Poika pyöri tuolillaan, nojasi poskeaan käteensä ja leikki iltapuurollaan.
Onneksi tuli puhe seitsemän veljeksen nimistä. Jolloin sain päähäni hakea opuksen hyllystä ja alkaa lukea alusta ääneen.
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää...
Poika kuunteli kuin hypnoosissa ja pisteli samalla puuronsa. Lautasen tyhjennyttyä laski lusikkansa, kapusi syliin ja pyysi lukemaan lisää.
Voi tietysti olla, että halusi vain vetkutella nukkumaanmenoa.
Posted by khilou at 10.11.05 23:24Näin siihen kansallisaarteeseen pitää tutustuakin, eikä peruskoulussa väkipakolla kuin katkeraa kalkkia väkisin juottaen.
Posted by: Timo at 11.11.05 14:02Erno Paasilinnako se kirjoitti, että hyviä kirjoja ei pitäisi tyrkyttää vaan ne pitäisi melkein joutua hankkimaan tiskin alta ja lukemaan salaa.
Vaikka itsekin olin pienenä ja nuorena lukutoukan maineessa, Seitsemän veljestä ja monet vastaavat alkoivat kiinnostaa vasta vuosia kouluaikojen jälkeen.
Ja monta on vieläkin lukematta.
Posted by: khilou at 11.11.05 14:08