Aurajoen rannalla 30-luvun alussa rakennetun Vesikon merkittävimmäksi saavutukseksi sodissa
taisi jäädä kuljetusalus Vyborgin torpedoiminen jatkosodan alkupäivinä 3.7. 1941, mutta alus suoritti käskyn mukaiset palvelustehtävänsä lyhyempinä ja pidempinä purjehduskausina 1939 - 1944. Rauhansopimus kielsi Suomelta muun muassa sukellusveneet, ja viimeisen matkansa Naantalista Helsinkiin purjehtinut Vesikko laski sotalippunsa 15. joulukuuta 1944 Suomenlinna telakan sisäaltaassa. Vesikon ruostuttua vuosia telakan alueella se päätettiin lopulta museoida ja avattiin yleisölle merivoimien vuosipäivänä 9. heinäkuuta 1973 Suomenlinnan Tykistölahdessa, lähellä Sukellusvenelaivueen entistä tukikohtaa ja talvehtimispaikkaa.
Vaikka auringonsäteet siilautuivat veneen kylkeen leikatusta ovesta sisään elokuussa 2006, aluksen ahtaudesta ja pimeydestä ei jäänyt epäselvyyttä. Huolimatta siitä, että muun muassa neljä punkkaa on poistettu, reppu selässä teki tiukkaa kääntyä ja vastaantulijoita piti väistää ujuttautumalla kojeiden ja säätöpyörien väliin. Yksi keittolevy ja pieni tiskiallas vihjasivat, että ruoka on ollut lähinnä säilykkeitä, sellaisinaan.
Alkava lauantai-ilta keräsi Suomenlinnaan leppoisaa puuhapussiporukkaa nurmikentistä nautiskelemaan. Heidän perässään liikkuvat luonnollisesti pullonkerääjät, joista yhden kuulumisia punaista mäyräkoiraa ulkoiluttanut nuorukainen kohteliaasti tiedusteli. Pienellä uimarannalla näkyi riittävän vilinää, ja yllättävän paljon riitti uijia myös kivisille rantakallioille. Kellon kilahdus merkitsi kenties kesäteatterin väliajan päättymistä.
Kierrettiin Kustaanmiekan vallit, joita Siljan ja Vikingin sekä risteilyalus Seabourn Priden sumutorvet tervehtivät. Vielä Pojalle päärynätötterö lähellä kauppaa ennen kuin oli aika jonottaa paluulautalle. Suomenlinna II:n vikaantuminen näkyi sotkeneen aikataulut, mutta menomatkan tavoin mahduttiin mukaan.
Posted by khilou at 13.08.06 00:13