Herätessä oli pimeää ja sade lotisi. Paksujen verhojen vetäminen syrjään auttoi vain vähän.
Tänään maailma oli tumma ja lehtien värit liuenneet. Ajat muuttuvat ja valtiaat vaihtuvat, mutta huivipäiset vanhat naiset jatkavat lehtien haravointia.
Kaupungin halkaisevaa junarataa ei ollut aidattu mitenkään. Jyminä lähestyi ja muuttui voimaa uhkuvaksi vihreäksi veturiksi. Se veti loputonta kolisevaa jonoa tummia tavara- ja säiliövaunuja. En edes hapuillut kameraa, oli jo auttamattomasti liian pimeää. Videoasennolla jotain vaikutelmaa ehkä.
Lohkoperunoiden päällä lepäsi nyrkinkokoinen pihvi, jolla oli valkosipulikruunu. Punaviinikastiketta. Iso olut. En tiedä, oliko pitkät rapeat heinät tarkoitus syödä, mutta hyviltä ne maistuivat. Vasta lähdettyäni keksin, ketä hyväntuulinen tarjoilijatar muistutti. Krisse Salmista.
Ensi yönä ei tarvitse työskennellä aamuyhteen ja herätä sitten seitsemältä.
Posted by khilou at 26.10.05 21:32