Ensiksikin sain nukkua pitkään.
Aamiaispöytä oli koristeltu itse askarrelluilla lahjoilla ja korteilla.
Ja sain kahvin kanssa herkkuani, horisonttiin ulottuneen vuohenjuustopatongin salaatteineen, tomaatteineen ja punasipuleineen. Perilliset touhuamassa hyväntuulisina siinä ympärillä.
Lounaaksi karjalanpaistia, päiväkahvin kanssa suklaakakkua.
Illalla Pojan kanssa katsomassa salibandya.
Hyvä päivä.
Oli vähän mielessä kirjoittaa faijasta ja toisestakin, mutta ei lähtenyt kevyesti, ja muistaakseni olen jo joskus kirjoittanut. Tyydyn sanomaan, että enemmän faijalta tuntuu se, joka elätti, auttoi läksyissä, opetti luistelemaan ja ajamaan fillarilla ilman apupyöriä ja vuolemaan kaarnalaivoja ja vei lätkämatsiin ja keskellä yötä korvatulehduksessa lääkäriin kuin se, joka vain laittoi alulle. Mutta vähäinen ei ole se toinenkaan, sillä luulen, että ihmiselle on tärkeää myös tietää ja muistaa, mistä on tullut, ketä muistuttaa ja kenen geenejä kantaa. Minulle ainakin.
Vaikkapa sitten kommenttina hedelmöityskeskusteluihin.
Posted by khilou at 13.11.05 23:41