Siirryttiin luistinradalta suoraan isoon mäkeen, jossa olisi ollut liikennepoliisilla töitä.
Katsojien pulssi ryntäili hetkittäin, mutta kukaan ei tänäänkään tömähtänyt ufolla selkä edellä mäntyyn.
Samassa paikassa tosin laskettiin tenavina ylhäältä asti romuralleja, joissa puolet jäi matkalle kolistuaan kanjonin reunakallioihin.
Kotona koko joukolle maistui eilinen murukastike puolukkasurvoksen kera ja sen jälkeen sikeät päikkärit.
Illan pimettyä jo tyhjempää, lopuksi kokeilin vielä itse ylhäältä. Kuskista tuli puolivälin töyssyssä matkustaja, mutta pysyin kyydissä loppuun asti, naama lumikuorrutettuna. Loivassa kohdassa joku opetteli lumilautaa, ensi kertaa kenties. Vielä pienelle puolelle, jossa kerran varoitettu Poika rysäytti uudelleen siskonsa päälle ja määrättiin välittömästi kahden vuorokauden ajokieltoon.
Sisällä sain epäluuloisia katseita mainitessani, etten tiedä yhtään nykyistä mäkihyppääjää nimeltä. Entisiä kyllä: Jari Puikkonen, Jouko Törmänen, Anton Innauer, Jens Weissflog, Jan Boklöv, Helmut Regnagel ja se kokopartainen suomalainen. Räisänen?
TV oli iltapalalla auki, joten nyt tiedän Ahosen ja Hautaniemen.
Posted by khilou at 12.02.06 23:59Jan Boklöv! Tuo V-tyylin isä. Siihen aikaan pisteitä karsittiin V-tyylistä, yhtäkkiä sitä sitten käyttivät kaikki.
En tunne minäkään nykyisiä hyppääjiä muita kuin ne, joita Studio Julmahuvin Ratkaisijat-sarjassa luetellaan. Urheilua kun ei enää tule seurattua jostain kumman syystä.
Posted by: Timo L. at 13.02.06 00:53Minäkin mietin tänään kisoja kuunnellesani entisten mäkihyppääjien nimiä. Top 3: Ernst Vettori, Horst Bulau ja Pavel Ploc. Ainoastaan Vettorin voisi tunnistaa naamastakin.
Posted by: Anssi at 13.02.06 01:19Hans-Georg Aschenbach. Vanhempieni mukaan nyrjäytin nilkkani mukaellessani HG:n suoritusta. Itse muistelen, että hyppäsin vain siihen olkikasaan navetan päältä.
Lahden MM-kisoissa -78 oli vaikuttavinta se, kun jollakin hyppääjällä lähti suksi jalasta kesken ilmalentoa.
Nykyisin, jos jokin oma harrastus tuntuu tyhmältä ja lapselliselta (esim. rokinsoitto), ajattelen vain mäkihypyn surrealistisuutta. Sen jälkeen kaikki tuntuu taas varsin järkevältä ja maanläheiseltä toiminnalta.
Posted by: Joakim at 13.02.06 15:43