Näkymä rannalta

Aamusumussa

Aamulla paksu sumu.

Maitomaisen harmauden keskellä Runeberginkadulla häilyivät keltaiset vilkut. Tiekarhu kävi kirskuva puskuterä kipinöiden raapimaan jalkakäytävän ja ajoradan saumaan pinttynyttä jäätä, perässä tuleva pyöräkuormaaja keräsi mustanharmaata rousketta talteen.

Katu leveni.

Luontokappaleita ja muitakin

Viisi suurta pitkäkaulaista valkoista lintua huolellisessa muodostelmassa Temppeliaukion yli kaakkoon klo 16.20. Kaunis näky.

- Kurkia, sanoi poika.
- Oisko joutsenia, sanoi isä.
- Ankatki osaa lentää, sanoi tyttö.

Eilisistä minimeristä moni oli jo valunut kuiviin, onneksi. Poika kumisaappaissaan kiersi koeponnistamassa jäljelläolevat.

Illalla luettiin Koirien Kalevala. Onko isi Iku-Turso oikeesti olemassa, pikku-ukko mietti vielä iltapalalla. Israelilaiset appelsiinit makeita ja mehukkaita.

Vaietut salaisuudet: Sohjo

Kylmän sodan riehuessa kuumimmillaan amerikkalaiset tutkijat työskentelivät yötä päivää kehittääkseen yhä uusia välineitä kommunismin pysäyttämiseksi. Juuri tuolloin etulinjan fyysikoista koostunut tutkijaryhmä kehitti Yhdysvaltain armeijan salaisessa tutkimuslaitoksessa Virginiassa sohjon.

Ensi kerralla: Vakoilusilakat

Suomi, mies ja muita maita

Pääkaduilla kuivia kohtia ja kevään ensimmäinen moottoripyöräkin, mutta vähän sivummalla vielä täysi talvi. Jäällä hiihdettiin ja luisteltiin, jäljistä päätellen jänis oli loikkinut Lapinlahden sairaalan suunnasta ja hypännyt ylös penkalle.

Leif Salménin Neljäs valtakunta oli synkkä, mutta ehkä se ei olisi silloin kirjoitettuna voinutkaan olla muuta. Pankit vararikossa, suuret osuusliikkeet kaatumassa ja työttömien armeija soppajonoissa. Suomi oli menossa konkurssiin minä hetkenä hyvänsä, mutta teksti on sittemmin hiukan laimentunut kun tässä ainakin vielä sinnitellään jotenkin. Salmén luonnehti kaikenlaisia päätöksiä rikollisiksi niin usein, että sana kärsi inflaation. Kirjoistaan saisi enemmän irti jos ymmärtäisi enemmän kansantaloutta.

YLE Teemalla 70-luvun sekahaku kertoi suomalaisen miehen muuttumisesta viikonloppuisyyden, keskioluen vapautumisen ja Pohjois-Karjala -projektin myötä. Badding ja David Bowieko meidät vapauttivat jäyhästä vahvuudesta?

Huomisaamuna keli taitaa olla huonompi. Ja Kokkarinen kirjoittaa maahanmuuton omituisuuksista. Ruudussa James Bond sai viimein kuljetuskoneen lastiverkoissa roikkumisen loppuun ja pääsi martineille Kara Milovyn kanssa.

Muutos on tapahtumassa

Aurinko paahtoi täydeltä terältä ja illalla satanut valkoinen lumi lorisi jo katuviemäreihin. Keskellä katua kuivia kohtia.

Saattoi kuvitella Nuuskamuikkusen jo palanneen ja istuvan sillankaiteella soittamassa huuliharppuaan.

Kaiken yllä märkä pumpuli

Pyrytti, ei pyryttänyt, pyrytti, ei pyryttänyt, pyrytti.

Isot hiutaleet liimautuivat vaatteisiin ja ihoon kastellen kaiken. Automaattiovien sisäpuolella tömistin kengät, ravistin sormikkaat, huiskin niillä repun ja takin, löin piposta lumet rullaportaiden sivupleksiin. Siihen jäi iso märkä alue, joka liukui taa.

Ehdin laiturin 45 luo ajassa miinus kaksi minuuttia. Bussi oli myöhässä. Matkalla luin kirjaa kunnes viereinen nainen alkoi liikehtiä, kohennella ostoskassiaan ja vetää käsineitä käsiinsä. Itse jäin sitä seuraavalla.

Paluumatkalla ei pyryttänyt.

Kotona Notting Hillistä viimeinen kolmannes, tänään se ei tuntunut hölmöltä. Lumen vuoksi ehkä.

Lopuksi viikon valiot:

Olen kuullut että paras purkinavausmenettely on panna purkki kannon nokkaan ja ampua sitä haulikolla viidenkymmenen metrin päästä. (Kasa)

Just don't be the first one to stop applauding, comrade! (Sixteen volts)

Kauempana seisova asiakas alkaa ymmärtää mitä on tapahtumassa ja päästää suustaan huudon "Nooo!", mutta koska tämä on hidastettu filmi, se kuulostaa sonnin mylvinnältä. (Kasa, lue koko mainio merkintä)

Vuoronumero koneesta

Nyt on liikkeellä semmoista virusta johon liittyy kuumetta ja kurkkukipua, terveydenhoitaja sanoi. Niin ne aina sanovat, valitti mitä oireita tahansa.

Piltit sanoivat kiltisti aa ja antoivat katsoa lampulla korviin, palkkioksi täti leikkasi arkeista tarroja.

Kotiinlähtiessä olisi pitänyt päästä vielä leikkihuoneeseen, mutta pyyntö evättiin. Palautettiin lainanalle tiskille, kiitettiin ja lähdettiin. Puolivälissä ylämäkeä pikkulikka jo nukkui.

Porkkanaraastetta ja eilistä mureketta, leipää ja maitoa. Lujat päikkärit. Muumeja katsoessa ja pikkuautoilla leikkiessä hämärtyi tämäkin päivä illaksi.

EG:n merkinnästä koitui lukiessa hyvää oloa, lopuksi. Ope on tärkeä juttu.

Kypärä päässä ja liperit kaulassa

Seuraava sukupolvi on alkanut heräillä kuuden jälkeen, valoisuuden vuoksi kenties. Ehdotan kesäaikaan siirtymisen aikaistamista.

Tänään heräsin siihen, että lapsikuoro lauloi vieressäni Joulupuu on rakennettu. Poika kysyi, kuka se vapahtaja on. Arvelin sen olevan sama heppu, jota Jeesukseksi kutsutaan. Onko se jumalan poika, Poika jatkoi. Mmm, mumisin. Eikö sillä ollu ollenkaan äitiä, Poika kysyi. Oli Maria, vastasin silmiä avaamatta. Mut miks sitte sen isä vaihtu ku ensi oli se Joose, Poika tivasi.

Kiperiä teologisia kysymyksiä ennen aamun ensimmäistä kahvikupillista.

Olin juuri nähnyt unta, että ruuvasin sytyttimen irti vapauttaakseni sokan renkaan mutta samalla kranaatin sisuksissa alkoi sihistä ja kipinöidä. Paiskasin mötikän huoneen toiseen päähän, jossa se kohta tussahti. Ilmoitin outoudesta ylikersantille, joka tiedusteli, haluanko tapahtumasta tehtäväksi kirjallisen raportin. Mielestäni se kannatti tehdä, koska vastikään oli joku onnettomuuskin.

Taikaviitta iskee taas

Penisilliini ja Burana tuntuvat pääsevän vähitellen niskan päälle, mutta vatsassa ne ovat alien.

Tohtori Kokkarinen pohdiskelee uudistuksia vankeinhoitoon ja miettii, onko flaksi pelkkää sattumaa.

Tuttu -iitti

Tautihan se oli, sama kuin aina. Erikoislääkärin aikanaan lupaamaa nielurisojen surkastumista iän myötä odotellessa.

Vaan että osaa olla hieno kuva

Ja koottuja tilt shift -kikkailuja.

Viikonloppu puolivälissä

Nuoripari kulki perjantai-iltana edelläni, valkoinen johto haarautui puoliksi kummankin korvaan. Mä nukun huomenna kymppiin, mies sanoi. Mä aion olla kymmeneltä salilla, nokitti nainen, keskivahvalla nasaalilla. Lapsettomat.

Tenavat heräsivät tänä lauantaina 6.15. Minä myös.

Kuraista, Väiskin jää mennyttä. Äkkiä se käy. Hietsussa sentään lunta, valkeaa jopa, ja paljon koiria. Palatessa kaltsien kohdalla ihan kuin aisakellon helinää, ja oli se rekeä vetävä hevonen. Alapihalla nakottavasta paloautosta päätellen Taiviksen koululla menossa jokin tapahtuma.

Illalla ostin hämäläisestä S-marketista kolme Vanhaa autoa.

Joko tauti painaa päälle tai sitten se on univelkaa. Kotona muki Earl Greytä, puoli kulhollista viime kesän mansikoita ja mustikoita, 400 mg ibuprofeenia.

Katsotaan.

Iltapäivällä ymmällään

Vihreiden puheenjohtaja on kuulemma kertonut toimittajille, että sisäministerin tulisi tarkistaa asenteitaan maahanmuuttajia kohtaan. Hän viittasi kenties joihinkin sellaisiin asenteisiin, joista en ole saanut vihiä.

Olen lukenut sisäministerin maininneen, että tarkoitus on pitää kiinni sovituista perusteista, joilla Suomeen voi asettua asumaan ja että maahanpyrkivien joukossa on myös henkilöitä, joiden kohdalla tällaisia perusteita ei ole.

Olenko ymmärtänyt väärin, mitä on sanottu vai onko vihreiden puheenjohtaja sitä mieltä, että sellaisia henkilöitä ei joukossa ole, vai onko hän sitä mieltä, että vaikka sellaisia henkilöitä joukossa olisi, sitä ei saa sanoa?

Väliosa italiaksi

Kansakoulussa meillä oli viivoitetut vihot, joihin kirjoitettiin kaunokirjoituksella aineita Mitä tein viikonloppuna -tyylisistä aiheista. Niissä piti olla vähintään kolme virkettä jotka eivät saaneet alkaa sanalla sitten. Muistan yhä vihon muovisen irtopäällisen hajun. Niitä oli eri värisiä: läpikuultavampia ja ei.

Oli myös uutta matematiikkaa, jossa oli alkioita, unioni ja leikkaus.

Tommin maininta makkarakeitosta muistutti, että jääkaapissa on kattilassa toissapäivänä laatimaani nakkikeittoa.

Taidan mennä lämmittämään sitä lounaaksi.

Soi: Iggy Pop: Passenger

Kasper ja Jesper ja Joonatan

Iltasatuina pätkittäin edennyt Kolme iloista rosvoa huipentui eilen illalla kolmikon integroitumiseen yhteiskuntaan. Aloin jo epäillä virkatoimiensa suhteen kovin vastahakoista poliisimestari Paavalia lahjotuksi, mutta luottamus pahamaineisen trion kansalaiskelpoisuuteen palkittiin sittenkin.

Kuvista päätellen lämpimään ilmanalaan sijoittuvassa Kardemummassa vallitsi kenties taloudellinen korkeasuhdanne, koska Kasper ja Jesper ja Joonatan työllistyivät vaivattomasti ja korkea palkkakin mainittiin. Koska töitä oli tarjolla ja monenlaista ammattitaitoakin löytyi, miksi he alkujaan edes mahtoivat ryöstellä?

Mitä saisivat erektuslaiset asiantuntijamme irti sitä, että isokokoisin, äänekkäin ja aggressiivisin Kasper sai lopussa hienoimman kuuloisen tittelin ja ainoana kolmikosta naisseuraa?

Muistin lapsuudesta tornin, raitiovaunun ja hyvältä tuntuvan jännityksen, mutta nyt sitä ei löytynyt. Mutta ehkä lapset löysivät, koska halusivat kuulla ilta illalta lisää.

Taivalluoto

Taisin nousta maihin Taivalluodolle viimeksi joskus 30 vuotta sitten eikä sen jälkeen lie muuttunut kuin voimajohtopylväs.

Piikkisiä pensaita, puita, auringon ja myrskyjen haalistama linnunpönttö, tulenteon jälkiä, ja jalkojen, ja suksien.

Silmään lyhyeltä näyttävät pätkät olivat epätasaiseksi kovettuneessa hangessa pitkiä kävellä. Oureilla katselin ravistunutta vajaa ja veneitä.

Valkoisella lakeudella pari pilkkijää, jokunen hiihtäjä, hangessa telmivä koira. Kirkas aurinko heijastui lumesta ja kirveli silmiä.

Aavalle kaupungin kohinan kuulee. Välillä erottui hälytysajoneuvon vouvotus.

Taivalsaaren ympäri ja Taivallahdessa maihin.

Aurinko on korkeella, kevättuuli lounaassa

Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kevättuuli oli itse asiassa koillisessa, ja faktojen tarkistaminen on muutenkin pilannut monet hyvät fiilistelyt.

Talitinttien raivokas laulu. Sinisellä taivaalla kaartelevan ylätason pörinä. Raksahtelu, kun ränneistä irtoaa jäätä. Iltapäivällä jo kiistaton lirinä.

Helsingin Uutisia luettuani olin jo käynnistää viestiliikenteen, mutta epäluuloisena luonteena tarkistin vielä netistä. Töölönlahden laskuvarjohyppytapahtuma oli siirretty ensi sunnuntaiksi.

Vanha 123-Mese hinasi vanhaa Swiftiä, jonka vasen takarengas oli tyhjä. Projektin pysähtyessä Caloniuksella valoihin Swiftin kuski ponkaisi autosta, irrotti köyden, tempaisi konepellin auki ja viskasi köydenpään sinne. Takaisin autoon ja valojen vaihtuessa omin voimin liikkeelle, tyhjä kumi luhnuttaen.

Siinäkin meni jokin tarina.

Sulavan lumen kihinä

Melkein maaliskuun puoliväli ja luistinrata on priimakunnossa. Kausiväen sopimusten päätyttyä koppi pysyy tietysti kiinni, mutta ulkopenkit ovat käytettävissä, valot sytytetään iltaisin ja jää on aurattu.

Lähtiessä mittari näytti liki kymmentä sinisen puolella, mutta ulkona aurinko otti jo mukavasti. Valkoisen lumen keskellä Hietakannaksentie kiilteli märkänä, ja saattoi melkein kuulla sulavan lumen kihisevän lämpimällä asvaltilla.

Hietarannassa joku lennätti leijaa. Seurasaarenselkä ei kuhissut väkeä, mutta oli se kuin pienten eri suuntiin liikkuvien muurahaisten täplittämä.

Iltapalalla Pojan leuat pysähtyivät välillä, kun muurahaisdokumentti kiinnosti niin. Murkut hyökkäsivät termiittikekoon ja taistelu oli intensiivinen.

Kokkarinen kysyy ja osuu: When exactly did Hollywood get the idea that heroes running around and shooting dozens and dozens of identically costumed enemies would be in some way exciting or interesting to watch?

Hyviä päiviä

Lunta silmäripsissäsi katsoit minuun ja hymyilit

Voisiko olla kauniimpaa?

Illalla taivaan lämmin oranssi Seurasaaren yllä pieneni, laskeutui, imeytyi metsänrajaan. Merikannontien puolella sininen mustui ja valot kävivät pistäviksi. Jäälakeuden päällä valkoisenharmaa paksu usva, johon edellä luistelevat katosivat jo muutaman kymmenen metrin päässä. Ylhäällä korkealla silti kirkas taivas, kasvava kuu, sen ympärillä tähtiä. Jossain kaukana maailma.

Rajasaaren rannassa kahden paloauton hahmot, jäällä joukko ihmisiä yhtenäisissä asuissa, vihreissä heijastiliiveissä, käsivalaisinten kirkkaat keilat heilahdellen. Avantoja siinä ainakin tehtiin ja otettiin aikaa. Pyöräilijä lähti taas uudelle kierrokselle, punainen ledi takaraivossa vilkkuen.

Poika jaksoi luistella toisenkin kierroksen, sen verran meanderoitiin että hyvinkin kolme kilometriä. Pakkanen tuntui kiristyvän, ja rapeaksi korppuuntuneesta kassista kaivetut kengät olivat hetken jäätä. Kotimatkalla ostettiin kaupasta maustekurkkupurkki ja punainen paprika.

Tänään aamulla satamaan päin, siellä oli kaikkea kuten aina. Rekat jyrisivät, kuutosen raitsikka kirskui, helikopteri säksätti jossain, tasoristeyksen kellot heräsivät kalkattamaan kun 2026 veti avovaunuja kohti. Telakalla Peter Pan, edempänä jään kuorruttamat hinaajat, joiden korsteeneista pilvehti häivä valkoista. Brygalla ei liikkunut ketään eivätkä koneet jymisseet, joten en jäänyt odottamaan mitään tapahtuvaksi.

Vielä on tovi talvea ennen sohjokuuta ja pölykuuta.

Soi: Eva Dahlgren: Vem tänder stjärnorna

Ahven ja Kirka

Anna-Leena Härkösen kolumni Imagen lopussa oli aiheuttaa hiljaisessa lukusalissa kiusallisen tilanteen.

Huulen pureminen esti äänet juuri ja juuri, mutta pintaan pyrkivä nauru hytkytytti väkisin. Pyöreä pöytäkin tärisi sen verran, että toisella puolella iltapäivälehteä lukeva rouvashenkilö silminnähden jäykistyi ja yritti olla katsomatta.

Pitkä pöytä ulko-ovien vieressä pursusi euron poistokirjoja. Monta mielenkiintoista jätin, kolme otin. Leif Salmén: Neljäs tasavalta, Matti Saari: Estonia, Esa Arra: "Kaivopuiston kuningatar".

Illalla taivas tummeni puolikuun ympärillä mustaksi ja Väiskin ympärillä kiitivät keltaiset vilkut jyristen edestakaisin. Hinausautot, bobcatit, traktorit, tiekarhut ja kuormurit ahkeroivat lumenpoistossa.

Illalla TV:stä viimeinen osa Tukholman Lasermiehestä kertovasta sarjasta. Vähäeleisen asiallinen, olisi pitänyt hypätä kyytiin aiemmin.

Ja nopeakin googlaus vihjaa, että Arne Nevanlinnan kirjoittamiin pitäisi tutustua.

Tiukasti tarttuneita

Ajatar on Forumissa
Forumissa Mannerheimintiellä
auki joka ilta kello kahdeksaan
Ajatar on Forumissa

Ota Pax
ota kaks
ota Fazerin Paxeja kaks

Älkää alkako miettiä myöskään Puuhamaan, Serenan tai Visulahden mainoslauluja.

Hän oli kaunis kuin öinen moottoritie

Kaurismäkiaihe syveni kommenteissa alempana sen verran, että täytyy vähän täydentää. Kaikesta huolimatta mielle minulla on edelleen enemmän myönteinen kuin kielteinen, jollei muuten niin vaikka sitten entisten aikojen vuoksi.

- Calvadoksen kanssa tulee päivän salaatti.
- Kytkykauppa on laitonta.
- Vain jos jää kiinni.

Mieluummin näitä kliseitä kuin kauniita elokuvia, joissa joukko trendikkäissä ammateissa toimivia kauniita nuoria aikuisia harhailee kauniissa kesäisessä kaupungissa jyystämässä toisiaan ristiin, pudottelemassa pitkiä tyhjiä katseita ja hokemassa, että elämässä niinku ei ole sisältöä.

Lyhyesti

Katti Matikainen, Kuukausiliitteessä Mirja Pyykkö, Kamppi, BR:n tyhjä legohylly, Ohlsonilta kuulosuojaimet ja pikkuauto, Suomalaisesta Koirien Kalevala, V on City-lehti nuoremmille tai juntimmille, instant-pyrynen, sikeät päikkärit, nuhan viemät maut, kylässä kaksi ponia, tiikeri ja poliisi, parkkipaikka, toisella silmällä Neuvottelija, vielä parempi ulkoilukeli kuin viikko sitten, lumeenhukkunut Saab 96, pellillinen pizzaa, hämärään syttyvät katuvalot, pojat luistimilla, iltapesu, Monster garage, Sammon ryöstö, umpiväsyneet, töitä, Cameron Diaz, Lucy Liu ja John Smithee, AKT:n lakko jatkuu.

Tehtävä

Kerrankos iltapäiväistä Mannerheimintietä kiihdyttää mustamaija, mutta nyt heti perään toinen.

Ensimmäinen pujotteli ajorataa kohti Finlandia-taloa, toinen kurvasi Sokoksen jälkeen raitiotiekiskoille. Eduskunnan kohdalla se oli jäädä vihreiden väliin pussiin ja joutui väistelemään.

Sininen välke näkyi vielä kaukaa.

Yksi aamu ja entisiä

Yhtenä aamuna oli se Veloenan ikuistama sumu, joka jäätyi puut valkoisiksi, yhtenä aamuna vain suttuista. Tänään se hykerryttävä epäsuhta kun heittelee pieniä hiutaleita ja pakkasviima nipistelee poskia, mutta jo aamusta on keväisen kirkasta ja valoisaa.

Panulla on omat perustelunsa, mutta sattuu hyvin, että minullekin Arvottomat oli ja on se elokuva ja Rosso mainio ja Calamari Union hykerryttävä, mutta viimeisimpiä kaurismäkiä en ole enää nähnyt enkä näe elleivät ne tule joskus sattumoisin televisiosta ja se Kaurismäen haastattelu jossain ilmaislehdessä nostatti lähinnä tympeyden tunteita. Kenties siksi, että ehdin ensin lukea Kokkarisen kommentit siihen.

Rilahduksia muistelee vanhoja, ja palautti sen tunteen, kun silloiset vähät mediat olivat täynnä Lapuan patruunatehtaan räjähdystä. Koululaisen tajuntaan se valui sellaisena tummana massana, että jotain aivan järkyttävää on tapahtunut mutta samalla pystyi jo vähän pilkkomaan asiaa. Muistanko kuvan siunaustilaisuudesta, jossa oli paljon arkkuja vai tuleeko se jostain muusta?

Panzermeyer

For these men the war against Poland was no war of aggression but the elimination of a scandalous injustice. They wanted to expunge the rape of the German people at Versailles. Their strength came from the purity of their aspirations. These were no ordinary soldiers, nor were they political mercenaries, risking their lives for their people's future.

Kurt Meyer: Grenadiers. Englanniksi kääntäneet Michael Mendé ja Robert J. Edwards

Ja kohteliaat saksalaiset miehittäjät tulevat joka tilanteessa hyvin toimeen paikallisten kanssa, mutta rikolliset partisaanit murhaavat ja liittoutuneet tekevät sotarikoksia.

Epäilemättä SS-Oberführer Kurt Meyer kirjoitti silloin 50-luvulla revanssihengessä, mutta kyllähän sävy monessa kohdassa nostattaa nykylukijan kulmakarvoja.

En tiedä, kuinka leveä terä kirjoittajan värikynässä oli, vaan riittihän Panzermeyerilla epäilemättä kokemuksia kerrottavaksi asti.

The Panthers had to move one behind the other through the village. As soon as they had the village behind them, they resumed the wedge formation. Two Panthers went roaring down the road towards Bretteville. The rest pushed ahead on both sides of the road. In the darkness, I was only able to see the red-hot exhaust stacks of the tanks. Norrey was already just behind of us to the left. We would have to encounter the Canadian outposts in the next few seconds. Bretteville was only a few hundred meters in front of us. Crack! Crack! The report and muzzle flash of guns could be seen on the road. The two lead Panthers were firing round after round from their guns. They cleared the road with their fire and roared into the village at top speed. That was the way we had fought in the east, but would these surprise tactics achieve the same for us in Normandy?

Kaiken keskellä Puolassa, Hollannissa, Ranskassa, Kreikassa, itärintamalla, Normandiassa, Falaisen motissa. Ja vangiksi elävänä, vaikka viereltä kaatui miehiä kuin heinää. Millainen luonne oli Kurt Meyer, miten hän sopeutui rauhanaikaan, millainen oli tuon ajan ihminen?