Pyrytti, ei pyryttänyt, pyrytti, ei pyryttänyt, pyrytti.
Isot hiutaleet liimautuivat vaatteisiin ja ihoon kastellen kaiken. Automaattiovien sisäpuolella tömistin kengät, ravistin sormikkaat, huiskin niillä repun ja takin, löin piposta lumet rullaportaiden sivupleksiin. Siihen jäi iso märkä alue, joka liukui taa.
Ehdin laiturin 45 luo ajassa miinus kaksi minuuttia. Bussi oli myöhässä. Matkalla luin kirjaa kunnes viereinen nainen alkoi liikehtiä, kohennella ostoskassiaan ja vetää käsineitä käsiinsä. Itse jäin sitä seuraavalla.
Paluumatkalla ei pyryttänyt.
Kotona Notting Hillistä viimeinen kolmannes, tänään se ei tuntunut hölmöltä. Lumen vuoksi ehkä.
Lopuksi viikon valiot:
Olen kuullut että paras purkinavausmenettely on panna purkki kannon nokkaan ja ampua sitä haulikolla viidenkymmenen metrin päästä. (Kasa)
Just don't be the first one to stop applauding, comrade! (Sixteen volts)
Kauempana seisova asiakas alkaa ymmärtää mitä on tapahtumassa ja päästää suustaan huudon "Nooo!", mutta koska tämä on hidastettu filmi, se kuulostaa sonnin mylvinnältä. (Kasa, lue koko mainio merkintä)
Posted by khilou at 25.03.06 00:57Kieltämättä nauroin noille ääneen, vaikka olin jo aiemmin lukenut alkuperäiset postaukset.
Tämä taas sai voihkaisemaan (erityisesti tiistain tapahtumat) :
http://sipsku.livejournal.com/2021.html
Tuliperäisessä maassa piirit lienevät pienet.
Posted by: khilou at 27.03.06 23:36