Sateessa käveleminen on hauskempaa silloin kun on matkalla kotiin.
Kuiva ja lämmin määränpää, vaihtovaatteet lähellä. Voi pitää sateenvarjoa huolettomasti, astua katuojan vuolaaseen virtaan ja antaa veden pärskyä ränneistä kintuille.
Ukkonen rumisteli.
Metrovaunussa oli tunnelmaa kuin kuulemma 50-luvun linjuriässässä: pullo kiersi, remakka raikui, rouva torui ja viiksekäs saarnasi veteraanille aivonsa juoneen tai muuten vain hidastettua dialogia. Korttia ei sentään lyöty eikä kenelläkään ollut kanoja.
Minä luin Matti Mäkelän vanhoja esseitä ja pursusin niiden herättämiä ajatuksia, jotka kotiin ehtiessä olivat haihtuneet.
Perillä avasin sateenvarjon kylppäriin kuivumaan ja latasin kahvinkeittimen ropisemaan.
Puoli olutta maistui saunan päälle hyvältä.
Posted by khilou at 26.08.05 22:20