En katsonut, onko Kari Haakana listattu BlogiRyhmissä BlogiÄijiin, mutta ainakin tämän jälkeen pitäisi olla.
En lapsenakaan varsinaisesti seurannut moottoriurheilua, mutta kyllähän Agostini, Pasolini ja Jarno Saarinen olivat sellaisia nimiä, jotka vähän isompien koulupoikien puheissa kaikuivat tarunhohtoisina.
Ja aina kun kadulla näkyi pysäköitynä valtava Moto Guzzi, piti mennä lähelle ihastelemaan ja nyökkäilemään. En tiedä, miksi Moto Guzzi oli makein, mutta se vain oli. Ehkä koon takia, luultavimmin nimen.
Pakokaasu tuo mieleen sen aamun keskellä pimeää lumista metsää, kun odotettiin palellen lähtökäskyä vaunujen moottorit käynnissä. Riisuin rukkaset ja lapaset ja sormikkaat ja lämmittelin käsiäni BTR-60:n pakokaasussa. Lämpimiksi tulivat, ja rasvaisiksi ja kitkerän hajuisiksi.
Posted by khilou at 18.01.05 13:36Minä olen kiivennyt vartiossa lämmittelemään tutka-aseman voimakoneperävaunun peltikopin sisään. Onnistuin nukahtamaan vaikka dieselmoottori oli käynnissä kahdenkymmenen sentin päässä. Kukaan ei huomannut. Onneksi.
Posted by: edsel at 18.01.05 16:13