston viimeinen ylpeys lähti liikkeelle Okinavaa kohden. Valtavaa Jamatoa saattoivat kevyt risteilijä Jahagi ja kahdeksan hävittäjää.
Vihreä aalto
Poika oppi elämän tosiasioita yrittäessään syödä Espalla jäätelötötteröä poikittain. 
Yksi matalalla saalistaneista lokeista nappasi pallon sekunnissa hiekasta, mutta kioskin myötätuntoinen myyjätär antoi korvauksetta tilalle uuden.
Vieressä vaskikvartetti puhalsi La Cucarachaa.
Mäkkärissä pitkästynyt vuorovastaava saapui pöydän luo muovikorin kanssa ja halusi lahjoittaa tenaville ekstralelut. Palasi hetken päästä ja tiedusteli, saisiko talo tarjota vielä kahvit ja sundaet. Se sopi kyllä.
Tänään illalla luin merirosvotarinoita Hemingwaysta, join pullon konjakkia ja katselin toisella silmällä, kuinka Espanjalle kävi taas kerran.
Toki vain kolmen sentin vetoisen.
Tässä YT:stä Deep Purple ja jammailevahko Lazy. Teema soi päässä usein.
kesäkuu 27, 2006
Knopfler ja minä
Piti ihan muusta, mutta Pnin innoittamana muistin yhteisen taipaleeni Dire Straitsin kanssa.
Making Moviesin sisältävä C-kasetti, jonka K unohti meille joidenkin bileiden jälkeen alkutalvesta 1980-81. Pian oli haettava vinyyleinä se, Communique ja se eka, Aleksin MusaFasulta tai kenties Rautatiekadun LevyValtsusta, en enää muista. Ne saattavat tänäkin päivänä olla eniten ikinä kuuntelemani albumit.
Jälkikäteen muisteltuna tuon ajan huipentuman täytyi olla Dire Straits Messukeskuksessa koulun päätöspäivinä 1981. A:lla oli liput molemmille illoille. Minunkin olisi pitänyt.
Sitä muodostaa itselleen idean jonkun musiikista, älä koskaan ikinä muutu ja sitä rataa. Muuttuvathan ne sitten kuitenkin niin kuin Hassisen Kone teki Harsoisen teräksen ja Dire Straits Love over goldin, jossa kappaleet olivat pitkiä vaelluksia. Suhteemme alkoi viiletä. Alchemyn ja Brothers in armsin vielä ostin, mutta saksofoneineen ja unenomaisine sumuineen ne eivät enää olleet minun Dire Straitsiani, Knopflerin kyllä ehkä.
Local hero sentään vielä, maanläheistä, lämmintä, kaunista. Se olisi hankittava uusiksi.
Dire Straits ja minä emme ole enää pitäneet aktiivisesti yhteyttä. Vanhasta suosikista kuulee ajoittain, raidan radiossa, videon jossain.
YT:stä löytyy kyllä hyvin. Vanha Sultans of swing ja Mark Knopflerin ei-ihan-rocktähti -look. Skateaway ja Calling Elvis, joiden kautta voi ehkä vertailla musiikkivideoiden kehittymistä?
Mutta Pick Withersin kapulat ja Sultans of swingissä se kohta, jossa on juuri laulettu and says at last just as the time bell rings.
kesäkuu 26, 2006
Univelasta huolimatta
Päivällä puistoissa aurinko, kesä.
Kotona uusia perunoita, kuhaa ja pullo kylmää kotimaista keskiolutta.
YT:ssä Mark Knopfler soittaa kauniisti.
kesäkuu 25, 2006
kesäkuu 24, 2006
Tapahtunut tähän saakka
Torstaina musta lintu vilahti yhä uudelleen sienenmuotoisen katoksen alle. 
Ylhäällä hyllyllä pesä, josta pilkisti nokkia tai sitten tikkuja.
Alkoi vihmoa juuri kun lähdettiin puistosta: pidettiin sadetta tuuhean lehmuksen alla. Perhonkadulla pisarat ruusujen terälehdillä. Koulun ikkunassa häämötti lappuja, joita joku luki. Kerran saman lasin takana seisoivat lukioon valittujen nimet, käytiin katsomassa palattuamme fillareilla E:n mökiltä.
Sade jäi lyhyeksi. Kun lähdin kauppaan, asvaltti oli taas liki kuiva.
Eilen syötiin muikkuja enkä saanut millään matkaradiosta kunnon valokuvaa. Sateenkaari päättyi nakkikioskille, sen uumenista kuului. Hietarannan kulmilla kävellyt pariskunta muistutti Scillaa ja miestään niin paljon, että piti katsoa toisenkin kerran.
Tänään heräsin yllättävän pirteänä.
kesäkuu 21, 2006
Hellepäivästä ilta
Polttava iltapäivä kääntyy autereiseksi illaksi, raukeat hahmot 
rantakasseineen läpsyttelevät sandaaleissaan kohti keskustaa.
Kun valo häikäisee, aika hidastuu.
Fredalla keski-ikäinen nainen kesämekossaan paljain jaloin, sandaalit käsissä. Laseissa terasseilla kuulaina päilyvät nesteet.
Aurinkorasvan ja lämpimän ihon tuoksut. Asvaltin ja syreenien.
Vanhana höperehdin kai Töölön lehmuksista rasittavuuteen saakka. Vanhana.
Kompuutterilla alustaminen teki SD-kortista uneliaan ja hajamielisen. Virhe. Anttilasta uusi, isompi, ja kuuden euron Raid-leffa.
Mustan saaren salaisuus
Jotakin vilahti näkökentän rajalla ja räiskähti vieressä asvalttiin. 
Keventynyt lintu kaarsi jo kauemmas.
Sitä itseään oli Mustasaaren nurmikollakin, tosin pieninä kuivina pötköinä. Sija rantapyyhkeelle löytyi silti. Kiipeilytelineet olivat kovin juttu ja eläimiäkin käytiin ihmettelemässä, mutta vedessä pulikointi jäi puoleen tuntiin kun pikkulikka ei taipunut uimataidottomia koskeviin varomääräyksiini.
Huvilamaisessa ravintolassa kolmikko söi salaattinsa, uudet perunansa, lihapullansa, karjalanpaistinsa, leipänsä ja mehunsa 13 eurolla. Jälkkäriksi kolme Jaffa-keksiä nokkaa kohden, repusta, ulkona.
Väsymyksen yltyessä tenavalauma villiintyi mellakaksi. Veneestä laiturille nousi sitten jo haukottelevia pilkkijöitä.
Huuhtelin uikkarit hiekasta ja ripustin kuivumaan. Muiden nukahdettua nostin jalat ylös. En yllättynyt kun Ruotsi tasoitti.
Potkaisee palloa kaatumatta, kirjasi täti Tytön neuvolakorttiin. Isästä ei aina voi sanoa samaa.
kesäkuu 20, 2006
Jees, leskiyli-insinöörskä
Luvattomien tuliaseiden mulauttaminen Lauttasaaren sillalta mereen lienee niitä ammattiniksejä, joita ei opeteta oikeustieteellisessä. Tai ehkäpä opetetaankin.
Tällä kertaa inspiroi nyt tämä, vaan onhan suuri osa Kemppisen blogin viehätystä kaikissa noissa kertomuksissa koetusta, nähdystä, kuullusta, luetusta. Vaikka Abraham Simpson oman elämänkokemuksensa 40 vuotena hirssisiilon vartijana hankkikin. Mutta Kemppinen se Anna Vuorisesta puhui, en minä.
Atik pallon päällä, Korkeajännitys ja Alistair MacLeanit, Ryhmy ja Romppainen. Tässä tuntee ihan olevansa osa maailmaa, kun jotkut puhuvat itselle tutuista asioista eivätkä vain joistain hämäristä kuusnepoista ja Pet Shop Boyseista.
Väinämöisenkatu
Seisoin kesähelteisenä päivänä lapsuuteni puistossa antaen puista tulvivan 
vihreyden ja linnunlaulun valua ylleni.
Varis ja lokki kävivät vuorotellen nokkaisemassa tursuavasta vihreästä roskiksesta herkkupalan. Kadun toisella puolen talonmies ajoi pärisevällä leikkurilla nurmikkoa. Pihasta tuon suljetun portin takaa fillarini vietiin 30 vuotta sitten. Tuossa kävelin käsi kipsissä kesällä 1977. Tanskalainen turistibussi lipui ylös katua, hidasti epäröiden, pysähtyi ja alkoi varovasti peruuttaa takaisin.
Otin muutaman kuvan ja pienen videonpätkän, äänitin lintujen laulua. Hetkeä ja tunnetilaa en vain saanut talteen. Tai sain tietysti, aivoihin.
Aivoihin, jotka unohtavat ja vääristävät. Ja kaunistelevat.
kesäkuu 19, 2006
Tämä maa minun mieltäni innostaa
Sipaisin kertoimia niskaan, poskipäihin ja nenän päälle. 
Ei isoja punoituksia toistaiseksi, mutta hiekka aina vain kuumempaa. Ja väkeä riitti viereiselle nurmikentällekin.
Pikaliippari jyrisi vauhdilla Seurasaaren suunnasta, hiljensi Taivallahteen, kohta kohahti aalto rantaan. Tilausajo toi lisää väkeä odottamaan Mustasaaren vuorovenettä, joka pian kaarsi laituriin.
Kurkin salaa, kuinka taiteilija maalasi koulun pihan kalliolla Museokadun loppua. Jolla pitkä partainen muusikko paineli turhaan summeria, katseli epätietoisen näköisenä ympärilleen.
Kivikorttelien välissä pätsinä väreilevä auer, asvaltin ja pölyn tuoksut. Kesäparatiisini siinä missä hiljainen järvenrantakin.
Synttäreiltä palattua pienet pörräsivät sokerihumalassa ylikierroksilla, korvattomina. Iltasatu evättiin eikä protesteja juuri kuulunut, uneksi syvenevää tuhinaa vain. Vesileikit väsyttävät eniten.
Kai kaikki junien ystävät näkivät klo 21.40 TV1:ssä Kauko Vuorensolan ohjaaman Yöjunan vuodelta 1966?
Yöjuna on lyhytelokuva illasta ja yöstä Helsingin asemalla, sen odotussalissa, asemalaiturilla ja varikolla.
Auton ikkunasta myydyt raha-arvat. Laukun kilahdus aseman matkatavaratiskin terästiskiä vasten. Melkein kaikilla miehillä hatut. Asiaton oleskelu asemalla kielletty. Valaistut opastimet yöjunan ikkunasta. Kiskojen kolke. Ja Dr12 vetämässä vaunut yön selkään, pimeän sisään.
Tuhat sanaa pohtii, miten vimmalla tallentamaamme informaatiota voisi yhdistää. Ja Rilahduksia koskettelee.
kesäkuu 18, 2006
Punerrusta iholla
Aurinkoa, hiekkaa, vihertävää suolaista merivettä. Rantaleikkejä.
Tietääkö isi lokit että ne on lokkeja, Poika kysyi.
Broilerisuikaleita wokattuina paprikan ja sipulin kera, nuudeleita, PepsiMaxia. Vanhantavarankaupan korista eurolla löytynyt Hotchnerin Papa Hemingway.
Iltauutisissa palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta puhui Hämeenlinnanväylän bussionnettomuudesta ja heti seuraavassa pätkässä sama mies valotti jätteenkäsittelylaitoksen palon tilannetta Keravalla. Ja Mette Mannonen kertoi lämmintä yhä riittävän.
Päivitys Tariffissa. Drama Geek ja omenaisten kadehdintaa Comic Lifen vuoksi.
Soi: Turgan Trio: The average extreme
kesäkuu 17, 2006
Suviyön sini
Kesäöissä kai juuri se kun on vielä valoisaa mutta samalla jo aamu valkenemassa.
Jonain yönä joskus vielä, järven rannalla, illasta aamuun.
Mirva Haltia oli tosissaan, ei sieltä enää mitään 3T:tä tullut. Odotin kärsivällisesti nelosta ja ohitin Stockan kesämainokset tyynenä. Att känna sina pappenheimare ja sitä rataa.
Viimeinen Sandels ja irlantilainen olivat liikaa, mutta kyllä tämä. Että Sariolastakin sitten puhuttiin.
Seurasaareen, Seurasaaressa, Seurasaaresta tenavien kanssa ja taulukkosählyt päälle. Hinta maksetaan aamulla.
Reppuun taisi jäädä yksi pullo.
kesäkuu 15, 2006
Kuuleeko maa?
Helsingin Uutisissa Pääskylänrinteen Päiväkeskuksen johtaja Minna Tikanoja harmittelee NIMBY-ilmiötä ja asunnottomien asuntolan saamaa kritiikkiä.
Keskus muuttaa Pääskylänrinteestä Hietaniemeen vuonna 2008. Meidän täytyy toimia yhdessä Hietaniemen asukkaiden kanssa, että saamme pelot ja väärät mielikuvat hälvenemään, Tikanoja sanoo.
Hietaniemen asukkaat taitavat kyllä kalmiston vahtimestaria lukuunottamatta olla jo tämänpuoleisen yhteistyön ulottumattomissa. Toivottavasti joku kertoo Tikanojalle, mihin hänen johtamansa laitos siirretään.
Vai että vääristä mielikuvista töölöläisten huolessa vain olikin kysymys. Kuinka huojentavaa.
Aihetta sivuaa myös Jussi Halla-aho.
kesäkuu 14, 2006
Konrad Lorenz Pukkisaaressa
Joka mutkassa yhä uusia kesän tuoksuja. Joka ainoa nosti oman epämääräisen lämpimän tunteen - jostakin. 
Paras kaikista oli veneistä huokuva auringon kuumentama terva.
Länsirannalla puhalsi yllättävän navakasti, mutta kierrettiin rantapolkua myötäpäivään kunnes puiden suhina lakkasi ja hellepäivän varjoisa idylli löytyi. Piltit istuivat pyyhkeellä vierekkäin mutustamassa hartaina karjalanpiirakoitaan. Päälle kolme Jaffa-keksiä nokkaa kohden ja pillimehu. Viikinkiveneen kopiota ihailtiin.
Valkoposkiperhe ui kohdalle rantaan ja vaappui kohti, untuvikot pelottomina ihan jalkojen juureen nokkimaan heinikkoa. Isoista toinen vahti pää pystyssä ja erehtyessämme liikahtamaan liian terävästi aukaisi nokkansa kuivaan sähinään. Lopulta ääkkäisi kutsusävelen ja poikaset kääntyivät kuin narusta vetäisten seuraamaan.
Seurasaaressa kiinnostivat eniten kirkkoveneet. Poika olisi halunnut kiertää koko saaren, mutta kerroin voimia tarvittavan vielä pyöräilyyn takaisin.
Pikkulikka uinui Seuriksen sillalta Hesperiankadulle. Me miehet annoimme nuorimman nukkua kun pidimme Humallahden kiehereillä mehu- ja keksitauon.
Kamera kiertää
Piti kirjoittaa siitä, kuinka mukavaa on kaivaa paljaat varpaat kuumaan hiekkaan
, mutten nyt ehdi muistella, mitä kaikkia keskustelunpätkiä ympäriltä tarttui korviin.
Mennään linkeillä.
Media-ala muuttuu: Tuija Aalto kertoo saalistajista.
Iänikuisten seksirobottijuttujen lisäksi Kokkarinen kirjoittaa erinäisten liikkeiden poliittisista ja aktivistisiivistä. Vappuhiillos on Suomessa jo kylmennyt, mutta ihmetys ikuinen. Vaatimuksia perustelemassa meitä on aina paljon ja vahva joukko, mutta kun jotain tapahtuu ja esitutkinta käynnistyy, ei ole mitään meitä vaan pelkkiä yksilöitä ja syyllisiä aina ne jotkut kaikille tuntemattomat.
Ei pidä loukkaantua, jos tavis ei usko.
Hiillos, niin, Siperian palo. Toivottavasti ei henkilövahinkoja.
Ja juu, YouTube. Pysytään kesässäni 1980: Ramones ja Sheena is a punk rocker.
kesäkuu 12, 2006
Aamukierto
Miksei lakipykäliä pystytä kirjoittamaan samalla täsmällisyydellä kuin esimerkiksi kokoonpanolinjan piirustuksia tai tietokoneohjelman määrittelydokumenttia, kysyy Jyrki J. Kasvi. Lainsäätäjänä Kasvi varmasti saa hankittua vastauksen ja kertoo sen meille. Odotellessa hän voisi ehkä malliksi uudelleenkirjoittaa muutaman pykälän yksiselitteiseen muotoon?
Finland for thought ottaa kantaa tatuointeihin. Makuasia, epäilemättä. Jotkut tuntuvat tykkäävän. Mielleyhtymä joko merille tai vankilaan taisi minun ikäiselläni ehtiä korjaamattoman vahvaksi.
YouTubesta. Tässä Blondie ja Slow motion, joka palauttaa kesään 1980.
kesäkuu 11, 2006
Viikonloppu
Kuuman asvaltin tuoksua, haituvaisia pilviä, kuumaa hiekkaa, kylmää vihervää vettä, keltaisia siitepölylauttoja, voikukkien puhaltelua, potkurikoneen pörinää, hiekkaa vaatteiden alla, kahvia termospullosta, pitkiä sikeitä päiväunia, hiekkakakkuja, tanttupuuroa, rantakirpun pärinää, muodostelmahanhia, Frank Drebin -elokuvia, vadelmasorbettia.
kesäkuu 10, 2006
Kuin tilauksesta
Kahvi oli valmista ja avasin jääkaapin miettien, mitä aamiaiseksi.
Ovikello soi. Avasin.
Ystävällinen naapuri ojensi pussillisen Joensuusta tuotuja perunapiirakoita.
Ratkaisu.
kesäkuu 09, 2006
Jonkinjatkeita
Aamun YouTube-palana uudemman mallin Pettereitä ja muuta venäläistä kalustoa. Parempaa kuin Viidakon Korkeajännitys, vaikka mitäänsanomaton musiikki laimea korvike autenttisille äänille onkin.
Jottei totuus unohtuisi, perään 27-minuuttinen dokumentti siitä, mitä fosforikranaateilla ja muilla aseilla tehdään. Ja mitä siitä ei välttämättä haluta kertoa suurelle yleisölle. Tässä tapauksessa Irakissa. Seassa vatsaavääntäviä kuvia.
kesäkuu 08, 2006
Kimaltava kesäaamu
Vaikka nukkuisin maailmalta
unet palaavat Helsinkiin
joka peltisten kattojen alta
herää päiviinsä kimaltaviin
kirjoitti Juha Tanttu Ilkka Kylävaaran riimitelleen.
Kadut kiilsivät sateen jäljiltä, mutta aamu lämpeni jo.
Neljä laitapuolen kulkijaa näytti hiukan etuajassa saapuneen odottamaan Hietaniemenkadun asuntolan avautumista. Pullot nousivat ja laskivat, ahava oli syvä ja käheät perkeleet sinkoilivat eestaas.
Rantahiekalla taas traktori siivouskoneineen, loputtomiin edestakaisin. Toisessa päässä pyöräkuormaaja, työntekijä huomioliiveissään, kottikärryt. Minä kuljin rantaviivaa ja poimin pois kaljapullon, kirkaslasisen pullonpohjan ja pari sirpaletta. Valkoposket kylpivät eteläpäässä, mutta vihreävalkoisia pötkylöitä oli enemmän pohjoisessa.
Kengät tummuivat tuoksuvassa märässä nurmikossa. Sama tunne ja tuoksu kuin maalla laskeutuessa kopisevat portaat aitanvinniltä ja kulkiessa aamukasteisen pihan poikki sisään kaurapuurolle.
Sammonkadun kulman divarissa - 50 %. Vuokrataan-lapuista päätellen liike muuttaa pois.
kesäkuu 07, 2006
Verta linssissä
Keskipäivän YouTube: Vähemmän täsmä pommitus muutaman vuoden takaa.
Ja Mysteeri autokaupassa. Vähän niin kuin lankomiehen entinen auto, joka osui silmään autoliikkeen pihassa. Pesty se oli, ja kilometrilukema aika lailla pienempi. Rekisteritunnus sentään ennallaan.
Mutta saksalaisethan ne vain matkamittareita surruuttavat, joten nämä säilyvät arvoituksina.
Edit: Selityskin on löytynyt.
Miksi hallitus vaikenee
Järkyttynyt nuorukainen paljastaa HS:n yleisönosastolla huomanneensa varusmiehenä, että puolustusvoimat sortaa uskonnonvapautta koska kirkkoon kuuluvat varusmiehet joutuivat osallistumaan iltahartauksiin.
Tyrmistyttävää. Kaverillehan on saattanut tulla ihan vaikka paha mieli.
Mutta ei hätää. Eiköhän Amnesty jo kohta adoptoi uhrin, jotta saadaan valitusrumba pyörimään eurooppalaisiin tuomioistuimiin.
kesäkuu 06, 2006
Tuulisen tiistain kulttuuri
Elokuva-arvostelu Star Wars Episode III:sta, tohtori Kokkariselta.
kesäkuu 05, 2006
Sturzkampfflugzeug
Murhaavaa, mutta kaunista. Liekö Hans-Ulrich Rudel itse?
kesäkuu 04, 2006
Orava, lokki ja sorsa
Hautiksella orava katseli ja kierteli ympärillä kauan ennen kuin uskoi, ettei evästä ollut. 
Mustasaaren lautta irtosi laiturista ja porisi ulos.
Kaikki se vihreys ja huumaavat tuoksut kun aurinko tuli esiin ja alkoi lämmittää aamunkosteaa maailmaa.
Lintsillä tuttu sekasorto ja meteli suomeksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi, virolaisen laskuvarjokerhon ja Lempäälän Kisan verkkarit, nuoret kohteliaat työntekijät, matalalla vaanivat röyhkeät lokit.
Tenaville olisi riittänyt muutama laite kun mieluisimpiin piti päästä yhä uudelleen.
Kävellen kotiin, Töölönlahden rannassa pysähdys ihmettelemään sorsaperheen pienokaista.
Iltapesu, kaurapuuroa kaikille, unta väsyneille.
Luin Beevorin Creten loppuun. Olin minä kuullut itärintamalla olleen julmaa, mutta Kreetalla ei jääty juuri jälkeen. Entäpä australialaiset, jotka olivat liian juovuksissa hyppäämään ohjauskyvyttömästä laivasta toiseen ja jätettiin siis hukkumaan aluksen mukana kun se torpedoitiin mieluummin kuin jätettiin saksalaisille. Kenraali Kreipesta olin lukenut jo 70-luvullla.
Jotenkin syksyistä
Finlandia-talon kohdalla kuin rivi Bajamajoja kyljellään. 
Kallion kirkon ja Stadionin tornin huiput sumun uumenissa.
Laantui ripotteluksi, lakkasi. Kaisaniemen suunnasta potkivat bassarin iskut sydänalaan. Lähempänä rataa toi tuuli jo aavistuksen melodiaa, ihan kuin Unihiekkaa.
Pirteä punainen puski kahta autovaunua ja yhtä tavallista laituriin, sinisten jono Kemijärvelle pysähtyi odottamaan.
Linnunlaulun silta keinui neitosen juostessa yli. Kallion päällä värjöttelevän villan piipusta lainehtiva savu painui alaspäin, ajelehti kohti ja tuoksui.
Alkoi vihmoa taas. Tapas y tinton avoimesta ovesta huokuivat tirisevä valkosipuli ja yrtit. Sisällä näytti tyhjältä.
kesäkuu 03, 2006
Sadepäivä
Avoimen ikkunan viilentämä huone.
Lämpimän peiton alle, silmät kiinni. Sade ropisee peltiseen ikkunalautaan.
Maailma liukuu pois.
Aurajuustoa ja valkosipulia
Siivu aamulla Kannonkoskella leivottua ruislimppua. Hyvää.
Päivällinen Raxissa, jossa pizzapöytä oli pitkään tyhjänä ja vessa haulikkoampujan jäljiltä, mutta salaattitarpeet uskottavan näköisiä. Pahoittelen näiden asioiden sijoittamista samaan lauseeseen.
Kotimatkalla Tyttö halusi matkustaa harteilla ja lauloi, että
kanna kotiin saakka
kevyt kallis taakka
Uniaisiksi vielä ääneen Koiramäkeä. Kotikaljasta lukeminen janotti, suolaisen päälle.
kesäkuu 02, 2006
Aamun kulttuurisivut
Mainos. Tai elokuva. Tai jotain. Nicole Kidman ainakin. Ja tarina.
kesäkuu 01, 2006
Hietaranta klo 20
Jokunen metri sekunnissa.
Hiekkaan lyövien aaltojen tasainen kohina, laajoin kaarin liitelevät lokit, jotka jäivät pään päälle nojaamaan tuuleen.
Ei pilvistä muttei selkeääkään.
Tuotantoyhtiö
YouTube on paholaisen keksintö, ainakin ajankäytön kannalta.
Oli kokeiltava, istuisivatko spårat sinne.
Nytpä unia. Tällä kertaa osoittivat minulle asunnon Jyväskylästä. Edellinen asukas oli amerikatar, joka ojensi mutkattomasti likaisen pesusienen ja kehotti jatkamaan siivousta koska hänen on siis muutettava pois. Asuntoa vastaan oli valmennusvelvoite. Epäröin, enhän ole vuosiin. Jotenkin liittyi öinen maantie ja auto.
Fiskarsit loksuvat
Ruotsissa oloa. Olla hetken aikaa joku toinen jonka elämä on eri tavalla jännittävää, kurjaa, iloista ja omituista. Olen tuntenut hämmennystä ja outouden häiveitä, haikeuttakin. Egyptissähän kissaa palvottiin, mutta hengellisen elämänpiirin kannalta kissaa on pidetty demonisena olentona. Hyvin hän kirjoittaa, kuten ennenkin, mutta minulle hieman vieraan tuntuisesta maailmasta. Niska jäykkänä ja korostetun muodollisesti kerroin etten ymmärrä ja pyysin selitystä. Mukana on 149 007 elokuvaa. Lopulta löydän täydellisehkön selityksen: ihminen ei ole rationaalinen eläin. Ja 3T:llä pääsi vielä kotiin. Mutta pupukorviin en suostuisi. En ainakaan töpöhäntään.
Kokoa pieni tarina vähintään kolmesta seuraamastasi blogista, ottamalla virke kustakin vähintään ja yksi haastajan blogista.