Mukaviahan kalaasit välillä ovat.
Vasemmalla kädellä korkeajalkainen lasi tarjottimelta, oikealla isäntien kättely.
Tummia pukuja, naistenkin parempia mekkoja, virkahymyjä ja spontaanimpiakin, tutussa porukassa sentään. Lujemmalla ja hennommalla rutiinilla kietaistuja kravattisolmuja, räväkämmillä punainen tai musta paita, vähän liituraitaa.
Peilipintaa, lasien kilinää, näkymä yli tuhansin valoin koristautuneen Helsingin.
Paistin skippasin, mutta juureksia ja kylmiä kaloja santsasin häikäilemättä. Muisteltiin vuosien takaisia, haeskeltiin sopivia tapaamispäivämääriä ja puhuttiin videotuotannoista ja renderöinneistä ja vähän kovaa asiaakin.
Kolme tuntia viinilasi kourassa seisoskelua väsytti sen verran, että torjuin epämuodollisemman loppuillan ja kävelin kotiin laittamaan pilteille iltapuuroa. Nukkumatti ei odotuttanut itseään.
Teillä kuoli lokakuussa 22, väittävät Hesarin verkkosivut. Meilläkö, ihmettelen vastaan.
Posted by khilou at 24.11.05 11:07Teillä on ollut iso talous. Tai paljon satunnaisia kävijöitä.
Posted by: Soopa at 24.11.05 11:47Se kyllä selittäisi yölliset raahausäänet.
Posted by: khilou at 24.11.05 20:12