Rannassa vähät jäät olivat poissa ja vesi loiski vapaana pengertä vasten. Kylmä kostea tuuli ajeli aaltoja edellään.
Ei ollut kunnolla pimeää mutta ei valoisaakaan. Pylväiden päissä häikäisevän kirkkaita lamppuja, joiden valo imeytyi mustuuteen ennen kuin ylsi edes polun hiekkaan asti. Mustia kulmia, syviä varjoja.
Muut kulkijat tummina hahmoina, jotka kuuli kauempaa kuin näki. Reippaat kävelijät koirineen, keskustelevat mustapipoiset nuoret miehet, voimakkaalla askeleella jyrskyttävät lenkkeilijät katse sisäänpäin kääntyneenä.
Taivas pilvistä ummessa, kaupungin valojen sairaan väriseksi valaisema. Tunkkaista mätää persikkaa, kelmeää vanhaa mustelmaa. Taivasta vasten runkojen ja oksien mustat siluetit.
Tennishallin vihertävässä kirkkaudessa paljassääriset hahmot huojuivat edestakaisin, pyrähtivät jäykästi, kurottivat.
Posted by khilou at 18.01.05 22:46