syyskuu 19, 2005
Viimeinen kierros
Tänään yksi hyväkin ohjelma.
FST:n dokumentissa 84-vuotias Gunnel Boström muutti kotoaan Porvoosta helsinkiläiseen palvelutaloon ja yritti kotiutua, vaikka ilmeet kertoivatkin, kuinka vaikeaa se tyttären rohkaisevista puheista huolimatta oli.
Millaista on olla vanha?
Niin vanha, että puoliso ja ystävät ovat kuolleet, lapset, jos heitä on, käyvät harvoin ja liikkuminen on vaikeaa. Miten pitkiä ovat aterioiden ja lääkkeenottojen rytmittämät vuorokaudet lukien, ristisanoja täytellen ja TV:tä katsoen? Entä jos öisin ei nukuta? Entä kun näkö käy niin huonoksi että kirjat ja TV:kin menevät?
Olen elänyt jo riittävän pitkään, Gunnel Boström sanoi ja arveli, ettei toisen infarktin tullessa aio ottaa nitroa eikä painaa hälytysnappia.
Lopputekstien tieto vanhainkodin vararikosta ja joululta edessä olevasta uudesta muutosta tuntui huonolta.
Posted by khilou at 19.09.05 23:33Transhumanisti sanoisi, että fiksataan Gunnelin kroppa 20-vuotiaan kuntoon ja hän elää 94-vuotiaan elämänkokemuksella ja nuoruuden voimilla tavalla, jota me emme vielä osaa edes kuvitella.
Kuka tahansa kyllästyy kipuun ja heikkouteen. En tiedä ketään, joka ei olisi muuten sitä kiinnostuneempi elämästä ja maailmasta mitä vanhemmaksi käy. Enkä ihmettele, omien kokemusteni mukaan todellisuudesta saa koko ajan enemmän irti. Mitä enemmän tietää, sitä enemmän huomaa.
Posted by: tommi at 20.09.05 10:40Ehkä ajatus kuolemasta on helpompi jos on niin pitkään elänyt, kivulias ja väsynyt että tuntee olevansa valmis lähtemään?
Elämästä ja maailmasta kiinnostumisesta olen havaintoineni samaa mieltä.
Kuka tai mikä on transhumanisti?
Posted by: khilou at 20.09.05 12:33Transhumanismin virallinen profeetta blogistanissa taitaa olla Yksityisetsivä:
http://mutantti.blogspot.com
Posted by: tommi at 20.09.05 13:53Kunpa saisikin elää niin pitkään että tuntuu siltä että kaikki tullut koettua ja nähtyä. Luulen, että se on ainoa keino päästä kuolemanpelosta. Enää vanhana en sitä haluaisi nimittäin pelätä.
Toisaalta, vaikea ajatella millainen edes voisi olla vanhan ihmisen maailma joskus neljänkymmenen vuoden kuluttua. Ehkä parempi, ehkä pahempi. Ken elää, hän näkee.
Posted by: kiltti. at 20.09.05 21:44Kun me olemme vanhoja, emme täytä ristisanoja vaan luemme ja kommentoimme toistemme blogeja päivät ja yöt. Mietippä sitä :-)
Tuota en muuten tullut ajatelleeksikaan.
Aistien mentyä ollaan tietysti missä ollaan, mutta tosiaan, meidän mahdollinen vanhuutemme saattaa olla joiltain osin hyvinkin erilainen kuin nykymummojen.
Posted by: khilou at 21.09.05 11:20