Kello kilahti kun astuin sisään, boulangeriessa oli hämärää. Valkotakkinen nainen kurotti pyytämäni leivän hyllyltä, sujautti sen rapisevaan paperipussiin, löi hinnan kassaan ja ojensi kätensä vastaanottamaan kolikot. Mursin palasen suuhuni heti ulkona, samalla kun tervehdin katua pesevää monsieur Dufresnea. Kotiportaassa tuoksuivat pöly ja kissanvirtsa. Bonjour, huikkasin conciergelle, joka nosti katseensa lehdestään ja murahti jotakin.
No ei ihan, mutta leipomossa kyllä poikkesin ja tuore leipä on hyvää.
Jääkiekosta jäi alku näkemättä, kun kolmosella oli Alicia Silverstone. YLE Teemalla israelilaiset naiset yrittivät totutella armeijan vihreisiin. Tai kuka yritti, kuka ei.
Arkadiankatua kulki mies frakissa valkoisin liivein ja solmukkein, ylioppilaslakki päässä. Taitaa olla akateemisten juhlien aikaa.
Valmistajien logoja kerran jos toisenkin painelleena sanoisin, että virkanainen havainnollistaa käytettävyttä enemmän kuin kolme seminaaria. Ja kuten kommenteissa muistutetaan, kahvikupillista ostaessa on harvinaisen vaikea uskoa, että euroon siirtyminen ei olisi nostanut hintoja.
Olemme epäilemättä kaikki nähneet liki riittämiin kuvia eräästä äskettäisestä tulipalosta, mutta uskallan silti suositella Juhana Hietarannan koostetta ""Makasiinien vimeinen ilta".
Posted by khilou at 19.05.06 09:15