heinäkuu 23, 2006
Halki kesäyön
Oltaisiin tänään lähellä, tuletteko, kysyttiin, ja kyllähän me, kerrankin.
Oli kiharainen hiekkatie, jylhiä metsiä ja kauniita järviä, asvalttiakin lopulta ja tien päässä pieni raikas kaupunki. Bussista hihkaistiin, tutut kasvot ilmestyivät. 
Kiertue-elämä kuulosti joukkueelta tien päällä, on kasautuva väsymys, ajan tappaminen, ottelun alla vähenevä puhe ja syvenevä keskittyminen.
Väkeä valui yhä lisää ja kaksi tusinaa pääskystä kiersi ilmassa huimaa vauhtia telttaa ympäri.
Olavi Uusivirta oli rööperiläinen, ei, punavuorelainen, maalla, ja melodiat katosivat volyymeihin, mutta Bajamajaan asti olin tunnistavinani joitakin. Sillanpää kaiken sen campin ja hälyn jälkeen ilahduttava yllätys, uskaltaa olla tähti ja heittäytyä ja silti myös nauraa itselleen. Väki ympärillä ainakin nautti, vaikka muutama pälyilikin kameraa, joka oli OK kunhan ei video, kuin jostain nolona.
Lauri Tähkä sitten grillijonosta, oli viuluakin ja melkoinen lauluääni, kommentoitiin jo soundcheckin aikana. Ministerin seurue nousi vapauttaen pöydän, talkoolaiset olivat kirkassilmäisiä ja annoksessa paljon makkaraa.
Tungoksessa ihan kuin J mutta kuin niin kännissä että annoin olla ja hengitin tervehdykseen jo vetäistyn ilman ulos.
Kiinnostaisiko vielä Kirka, kysyttiin, ja mikä ettei, ja reitti oli muille teinivuosilta hyvinkin tuttu. Lippuja ei löytynyt mutta tekö ne olette, meillä on tämmöinen lappu, hymyili vanha järjestysmies ja paikkahan oli kesäyön tyvenessä yksinkertaisesti upea, kangasmaastoa ja rakennukset ystävällistä hyvää puuta. Vanhempaa väkeä paljon, ja tanssivia. Hiihtäen, teputellen, törmäilyautoja väistellen, mutta mitä väliä sillä lopulta on, ja muutama pari jalat irti parketista yhteenkietoutuneet vartalot pehmeitä spiraaleja näkymättömien akselien ympäri leijaillen. Miesten vessassa joku oli tullut herroiksi taksilla ja joku ilmaiseksi bussilla ja taskumatti kiersi.
Saako repun viedä saliin kun kamera ja kaikkea, no miksi ei saisi, hymyili narikan rouva kysymystä oikein edes ymmärtämättä,
ja maalla on toisenlaista, ja basso potki alamahaan ja Kirka vaikutti väsyneeltä mutta teki työnsä tinkimättä ja ansaitsi hatunnoston eikä väki mitenkään kärsivältä näyttänyt.
Tää yö me soitellaan ja hengaillaan jäi taakse kun aamu jo vaaleni ja nuori järjestysmies toivotti hyvää yötä. Aurauskeppien heijastimet vilisivät pitkissä valoissa kun me ajoimme Kirkan keikalta yli sen sillan, jolla Sammy Babitzin mutta onhan se nyt jo uusittu.
Yksi kotiinsa ja toinenkin, ja siellä autonvaihto, ja minä tähtäilin kameralla järvelle auringonnousuun, mutta perillä oli jo ihan aamu ja uni tuli heti.
Posted by khilou at 23.07.06 15:21