Voiton päivän paraati Punaisella torilla. Aikakoneella viereeni sohvalle tupsahtaneelle 70-lukulaiselle olisi varmaan tullut kodikas olo. Ellei sitten olisi ihmetellyt kommentaattorien paikoin epäkunnoittavia sanoja neuvostoarmeijan nykytilasta.
Vaikken venättä osaakaan, tuntuisi joukon ilmoittaminen käyvän Kremlin kupeessa kovasti samaan tapaan kuin täällä meillä.
Mistähän johtuu, että muutama tuhat taistelukelpoisen näköistä venäläissotilasta karjumassa uraata nostattaa tsuhnan selkäpiihin jotenkin hermostuneita väreitä.
Natsien hirmuvallan kukistuminen on juhlan arvoinen juttu, mutta ihan kuin kommentaattori olisi sanonut Putinin puhuvan jostain sitä seuranneesta "demokratiasta" ja "vapaudesta". Kysytäänpä vaikka tshetsheeneiltä. Edes niiltä, joita Stalinin puhdistusten ja viimeaikaisten pikku levottomuuksien jälkeen on vielä hengissä.
Tohtori Sedis ottaa kantaa ja taitaa koettaa vähän provosoida uusmannerheimilaista henkeämme. Vaikkei ehkä liittosopimuksia sinetein leimattukaan, taisi Suomi hyökätä Neuvostoliittoon vähintäänkin sujuvassa yhteistyössä Saksan kanssa. En silti näkisi tarjolla olleen liiemmälti hyviä vaihtoehtoja.
Vaan myöhän sitä ollaan rosvoja kun rajoja ylitetään. Toiset sitä vaan turvallisuutta varjelee kun rajoja siirtelevät...
Posted by khilou at 09.05.05 10:24