Poika teki ensimmäisen maalinsa. Iso kiekko liukui lumisella jäällä kehikon sisään muttei kalahtanut ihan alarautaan saakka.
Kehuin. Vaimo sijoitti vasemmalta ohi. Kehuin myös.
L:lla oli kaukismaila ja pallo, minulla kiekkoversiot. Kaarreltiin laiskasti ja lauottiin, sitten taas tallottiin lumessa hakemassa ohi maalin viuhuneita lepattaneita projektiileja. Pallo lähti kyllä lavasta aika lailla kevyemmin, kokeilin.
Rososta päätellen kenttää ei ollut hetkeen jäädytetty, mutta aurattu sentään. Ja koppi oli auki. Ja taivas oli sininen ja aurinko häikäisi silmät vuotamaan.
L suuntasi kotiin suihkuun ennen iltavuoroa, meidän pesueemme kotiin mukavaksi muhineen jauhelihakeiton luo. Ulkoilun väsyttämät piipiäiset söivät sopuisasti, sitten vein kuopuksen unille.
Päikkärien unessa oli Lauttasaaren sillan kupeessa laiturissa valkoinen ruotsinlaivan kokoinen asuntolaiva nimeltä Esko A. Mattila. Se näytti konttialukselta.
Sinisen bussin jyristessä eteenpäin mietin, nukkuuko laivassa komennusmiehiä vai urheilukisojen vapaaehtoisia.
Posted by khilou at 10.03.05 15:25