Eilen oli tungosta, hyvinkin kauniita kasvoja, pahvikahvia ja irtokarkkeja. Paluumatkalla nousi Mäkelänkadulta bussiin vaaleassa takissa ilmetty Mirva Haltia seurueineen. Hakaniemessä satoi vettä tai sitten muistan väärin.
Tänään aamuaurinko helotti, mutta tuuli raapi. Hienot vanhat äänestysalueen kyltit. Keräyslipas ei tällä kertaa ollutkaan ovensuussa.
Paiste oli jalostunut räntäpyryksi, joten terminaalissa läiskin hanskoista ja piposta sohjot. Bussissa Rommel komennettiin Kreikkaan eikun Italiaan eikun vähän päästä sittenkin Ranskaan.
Perillä yksi kävi kättelemässä, yhdet eivät uskaltaneet katsoa, yksi näytti rukoilevan, yhtä nauratti. Aikuisia miehiä hyppi tasajalkaa, halaili toisiaan yhä uudelleen, papatti puheripulin kourissa virnistys päälle jääneenä, harppoi näkymättömiin mököttämään, rikkoi esineitä, totistui kivikasvoiksi, syytti muita, yritti järkeillä, mietti jo kesää. Oisko kellään, soitti televisio. Ehdotin mahdollisia puhelinnumeroita.
Ulkona yksi otti ohjat ja taksin. Motarilla sohjo krahisi sen pohjaan, ulko oli katuvalojen keltaamaa räntää. Kuski tiesi reitit.
Niin intensiivistä, että muistin vaalit vasta katseen sattuessa kotona TV-ruutuun. Jaksoin katsoa melkein viisi minuuttia.
Posted by khilou at 19.03.07 00:20