Näkymä rannalta

Idylli Seurasaarenselällä

Joskus 30 vuotta sitten käytiin perheen kanssa Mustasaaressa.

Silloin vesibussi lähti Taivallahden pohjukan isolta hirsilaiturilta. Nyt Taivalsaaren puoleiselta, jossa taas siihen aikaan piti majaansa kermanvärinen tilausristeilyjä tarjoava katamaraani.

Pieni hiekkaranta oli juuri sellainen kuin muistossa, toki laituri, leikkikenttä ja useimmat rakennukset puuttuivat silloin. Edessä lähellä vihreän kaislikkoinen vastaranta, vasemmalla (jos kurkottaa) Lauttasaaren vesitorni, oikealla Kaskisaaren silta. Katselin pitkin rantaa ja yritin muistaa, mitä meillä oli silloin mukana, miten pukeuduttiin, millaiset pyyhkeet, mitä illalla kotona tehtiin. En muistanut.

Tenavat viihtyivät ensin leikkikentällä ja sitten vesirajassa muovileluineen. Kaneja, kanoja ja lampaiden ruokailuakin käytiin katsomassa, mutta rehellisyyden nimissä pieniä kiinnostivat enemmän omahauskat pissakakkahokemat kuin eläimet.

Välillä idyllisen päärakennuksen kahvilasta jäätelöt. Puhdasta, yksinkertaista, huvilamaista. Pianon päällä koraalikirjat. Erinäiset tuotteet näyttivät olevan reilun kaupan.

Ei töhryjä, ei lasinsiruja, ei kaljanjuojia. Joutsen tuli aivan rantaan napsimaan pullanmuruja mutta jos joku erehtyi liian lähelle, venytti kaulansa pitkäksi ja kajautti hörskivän urlutuksen.

Palattiin viimeisellä vuorolla mantereelle auringonpaahtamina, väsyneinä ja suolavesi iholle kuivuneena. Tenavat leijailivat väsymystään ränäilyn ja hysteerisen hihityksen rajamailla. Hietaranta näytti vilisevän vielä väkeä.

Vesibussin laituripaikalle oli taas ilmestynyt ökyisä huvivene, joka lopulta kipparin äänimerkkien ja kiukkuisten käsimerkkien jälkeen siirtyi. Laiturin auringonottajatar myös, vaikka jätti kimpsunsa juuri siihen kohtaan, johon väki veneestä astui.

Posted by khilou at 03.07.05 21:31