marraskuu 14, 2006
Vieras maisema
Ison kadun nimi oli oikea, mutta kilometrinkään jälkeen ei alkanut näyttää tutulta.
Ratikkahallin jälkeen loppui kärsivällisyys ja epävarma vasen vei niittyjen keskelle pitkälle suoralle ilman ristinsielua missään. Kunnes autiudesta köpötteli vanhus, joka neuvoi, että päähän ja oikealle, mutta niin kaukana, että raitiovaunullahan sinne.
Kantamuksia ei ollut kuin 20 kiloa, mutta selässä hankalasti vain puolet.
Askel kerrallaan sinne päähän ja oikealle, ja viimein näkyi kuin näkyikin tuttua. Lopulta ei olisi ollut niin kiirekään, joten ehdin viedä takin ja tavarat ja ja seistä kuulaassa aamuilmassa höyryämässä kunnes kostea paita kävi selkää vasten kylmäksi.
Kartta-ilmakuvahybridi oli ollut oikea, mutta reuna-alueet olisi pitänyt painaa mieleen vieläkin paremmin ja lähtöpiste olikin luuloni vastaisesti kaukana kartan ulkopuolella. Pohjoisrajan sentään muistin, onneksi, sen yli olisin painellut vaikeuksiin. Opin paikka.
Iltapäivällä olin hetken otettu ja sitten ikkunasta näkyi vain sininen moottori, joten keltaisen lehden selattuani kokosin asennon ja suljin silmät. Visbyn ohi, kuulemma, ja kohta jo olikin cabin crew please be seated for landing. Kapteeni leijutti MD-90-30:n kiitotielle kuin höyhenen lakkapinnalle, loppumatka bussilla. Ja sitten toisella.
Ihan oikeaa lunta. Ja kengän alla jäätä.
Kotona tuntui, että olisin ollut suosittu ilman tuliaisiakin.
Posted by khilou at 14.11.06 01:06