Mikä siinä on, että Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen hukkuivat pulloon mutta Remu Aaltonen ja Ile Kallio pitivät itsensä kuosissa ja menivät eteenpäin elämässä? Liittyykö se siihen, että Cisseä ja Albertia mainittiin Ahti Karjalaisen tavoin ujoiksi ja kilteiksi kavereiksi?
Ja mikä siinä on, että radiotoimittaja Esko Riihelästä kertovan kirjan mukaan Riihelälle oli järkytys huomata vasta Tukholman-lennon lopuksi, että juomat olisivat olleet ilmaisia? Ja paluumatkalla Riihelä otti vahinkoa takaisin tilaamalla heti kärkeen kaksi olutta, kaksi GT:tä ja kaksi konjakkia. Tai oikeastaan siinäkin, että tapaus katsottiin kirjaan ottamisen arvoiseksi.
Opettaisiko tämä viinan hinnan lasku jollain aikavälillä suomalaisille, että viina on vain viinaa, ei mikään sen isompi juttu?
Vai johtuuko kaikki sittenkin näistä leveysasteista?
Posted by khilou at 18.07.05 17:21Tulin kerran Lontoosta samalla koneella kuin puolet Helsingin kaupunginvaltuustosta (tai -hallituksesta, en tiedä). Olin asunut yhteen menoon vuoden ulkomailla, joten minulle oli suomalaisuuden suhteen kehittynyt röntgenkatse.
Ruokailun jälkeen herrat ja rouvat alkoivat tilailla konjakkeja. Hymy nousi suupieliin. Herrat kiusoittelivat rouvia juomatilauksista. Rouvat olivat leikissä mukana. Olin äimistynyt, että istuinkin äkisti pikkupoikien ja -tyttöjen keskellä. Laseissa ei heille ollut pelkkää alkoholia, vaan jännittävää nestemäistä kryptoniittia.
Toki Suomeen palattuani alkoholi muuttui minunkin lasissani nopeasti takaisin kryptoniitiksi, johon ei voi suhtautua arkipäiväisesti, ilman perverssiä asennetta.
Ile Kallion eka soolo on muuten yllättävän hyvä. Viime viikolla kasetti irtosi eurolla. Mies soittaa vapautuneemmin kuin Hurriganesin levyillä. Nimeämisessä Ile oli aikaansa edellä: Irock.
Posted by: Joakim at 18.07.05 20:53Johtuu siitä, että ihmiset jotka tietävät miten toisten pitäisi elää ovat päässeet täällä toteuttamaan fantasioitaan.
Kainuussa kärsittiin vielä sata vuotta sitten säännöllisesti nälänhätää, ja monet pohjoisemman Suomen paikkakunnat on asutettu moneen kertaan kun aikaisempi väki on kuollut tai lähtenyt pois.
Käsittääkseni nälkävuodet 1868 paikkeilla olivat käännekohta, jonka jälkeen kansa otettiin tosissaan keskusjohdon otteeseen. Pakotettiin elättämään (ja myös ruokkimaan) karjaa, viljelemään rationaalisemmin jne.
Siitä tuli sitten kukkahattutädeille hyvä pohja mellastaa, ja lopputuloksena sitten mm. tämä suhtautuminen alkoholiin.
Toisaalta nykynuoriso näyttäisi juovan fiksusti ja tappelu humalassa tuntuisi olevan aika harvinaista, kun se vielä muutama vuosikymmen sitten näytti olevan melkein välttämätön humalan vaihe.
Posted by: Tommi at 18.07.05 22:26Jotain tuossa kryptoniittijutussa on. Se erikoinen sävy, joka rauhallistenkin tyyppien ääneen helposti hiipii kun puhutaan aiheesta.
Myös Järvisen soololevyt kuulostavat kirjan perusteella erittäin tutustumisen arvoisilta.
Posted by: khilou at 19.07.05 12:42