Hieno Lepakko-dokumentti TV1:n sunnuntain myöhäisillassa.
Helsinki-romantikko herkistyi etenkin Itämerenkadun yökuvista. Kuinka monta kertaa olenkaan tuosta kulkenut, öisinkin.
Lepakossa en koskaan notkunut, se oli epäilyttävien punkkarien pesä. Kirpparilla toki käytiin ja konserteissa: Juicea ja Popedaa kuulemassa ja soittivatko Siekkaritkin siellä? Olen muistavinani myös sen UNICEFin pahamaineisen shown. Ja se uusien esiintyjien iltapäivä, jossa rohkaisuksi pullon kossua imaisseen E:n bändi sai soittaa yhden coverin.
Ja viittaus Kill Cityyn ja töölöläinen Njassa, joka muisti, että jengitappelujen vuosina ei lähdetty Kallioon koska saattoi tulla nenä kipeäksi. I:n isoveljen haastatteleminen ohjelmassa jotenkin alleviivasi, kuinka Lepakko ja monet muutkin jutut olivat vähän meitä vanhempien tyyppien juttu.
Tekikö meidän ikäpolvemme ikinä mitään? Paitsi neppasi ja pelasi lätkää ja luki Korkkareita ja katsoi Smith & Jonesia ja kävi koulua. Tekikö, Riku Bexar?
Ja noilla oli Radio City.
Kelatkaa. Oikea radioasema.
Posted by khilou at 19.07.05 12:45Radio City, jonka valtasi suuri ketjuradioyhtiö tehdäkseen siitä tylsän junttirockaseman ja saadakseen erään Fazer-perijättären perustamaan perintörahoilla sille alkuperäiselle Citylle vastineen. Jonka nyt ostaa Helsingin Sanomat, toivottavasti tehdäkseen siitä vielä paremman aseman.
Posted by: Julius at 20.07.05 20:56Näin se käy.
Ihanteiden vähittäinen murtuminen nitisten taloudellisten lainalaisuuksien alle kuvattiin Lepakko-dokkarissakin hyvin.
Posted by: khilou at 21.07.05 11:27