Näkymä rannalta

Varastettua viisautta

Silloin tuntee itsensä kanta-asiakkaaksi kun parturi ison setelin nähdessään mainitsee vaihtorahojen vähyydestä, huitaisee kädellään ja sanoo, että poikkea maksamassa vaikka huomenna.

Tommi kirjoittaa bloggaamisesta viisaasti, kuin muutaman viikon takaiseen pohdintaani vastaten:

Luulen, että tämä on yksilölaji ja toisekseen että hyvin harvoja tapauksia lukuunottamatta jokainen kuitenkin päätyy kirjoittamaan omasta elämästään. Sitä ehkä estää huomaamasta se, että joitain kiinnostaa aidosti musiikki, toisia poikaystävät ja kolmansia öljyn hinta.

Ja:

On vaikea motivoitua tekemään sellaista asiaa pakolla, josta ei saa palkkaa. Jos alkaa luoda bloggaamiselleen suuntaa, luopuu ennenpitkää joko kirjoittamisesta tai linjan noudattamisesta.

Ja entäpä jalat maassa kulkeva mitvit, SchizoBlogin kommenteissa, mistä oikeudenhaltijan suopeuteen luottaen seuraava pitkä sitaatti:

Aikalaisteni elämää, maailmankuvaa ja mielipiteitä, egobuustaustakin, tallennettuna helposti lähestyttävään muotoon. Mitä antaisinkaan, jos voisin lukea vastaavia vaikkapa kolmen tuhannen vuoden takaa? Siinä mielessä blogit ovat myös eräänlaista historiankirjoitusta.

Jossain mielessä (intohimo, ei voitontavoittelua, pyrkimys maailman hahmottamiseen) blogit muistuttavat jopa taidetta, ja toivon syvästi useimpien olevan yhtä mieltä, että sellaisena blogimaailmaa ei voida arvioida kvantitatiivisin perustein. Jos blogi koskettaa yhtä ihmistä - kirjoittajaansa - se on merkittävä. Eikä minun tarvitse edes hirveästi romantisoida voidakseni sanoa, että pystyn katsomaan edellistä lausetta nauramatta.

Minulle ei edelleenkään oikein aukea ajatus, miksi blogien pitäisi kiinnostaa muitakin kuin pienehköä marginaalijoukkoa.

Jotenkin ihan keväinen valo. Ihan niin kuin lumi olisi juuri sulanut ja huhtikuu menossa.

Posted by khilou at 08.11.05 14:48