Näkymä rannalta

En ole vielä kuunnellut lähetystä, mutta jos viittaat siihen Radio Mafian (mikä se ikinä nimeltään silloin olikin) seikkailuohjelmaan, niin oli.

Ah. Kasettimankat, Ungdomens gåva i toner ja Rock Radio. Kyllä minä muistan. Olen vanha.

Ei tullut kommenttia, tulikin ploki, sanoi hiiri kissalle.

Nyt kun pakollinen meta-vaihe on ohitse Rantaradio iskee kuin miljoona mp3:sta. (Ja ehditte jo luulla ettei voi keksiä huonompaa sanaleikkiä kuin kommenttini aloitus!)

Ensimmäinen ääniploki josta ei tullut mieleen, että tämä olisi toiminut pelkkänä tekstinä yhtä hyvin. Bravo, bravo, sanoisi Poika.

(Jatkoksi myös Mustikassa-blogin merkintään.)

Antti Nurmesniemen vuoden 1957 mallin kahvipannu, meillä sininen. Mutta miksi en muista, millaisilta lautasilta syötiin?

Mistä Lohikäärmepuussa oli kyse? Soitettiinko ohjelmaan? En muista, koska nukuin. Tuliko sen perään Kansanradio?

Tuntuu, että olisi voinut tiristää muistoja vielä toisen mokoman, mutta silloin tuo ei olisi vielä kuukausiin ulkona. Numminen ja Siltala, tosiaan. Mikä Gösta-ohjelma tuli lauantaiaamuisin, kun kuunneltiin autoradiota matkalla turnaukseen?

Lohikäärmepuu:

Soitettiin. Juontajat sitten opastivat soittajaa läpi seikkailun vähemmän tai vielä vähemmän soveliaiden ääniefektien saattelemana. Periaatteessa homma toimi samalla tavalla kuin 80-luvun seikkailukirjat - että Avaatko oven (siirry sivulle 81) vai Kuljetko portaita ylös (siirry sivulle 70)?

Kuolo urheille seikkailijoille tuli yleensä ennemmin kuin myöhemmin ja seuraava soittaja pääsi jatkamaan.

Jos en väärin muista, niin sen jälkeen tuli radiosta Avaruusromua-ohjelma.

Arabian Kosmos-lautasilta. Monen kaverin kotona oli jotain samantyyppistä; paksua, painavaa ja tummansävyistä.

Mummulassa ja muilla vanhoilla oli sitten ohuita valkoisia, joiden reunassa kolme ruusua symmetrisesti.

Lautaset eivät olleet Kosmosta eivätkä Ruskaa, mutta Pirtti ja Ruija voisivat olla mahdollisia.

Mummolassa oli ja on yhä Maija-sarjaa, jos sitä on sinisin reunuksin.