Näkymä rannalta

Märkiä lumikristalleja

Pipopäisiä pyöräilijöitä. Paljaita kuivia auringon lämmittämiä pyöräteitä, joita reunustavat korkeat kinokset. Poikkesin metsän puolella, ojan kohdalla vajosin nivusia myöten lumeen. Alamäessä Poika jarrutti liian vähän ja kikkaili liikaa, joten pyörä rämähti kyljelleen ja ajaja tangon yli asvalttiin mahalleen.

Ei vahinkoja, ihme kyllä. Annoin palautteen heti.

Talitinttejä, harakka. Ihan kuin tikan pärryytystä. Huhuja peipposen laulusta.

Räiskäleet ainakin olivat totta. Minä söin oman pinoni kotitekoisen omenahillon kera. Poikakin jaksoi neljä.

Tenavien nukahdettua ehdin näkemään lopun dokkarista Kallion seurakunnan arjesta.

Posted by khilou at 17.04.06 00:02