lokakuu 18, 2005
Kaarnalaiva
Uppo-Nallessa oli kaarnalaivoja, joten me myös. Ja rantaan kokeilemaan, uiko se. Selitin Pojalle, mikä ja miksi 
köli on. Näytti yhä epäilevältä.
Rannasta löytyi auringonlasku, josta otettuihin kuviin ei tarvitse lisätä värikylläisyyttä. Pokkarin akku oli liki lopussa eikä kylmyys asiaa parantanut, mutta kourassa lämmittämällä koje elpyi vielä yhteen kuvaan ja vielä ja vielä.
Venekin ui ja tuuli tarttui purjeeseen, mutta köli otti pohjaan ja matalalle ulottuva paperipurje kastui. Kokeilua pidettiin silti puolin ja toisin onnistuneena. Joutsenet lähestyivät, ehkä tarjottavan toivossa. Varo isi jos ne on vaikka vihasia, Poika huikkasi.
Pimeni. Kotimatkalla kiipeiltiin Väiskin kaltseilla.
Tänään kirkkaan kirpeä aamu. Minä näin isi Vinnairian koneen, Poika ihasteli matalalla kaupungin yli kaakkoon jylisevää kimallinta.
Länsisatamaan ja Rööperiin. Harvinaisen tyynen satama-altaan reunalla kaijassa Aranda ja Geola, Hietalahden puolella Hector ja Porin Karhu. Hiomakone vinkui telineillä, kun Salven naapuritaloa remontoitiin. Sepänkadun päässä kaksi kioski-kahvilaa melkein vierekkäin, miten veristä lie kilpailu? Ainakin aikanaan viihtyisä Laivakoira yhä paikoillaan.
Fredalla mattokauppaan kiirehtinyt mies ei malttanut taskupysäköidä Golfiaan vaan jätti sen viistoon perä tukkimaan kaistaa. Mutta sehän onkin toisten ongelma.
Posted by khilou at 18.10.05 11:20