Tykkäsin Rennoista suosikeista, vaikka olin vähän loukkaantunut nähdessäni suosikkikirjailijani teoksessa punaisen hintalapun. Moukat.
Jotenkin lohdullista nähdä, miten Leijojen teemoja on kehitelty jo novelleissa.
Westö osaa aina hätkähdyttää heittämällä yhtäkkiä kehiin jonkun minun muistoni. Tällä kertaa sen illan Stadikan aurinkokatsomossa kesällä 1978 kun Atik Ismail teki TPS:ää vastaan viisi maalia ja nousi pallon päälle tähystämään.
Maininta bloggaamisesta yhdessä uusista oli kuin alleviivaus.
Posted by khilou at 27.12.05 14:42