heinäkuu 18, 2005
La strada
Poikakin jo käsipohjaa, leuka korkealla. Uitiin, kunnes taivas
tummeni ja ensimmäiset kaukaiset jyrähdykset kuuluivat. Kiersi se sitten kumminkin.
Järven antama raikkaus oli pian mennyttä kun lähdin taipaleelle autokunnan perässä jalan. Soratien pöly maistuu paksulta ja tummanruskealta. Tavoistani poiketen kuuntelin kulkiessani musiikkia, mutta sen läpikin kuulin lähestyvien renkaiden ratinan paksussa sorassa.
Puiden välistä päilyvä järvi näytti viileältä ja raikkaalta. Talojen koirat puhkesivat haukkuun kun kuljin ohi. Viisi lasta pyöräili vastaan ja näytti palaavan uimasta. Upea turkoosi siipiorava peruutti tielle ja hörhörhörhötti veekasillaan tiehensä.
Perillä jalka painoi, niin kuulemma myös pitkään pyöräilleellä. Yksi kaivoi rullaluistimet ja sauvat, kesämorsian nyppi pinnit koekampauksestaan ja lähti satuloimaan hevosta.
Posted by khilou at 18.07.05 22:50